Kohti digitaalista Eurooppaa 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Digitalisaatio hyödyttää Euroopan kansalaisia, yrityksiä ja ympäristöä. Lue, miten EU luo edellytyksiä digitaaliselle kehitykselle.

Digitalisaatio on yksi EU:n painopisteistä. Euroopan parlamentti auttaa laatimaan politiikkaa, jolla lujitetaan Euroopan valmiuksia uuden digitaaliteknologian alalla, luodaan yrityksille ja kuluttajille uusia mahdollisuuksia, tuetaan EU:n vihreää siirtymää ja autetaan sitä saavuttamaan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, tuetaan ihmisten digitaitoja ja työntekijöiden digikoulutusta ja autetaan julkisten palvelujen digitalisoinnissa. Samalla on varmistettava, että perusoikeuksia ja arvoja kunnioitetaan.

Parlamentti hyväksyi toukokuussa 2021 mietinnön Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta. Siinä se kehotti komissiota puuttumaan digitalisaation tuomiin haasteisiin ja erityisesti hyödyntämään digitaalisten sisämarkkinoiden mahdollisuuksia, parantamaan tekoälyn käyttöä ja tukemaan digitaalista innovointia ja osaamista.

Mitä digitalisaatio on? 
  • Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaaliteknologioiden käyttöä yrityksissä ja näiden teknologioiden vaikutuksia yhteiskunnassa. 
  • Digitaaliset alustat, esineiden internet, pilvipalvelut ja tekoäly ovat teknologioita, jotka vaikuttavat ... 
  • ... esimerkiksi liikenteeseen, energia-alaan, maatalouteen, tietoliikenteeseen, rahoituspalveluihin, valmistusteollisuuteen ja terveydenhuoltoon ennennäkemättömällä tavalla. 
  • Teknologioiden avulla voidaan tehostaa tuotantoa, vähentää päästöjä ja jätettä, antaa yrityksille kilpailuetua ja luoda kuluttajille uusia palveluja ja tuotteita. 

EU:n digitaalialan painopisteiden rahoitus

Digitalisaatio on tärkeässä asemassa kaikessa EU:n politiikassa. Koronakriisi on osoittanut, että tarvitaan ratkaisuja, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa ja kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Digitaaliset ratkaisut tarjoavat tärkeitä mahdollisuuksia ja ovat avainasemassa siinä, että Eurooppa elpyy ja säilyy globaalissa taloudessa kilpailukykyisenä.

EU:n talouden elpymissuunnitelman mukaan jäsenmaiden on ohjattava elpymis- ja palautumistukivälineen 672,5 miljardista eurosta vähintään 20 prosenttia digitaalisen siirtymän toteuttamiseen. Digitalisaatiota edistetään merkittävillä summilla myös investointiohjelmissa, kuten tutkimukseen ja innovointiin painottuvassa Horisontti Eurooppa -ohjelmassa ja infrastruktuureihin keskittyvässä Verkkojen Eurooppa -välineessä.

Digitalisaatiotavoitteita edistetään kaikissa EU:n ohjelmissa, mutta ne pyritään saavuttamaan erityisesti tietyillä investointiohjelmilla ja uusilla säännöillä.



Digitaalinen Eurooppa -ohjelma

Huhtikuussa 2021 parlamentti hyväksyi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman. Se on EU:n ensimmäinen rahoitusväline, jonka päätarkoituksena on tuoda teknologian hyödyt ihmisten ja yritysten ulottuville. Ohjelman tavoitteena on investoida digitaaliseen infrastruktuuriin, jotta strategisilla teknologioilla voidaan parantaa Euroopan kilpailukykyä ja vauhdittaa vihreää siirtymää, ja varmistaa teknologinen suvereniteetti.

Siinä investoidaan 7,6 miljardia euroa viidelle alalle: suurteholaskenta (2,2 miljardia euroa), tekoäly (2,1 miljardia euroa), kyberturvallisuus (1,6 miljardia euroa), pitkälle viety digitaalinen osaaminen (0,6 miljardia euroa) sekä digitaaliteknologian laajamittaisen käytön edistäminen taloudessa ja yhteiskunnassa (1,1 miljardia euroa).

Alustatalous

Verkkoalustat ovat tärkeä osa taloutta ja ihmisten elämää. Ne tarjoavat markkinapaikkoina paljon mahdollisuuksia, ja lisäksi ne ovat tärkeitä viestintäkanavia. Niihin liittyy kuitenkin myös merkittäviä haasteita.

