Talouden elvytyssuunnitelman täytyy tulla EU-budjetin lisäksi 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Mepit vaativat 15. toukokuuta kahden biljoonan euron elvytyssuunnitelmaa, joka olisi osa EU-budjettia. EU-kansalaisten tulee olla elvytyksen keskiössä.

Budjettivaliokunnan puheenjohtaja Johan Van Overtveldt  

Koronaviruspandemia on vienyt tuhansia ihmishenkiä Euroopassa, mutta lisäksi se koettelee EU:n taloutta kovasti. Parlamentin budjettivaliokunnan puheenjohtaja Johan Van Overtveldt (EKR, Belgia) varoitti lähestyvän pitkän aikavälin budjettia koskevan äänestyksen alla, että talouden elpyminen tulee olemaan ”hidasta ja asteittaista” ja että ennuste talouden 7,5 prosentin supistumisesta tänä vuonna on ”lievä”.

EU:n vastaus koronaviruskriisiin

Parlamentin Facebook-sivulla järjestetyssä haastattelussa Van Overtveldt totesi, että moni asia on vielä epävarma: ”Edes sota-aikana talous ei ole pysähtynyt näin yhtäkkisesti. Kaikki on kovin epävarmaa: tuleeko vielä toinen aalto? Joudutaanko rajoitustoimiin turvautumaan uudestaan? Mikä on sijoittajien ja kuluttajien mieliala?”

Alusta asti EU on pyrkinyt ottamaan käyttöön kaikki mahdolliset keinot auttaakseen jäsenmaita vahvistamaan terveydenhuoltojärjestelmiään ja lievittämään viruksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Parlamentti on vaatinut myös suuren mittakaavan elvytyspakettia tukemaan Euroopan taloutta kriisin jälkeen.

Van Overtveldt painotti, että elvytyspaketin tulee sisältyä seuraavaan EU:n pitkän aikavälin budjettiin: ”Elvytysrahaston tulee olla merkittävä, mutta sen tulee myös olla osa seuraavaa monivuotista rahoituskehystä vuosille 2021-2027, eikä erillinen järjestelmä.”

Lue lisää EU:n koronaviruksen jälkeisestä elpymissuunnitelmasta

Tarve valmiussuunnitelmalle

Nykyinen pitkän aikavälin budjetti päättyy tämän vuoden joulukuussa. Van Overtveldt painotti valmiussuunnitelman tekemisen tärkeyttä siltä varalta, että sopua vuoden 2020 jälkeisestä budjetista ei saavuteta ajoissa. ”Kesäkuun lähestyessä aika alkaa loppua pitkän aikavälin budjetin hyväksymiseksi niin, että se ehditään panna toimeen ajoissa. EU-hankkeiden loppuminen kesken olisi todella huono asia kansalaisille sekä EU:n maineelle ja poliittiselle yhtenäisyydelle.”

Budjettivaliokunnan puheenjohtaja kehotti muita EU-toimielimiä ottamaan huomioon parlamentin kannan: ”Parlamentin on hyväksyttävä budjetti, ja se on paljon epävarmempaa nyt kuin edellisellä budjettikaudella. Komission ja neuvoston tulee ottaa huomioon parlamentin tavoitteet. Kansalaisten edun vuoksi parlamentti haluaa varmistaa, että seuraava EU-budjetti ja elvytysrahasto ovat parhaat mahdolliset työkalut koronaviruskriisin voittamiseksi.”

Solidaarisuutta ja vastuullisuutta

Koronaviruskriisin elvytystoimia ja sodan jälkeistä Marshall-apua on verrattu myös toisiinsa. Van Overtveldt sanoi: ”Tämän hetken toimet Euroopassa, ja aivan erityisesti tuleva elvytysrahasto, jonka kokoluokka voisi olla noin tuhat miljardia euroa, ovat paljon merkittävämpiä kuin Marshall-apu aikanaan.”

Komission odotetaan julkaisevan ehdotuksen elvytysrahastosta pian, mutta jo nyt on tiedossa syviä jakolinjoja esimerkiksi sen kysymyksen suhteen, tulisiko maille antaa lainoja vai myöntää suoraa rahoitusta. Jotta kaikille osapuolille hyväksyttävä vaihtoehto löydetään, Van Overtveldt toteaa, että kompromisseja tarvitaan. ”Meidän täytyy olla solidaarisia niitä maita kohtaan, joihin koronavirus on iskenyt pahiten, mutta kaikkien täytyy olla myös vastuullisia. Rahan heitteleminen ympäriinsä ei ole mikään ratkaisu. Oikean tasapainon löytäminen tulee olemaan suuri haaste.”

Talouden viherryttäminen

Talouden merkittävän elvyttämisen lisäksi nyt tarvitaan monien mukaan myös lisää vihreitä investointeja. Parlamentti vaatii, että ilmastotoimien tulee olla pandemian jälkeisen elvytyksen keskiössä. Van Overtveldt pitää komission vihreän kehityksen ohjelmaa ”alkuna”, mutta varoitti, että ehdotukset ovat ”vaillinaisia ja vaarallisen huonosti rahoitettuja”.

Hän myös huomautti, että EU:n talouden viherryttämisessä maataloudella ja alueiden rahoituksella, jotka kattavat yhteensä noin kaksi kolmannesta EU:n budjetista, on merkittävä rooli. Hänen mukaansa EU:n talouden kestävyyttä on parannettava, jotta oltaisiin paremmin varautuneita koronaviruksen kaltaisiin kriiseihin. ”Lopulta tärkeintä on se, mitä voidaan tehdä EU-kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Se on ainoa oleellinen kysymys juuri nyt.”

Katso budjettivaliokunnan puheenjohtajan Johan Van Overtveldtin koko haastattelu täältä.

Täysistuntoäänestyksessä 15. toukokuuta parlamentti vaati kahden tuhannen miljardin euron elvytyspakettia, jolla vastattaisiin koronaviruksen seurauksiin. Mepit toistivat kantansa, että uusi rahasto tulee lisätä EU-budjettiin, eikä se saa vähentää rahoitusta olemassa olevilta EU-hankkeilta. Demokraattisen valvonnan ja tilivelvollisuuden vuoksi mepit vaativat parlamentin roolin suojaamista.

Lisäksi mepit vaativat 13. toukokuuta, että komissio laatii valmiussuunnitelman, jotta vältytään EU-rahoituksen lakkaamisesta maanviljelijöille, yrityksille ja järjestöille siinä tapauksessa, että pitkän aikavälin budjetista ei päästä ajoissa sopuun.

Lue lisää: