Disinformaatio: miten tunnistaa koronavirusta koskevat valeuutiset? 

 
 

Koronaviruspandemia on johtanut disinformaation ja valeuutisten leviämiseen, mikä heikentää viruksen vastaisten toimien tehoa. Lue, miten voit vaikuttaa asiaan.

Koronaviruksesta on liikkeellä paljon väärää tietoa, kuten esimerkiksi väite, että virus leviää lepakkokeiton välityksellä, tai uutiset EU-maista riitelemässä vähenevistä lääkintätarvikkeista.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan valeuutiset ”leviävät nopeammin kuin virus itse”, ja se nimittääkin ilmiötä ”maailmanlaajuiseksi infodemiaksi”. Keskeiset nettialustavat ovat jo ryhtyneet toimiin valeuutisten leviämisen rajoittamiseksi.

Mistä tunnistaa valeuutisen ja miten sen leviämistä voi estää? Mitä EU tekee valeuutisia vastaan? Lue vastaukset artikkelistamme.

©Mirko/Adobe Stock  

Mitä EU tekee disinformaation kitkemiseksi?

Luotettavaa faktatietoa tukeakseen EU on perustanut sivuston, joka kokoaa yhteen unionin yhteiset toimet koronavirusta vastaan. Lähiaikoina sivuille lisätään tietoa yleisimmistä epidemiaan liittyvistä valeuutisista.

Lisäksi asiantuntijat ja poliitikot EU:sta ja sen jäsenvaltioista järjestävät säännöllisesti videokonferensseja keskustellakseen disinformaatiosta ja jakaakseen keinoja tiedottaa ihmisille koronavirukseen liittyvistä riskeistä ja niiden välttämisestä. Verkkoalustoja kehotetaan lisäksi toimimaan huijausyritysten estämiseksi.

Miksi ihmiset levittävät tarkoituksella valeuutisia?

Jotkut levittävät valeuutisia ansaitakseen rahaa esimerkiksi myymällä tuotteita, jotka eivät todellisuudessa toimi, tai houkuttelemalla ihmisiä verkkosivuilleen, lisäten näin mainostulojaan.

EU:n disinformaation vastaisen tiimin raportin mukaan joillakin valeuutisilla on poliittiset juuret ja ne ovat peräisin esimerkiksi Kiinasta tai Venäjältä. Näissä tapauksissa tavoite on poliittinen: EU:n heikentäminen tai vallalla olevan politiikan muuttaminen.

Monet ihmiset levittävät kuitenkin valeuutisia, koska he uskovat niiden olevan totta, eivätkä tarkoita vahingoittaa ketään.

Totuus monien yleisten koronavirukseen liittyvien myyttien takaa löytyy EU:n disinformaatioblogista (englanniksi).

Onko koronavirukseen liittyvä valeuutisointi vaarallista?

Aikana, jolloin ihmiset ovat huolissaan ja uutiset pelottavia, on vaikea pysyä rauhallisena ja tarkistaa faktoja tavalliseen tapaan.

Aiemmin rokotteita koskeva misinformaatio on johtanut siihen, että monet vanhemmat ovat jättäneet lapsensa rokottamatta tuhkarokkoa tai muita vaarallisia tartuntatauteja vastaan. Tämän seurauksena tuhkarokko on lähtenyt jälleen leviämään.

Vaikka ihmiset eivät edes uskoisi misinformaatioon, sen leviäminen voi heikentää oikean tiedon ja asiantuntijuuden asemaa. Tällöin kenen tahansa ajattelematon twiitti voi saada saman arvon kuin asiantuntijan harkittu analyysi.

Miten voin estää disinformaation leviämistä?

Disinformaatio leviää, kun ihmiset uskovat siihen ja jakavat sitä. On helppoa joutua huijatuksi. Varmistuaksesi, ettet levitä väärää tietoa, ole erityisen varovainen jakaessasi uutisia, jotka herättävät voimakkaita reaktioita tai vaikuttavat liian hyviltä tai pahoilta ollakseen totta.

Ensimmäinen helppo tapa varmistua uutisen paikkansapitävyydestä on etsiä netistä, uutisoivatko muut lähteet samasta asiasta.

Voit myös käyttää apuna faktantarkistusoppaita.

Mitä voin tehdä, jos näen jonkun jakavan disinformaatiota?

Voit ilmoittaa valeuutisesta sille sosiaalisen median alustalle, jolta löysit sen. Monet sosiaalisen median yritykset ovat sitoutuneet työskentelemään koronavirusta koskevan disinformaation poistamiseksi.

Voit myös keskustella väärää tietoa levittävän henkilön kanssa - luultavasti teko ei ollut tarkoituksellinen. Tutkijoiden mukaan paras keino vaikuttaa salaliittoteorioihin uskoviin ihmisiin on osoittaa empatiaa, vedota kriittiseen ajatteluun ja välttää asettamasta ketään naurun alaiseksi.