Digitalisaatio: EU:n strategia  

Digitalisaatio on yksi EU:n painopisteistä. Euroopan parlamentti auttaa laatimaan politiikkaa, jolla lujitetaan Euroopan valmiuksia uuden digitaaliteknologian alalla, luodaan yrityksille ja kuluttajille uusia mahdollisuuksia, tuetaan EU:n vihreää siirtymää ja autetaan sitä saavuttamaan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Politiikalla tuetaan myös ihmisten digitaitoja ja työntekijöiden digikoulutusta sekä autetaan julkisten palvelujen digitalisoinnissa. Samalla EU varmistaa, että perusoikeuksia ja -arvoja kunnioitetaan.

Miten EU pyrkii edistämään digitalisaatiota?

Digitalisaation edistäminen tuo yhteiskunnalle monia hyötyjä. EU haluaa vahvistaa digitaalista itsenäisyyttään ja asettaa normeja sen sijaan, että noudatettaisiin muiden asettamia normeja. Tarkoituksena on taata Euroopan digitaalinen valmius.

Komissio haluaa ohjata EU:n digitalisaatiota. Siksi se esitteli Euroopan digitaalista vuosikymmentä koskevan poliittisen ohjelman. Se sisältää konkreettisia päämääriä ja tavoitteita vuodelle 2030. Ne koskevat muun muassa osaamista, turvallisia ja kestäviä digitaalisia infrastruktuureja, yritysten digitalisaatiota ja julkisten palvelujen digitalisointia.

Parlamentti hyväksyi toukokuussa 2021 mietinnön Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta. Siinä se kehotti komissiota puuttumaan digitalisaation tuomiin haasteisiin ja erityisesti hyödyntämään digitaalisten sisämarkkinoiden mahdollisuuksia, parantamaan tekoälyn käyttöä ja tukemaan digitaalista innovointia ja osaamista.

Tekoäly ja datastrategia

Tekoälystä on hyötyä ihmisille, jos se tehostaa terveydenhuoltoa, lisää autojen turvallisuutta ja mahdollistaa räätälöidyt palvelut. Se voi parantaa tuotantoprosesseja ja tuoda EU:n yrityksille kilpailuetua sellaisillakin aloilla, joilla niiden asema on jo vahva. Näitä aloja ovat muun muassa vihreä ja kiertotalous, koneteollisuus, maatalous ja matkailu.

Parlamentin jäsenet ovat painottaneet, että tarvitaan ihmiskeskeistä tekoälyä koskevaa lainsäädäntöä, jotta Euroopassa voitaisiin hyödyntää tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet tehokkaasti. Tavoitteena on vahvistaa luotettava kehys, jonka avulla voidaan ottaa käyttöön eettisiä normeja, tukea työllisyyttä, auttaa kehittämään kilpailukykyistä ”Euroopassa tuotettua tekoälyä” ja vaikuttaa maailmanlaajuisiin normeihin.

Komissio esitti 21. huhtikuuta 2021 ehdotuksen tekoälyasetukseksi. Esityksen mukaan tekoälyjärjestelmät luokiteltaisiin sen perusteella, minkälaisen uhan ne aiheuttavat käyttäjille. Voimaan astuessaan tekoälylainsäädäntö olisi maailman ensimmäinen. Neuvottelut tekstin lopullisesta muotoilusta ovat parhaillaan käynnissä Euroopan parlamentin ja EU-maiden välillä.

Lue lisää EU:n tekoälysäädöksestä

Tekoälyn menestyksekäs kehittäminen Euroopassa edellyttää onnistunutta Euroopan datastrategiaa. Parlamentti on korostanut mahdollisuuksia, joita teollinen ja julkinen data tarjoaa EU:n yrityksille ja tutkijoille, ja vaatinut eurooppalaisia data-avaruuksia, massadatainfrastruktuuria sekä luotettavuutta lisäävää lainsäädäntöä.

Parlamentti haluaa, että massadatan ja tekoälyn potentiaalia hyödynnetään. Siksi se hyväksyi vuosina 2022 ja 2023 kaksi säädöstä, joilla tehostetaan datan jakamista.

Lue lisää siitä, mitä parlamentti haluaa Euroopan datastrategialta

Kyberturvallisuus

Kun digitaalinen ja fyysinen maailma kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen, ilmaantuu uusia vaaroja. Kyberturvallisuus on tärkeää, jotta kuluttajansuoja toteutuu verkossa ja sairaalat, vesihuolto ja energiatoimitukset toimivat normaalisti.

Eurooppalaisia ja yrityksiä pitää voida suojella paremmin kyberuhkilta. Siksi parlamentti hyväksyi marraskuussa 2022 uusia lakeja, joilla vahvistetaan EU:n kyberturvallisuutta keskeisillä aloilla.

Parlamentti hyväksyi vuonna 2021, että perustetaan uusi Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskus.

Säännöt verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämisen estämisestä hyväksyttiin vuonna 2021, ja ne ovat olleet voimassa kesäkuusta 2022.

Lue lisää siitä, miksi kyberturvallisuus on tärkeää ja mitkä ovat tärkeimmät ja uudet kyberturvallisuusuhat

Digitaalinen osaaminen ja koulutus

Koronapandemia on osoittanut, miten tärkeää digiosaaminen on työssä ja vuorovaikutuksessa. Samalla se on kuitenkin tuonut esille digitaidoissa olevat erot ja tarpeen lisätä digikoulutusta. Parlamentti haluaa varmistaa Euroopan osaamisohjelman avulla, että ihmiset ja yritykset saavat kaiken hyödyn irti teknologian edistysaskeleista.

Alustatalous ja turvallinen internet

Verkkoalustat ovat tärkeä osa taloutta ja ihmisten elämää. Ne tarjoavat markkinapaikkoina paljon mahdollisuuksia ja ovat myös tärkeitä viestintäkanavia. Niihin liittyy kuitenkin myös merkittäviä haasteita.

EU on hyväksynyt digipalvelusäädöksen ja digimarkkinasäädöksen. Tavoitteena on lisätä kilpailukykyä, innovointia ja kasvua ja samalla parantaa verkkoturvallisuutta, torjua laitonta sisältöä ja varmistaa sananvapauden, lehdistönvapauden ja demokratian suojelu.

Lue lisää digipalvelusäädöksestä ja digimarkkinasäädöksestä

Tehdäkseen internetistä turvallisemman, parlamentin kansalaisoikeuksien valiokunta tuki lakiesitystä, joka pyrkii estämään lasten seksuaaliväkivaltaa sisältävän materiaalin leviämisen.

Lue lisää siitä, miten EU toimii lasten seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan.

Sirusäädös – EU:n suunnitelma ratkaisun löytämiseksi puolijohdepulaan

Eri puolilla maailmaa on ollut vuoden 2020 lopusta lähtien ennennäkemätön pula puolijohteista. Tämä johtuu muun muassa koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta. EU:n sirusäädöksellä pyritään lisäämään puolijohteiden tuotantoa Euroopassa.

Mikrosirujen tuotanto perustuu erittäin monimutkaisiin ja toisistaan riippuvaisiin toimitusketjuihin, jotka ulottuvat eri puolille maailmaa. EU:n valmiuksia puolijohteiden tuotannossa on vahvistettava, jotta EU:n riippumattomuus kasvaa, kilpailukyky varmistetaan ja teknologinen johtoasema säilyy. Ehdotetun lainsäädännön mukaan EU:n osuus maailmanlaajuisesta tuotantokapasiteetista kasvaa alle 10 prosentista 20 prosenttiin.

Älykkäät tieliikennejärjestelmät

Parlamentti on hyväksynyt uusien älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönoton tieliikenteessä. Uusilla säännöillä pyritään lisäämään digitaalisen liikennedatan saatavuutta, digitalisoimaan liikennesektoria nopeammin sekä helpottamaan tiedon jakamista eri liikennesovellusten välillä. Tavoitteena on parantaa tieturvallisuutta, tehokkuutta sekä ympäristöystävällisyyttä.

Uudistuksella ei haluta suosia mitään yhtä teknologiaa muiden kustannuksella älykkäissä liikennepalveluissa, vaan halutaan varmistaa, että eri sovellukset toimivat hyvin yhteen. Niiden tulisi tarjota käyttäjälle selkeää ja helposti ymmärrettävää tietoa tarjolla olevista liikennevälineistä. EU-maiden tulee lisätä yhteistyötä erityisesti rajat ylittävän liikenteen helpottamiseksi.

Verkkovideopelit – pelaajien suojelu ja alan valmiuksien lisääminen

Verkkovideopeliala kukoistaa ja edistää EU:n digitalisaatiota. Peliala kasvaa nopeasti, joten huomioon on otettava myös verkkovideopelien taloudellinen, sosiaalinen, koulutuksellinen, kulttuurinen ja innovatiivinen näkökulma.

EU haluaa tukea alaa, joka tarjoaa Euroopassa suoraan yli 90,000 työpaikkaa ja jonka markkinat olivat 23,3 miljardia euroa vuonna 2021. Pelaajille on myös taattava turvallisempi toimintaympäristö. Parlamentin jäsenet kehottavat laatimaan sääntöjä, joilla säännellään ongelmallisia hankintakäytäntöjä, kuten yllätyslaatikoita, parempia peruutus- ja tietosuojakäytäntöjä sekä alaikäisten pelaajien ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien parempaa suojelua.

Eurooppalainen digitaalinen identiteetti – keskeiset palvelut helposti saataville verkkoon

Koronapandemian alkamisen jälkeen yhä useammat julkiset ja yksityiset palvelut ovat muuttuneet digitaalisiksi. Tämä edellyttää turvallisia ja luotettavia digitaalisia tunnistusjärjestelmiä.