EU:ssa laaditaan parhaillaan uutta digipalvelulakia. Sen tavoitteena on lisätä kilpailukykyä, innovointia ja kasvua ja samalla parantaa verkkoturvallisuutta, torjua laitonta sisältöä ja varmistaa sananvapauden, lehdistönvapauden ja demokratian suojelu.

Kyberturvallisuus


Kun digitaalinen ja fyysinen maailma kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen, ilmaantuu uusia vaaroja. Kyberturvallisuus on tärkeää, jotta kuluttajat voivat olla turvassa verkossa ja sairaalat, vesihuolto ja energiatoimitukset toimivat normaalisti.

Jotta EU:n kansalaisia ja yrityksiä voitaisiin paremmin suojata kyberuhilta, parlamentin jäsenet vaativat EU:n yhteisiä kyberpuolustusvalmiuksia ja hyväksyivät 11. marraskuuta 2021 neuvottelukantansa direktiiviin, jonka tarkoituksena on varmistaa kyberturvallisuuden korkea taso EU:ssa.

Parlamentti hyväksyi äskettäin myös säännöt, jotka koskevat uutta Euroopan kyberturvallisuuden osaamiskeskusta ja verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämisen estämistä.

Lue lisää siitä, miksi kyberturvallisuus on tärkeää ja siitä, mitä ovat suurimmat ja kasvavat kyberuhat.

 


Tekoäly ja datastrategia

Tekoäly voi hyödyttää ihmisiä tehostamalla terveydenhuoltoa, parantamalla autojen turvallisuutta ja mahdollistamalla räätälöidyt palvelut. Se voi parantaa tuotantoprosesseja ja tuoda EU:n yrityksille kilpailuetua sellaisillakin aloilla, joilla niiden asema on jo vahva, kuten vihreässä ja kiertotaloudessa, koneteollisuudessa, maataloudessa ja matkailussa.

Jotta Euroopassa voitaisiin tehokkaasti hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia, parlamentin jäsenet ovat korostaneet tarvetta ihmiskeskeistä tekoälyä koskevalle lainsäädännölle. Tavoitteena on vahvistaa luotettava kehys, jonka avulla voidaan ottaa käyttöön eettisiä normeja, tukea työpaikkoja, auttaa kehittämään kilpailukykyistä ”Euroopassa tuotettua tekoälyä” ja vaikuttaa maailmanlaajuisiin normeihin. Komissio esitti 21. huhtikuuta 2021 ehdotuksen tekoälyasetukseksi.

Lue lisää siitä, miten parlamentin jäsenet haluavat säännellä tekoälyä ja miten he haluavat hyödyntää EU:n tekoälymahdollisuuksia.

Tekoälyn menestyksekäs kehittäminen Euroopassa edellyttää onnistunutta Euroopan datastrategiaa. Parlamentti on korostanut teollisen ja julkisen datan mahdollisuuksia EU:n yrityksille ja tutkijoille ja vaatinut eurooppalaisia data-avaruuksia, massadatainfrastruktuuria ja lainsäädäntöä, jolla lisätään luotettavuutta.

Lue lisää siitä, mitä parlamentti haluaa Euroopan datastrategialta.


Digitaalinen osaaminen ja koulutus

Covid-19-pandemia on osoittanut, miten tärkeää digiosaaminen on työssä ja vuorovaikutuksessa. Samalla se on kuitenkin tuonut esille digitaidoissa olevat erot ja tarpeen lisätä digikoulutusta. Parlamentti haluaa varmistaa Euroopan osaamisohjelman avulla, että ihmiset ja yritykset saavat kaiken hyödyn teknologian edistysaskeleista.

42 %  ; EU:n kansalaisista on vailla perusdigitaitoja

Digitaalitalouden oikeudenmukainen verotus

Valtaosa verosäännöistä on peräisin ajalta ennen digitaalista taloutta. Jotta voitaisiin vähentää veronkiertoa ja parantaa verotuksen oikeudenmukaisuutta, parlamentin jäsenet vaativat maailmanlaajuista vähimmäisverokantaa ja uusia verotusoikeuksia. Verot olisi maksettava siellä, missä arvo syntyy, eikä siellä, missä verokanta on alhaisin.


Muita kiinnostavia artikkeleita