EU työstää eurooppalaista digitaalista identiteettiä, joka mahdollistaa kansallisten sähköisten tunnistusjärjestelmien vastavuoroisen tunnustamisen yli rajojen. Sen avulla Euroopan kansalaiset voivat tunnistautua ja todentaa henkilöllisyytensä verkossa ilman, että heidän tarvitsee turvautua kaupallisiin palveluntarjoajiin. He voivat myös hyödyntää muiden EU:n jäsenvaltioiden verkkopalveluja käyttämällä kansallista sähköistä henkilökorttiaan.

Digitaalitalouden oikeudenmukainen verotus

Valtaosa verosäännöistä on peräisin digitaalitaloutta edeltäviltä ajoilta. EU laatii sääntöjä, joilla vähennetään veronkiertoa ja tehdään verotuksesta oikeudenmukaisempaa. Sääntöjen mukaan voittoja verotetaan siellä, missä yrityksillä on merkittävä digitaalinen läsnäolo.

EU on myös hyväksynyt asiaa koskevan maailmanlaajuisen sopimuksen mukaisesti säännöt monikansallisten yritysten vähimmäisverokannasta unionissa.

EU pyrkii sääntelemään kryptovaroja ja niiden taustalla olevaa teknologiaa. Tämä auttaa vauhdittamaan kryptovaluuttojen kehittämistä ja suojelemaan samalla käyttäjiä.

Korkealaatuisen digitaalisen infrastruktuurin takaaminen

Parlamentti käsittelee parhaillaan lakiesitystä, jolla halutaan vähentää kuluja ja byrokratiaa erittäin nopeiden tietoverkkojen rakentamisesta. Lokakuussa 2023 parlamentti hyväksyi kantansa neuvotteluihin EU-maiden kanssa gigabitti-infrastruktuurisäädöksestä. Esityksen tavoitteena on taata erittäin nopea verkkoyhteys kaikille kotitalouksille EU:ssa sekä 5G-verkko kaikille asuinalueille vuoteen 2030 mennessä.

EU:n digitaalisten painopisteiden rahoitus

Digitalisaatio on tärkeässä asemassa kaikissa EU:n politiikoissa. Koronakriisi on osoittanut, että tarvitaan ratkaisuja, joista on hyötyä yhteiskunnalle ja jotka lisäävät kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Digitaaliset ratkaisut tarjoavat tärkeitä mahdollisuuksia ja ovat avainasemassa siinä, että Eurooppa elpyy ja säilyy globaalissa taloudessa kilpailukykyisenä.

EU:n talouden elpymissuunnitelman mukaan jäsenmaiden on ohjattava elpymis- ja palautumistukivälineen 672,5 miljardista eurosta vähintään 20 prosenttia digitalisaatioon. Digitalisaatiota edistetään merkittävillä summilla myös investointiohjelmissa. Niitä ovat muun muassa tutkimukseen ja innovointiin painottuva Horisontti Eurooppa -ohjelma ja infrastruktuureihin keskittyvä Verkkojen Eurooppa -väline.

EU:n yleisen politiikan mukaan digitalisaatiotavoitteita on määrä edistää kaikissa EU:n ohjelmissa, mutta on myös tiettyjä investointiohjelmia ja uusia sääntöjä, joiden päämääränä on nimenomaan niiden saavuttaminen.

Parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2021 Digitaalinen Eurooppa -ohjelman. Se on EU:n ensimmäinen rahoitusväline, jonka päätarkoituksena on tuoda teknologian hyödyt ihmisten ja yritysten ulottuville. Tavoitteena on investoida digitaaliseen infrastruktuuriin, jotta strategisilla teknologioilla voidaan edistää Euroopan kilpailukykyä ja vihreää siirtymää sekä varmistaa teknologinen itsenäisyys.

Ohjelmassa investoidaan 7,6 miljardia euroa viidelle alalle: suurteholaskenta (2,2 miljardia euroa), tekoäly (2,1 miljardia euroa), kyberturvallisuus (1,6 miljardia euroa), pitkälle viety digitaalinen osaaminen (0,6 miljardia euroa) sekä digitaaliteknologian laajan käytön varmistaminen koko taloudessa ja yhteiskunnassa (1,1 miljardia euroa).

Muita kiinnostavia artikkeleita

• Lainsäädäntöä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vähentämiseksi
• Joukkorahoitukseen helpotusta EU:ssa
• Uudet EU-säännöt: digitalisointi parantaa oikeussuojan saatavuutta
• Parlamentti kannattaa verkkovierailusääntöjen jatkamista
• Yleislaturi: parannus kuluttajille ja ympäristölle
• Kaikki digitaalialan käynnissä olevat lainsäädäntömenettelyt