Euroopan parlamentti: EU tarvitsee 2 biljoonan euron elvytyspaketin  

Lehdistötiedote 
Täysistunto 
 
 
  • Elvytysrahasto pitää lisätä EU:n pitkän aikavälin budjettiin, eikä sitä pidä käyttää syynä pienentää budjettia 
  • Komission ei pitäisi käyttää ”finanssitemppuja” tai esittää harhaanjohtavia lukuja 
  • Rahaston varoja tulee jakaa ensisijaisesti avustuksina 

Mepit vaativat kansalaisten tarpeisiin keskittyvää ja EU:n talousarvioon sidottua elvytyspakettia vuoden 2020 jälkeistä budjettia ja elvytyssuunnitelmaa koskevassa päätöslauselmassaan.

Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 505 puolesta, 119 vastaan ja 69 tyhjää.

Mepit korostavat, että ”unionin kansalaisten on oltava elvytysstrategian keskiössä” ja että parlamentti puolustaa vakaasti kansalaisten etua. Elvytystoimiin pitää sisällyttää vahva sosiaalinen ulottuvuus ja toimilla täytyy vastata sosioekonomiseen epätasa-arvoon ja kriisistä eniten kärsivien tarpeisiin.

Parlamentti korostaa, että “elvytys- ja muutosrahaston” pitää olla kooltaan kaksi biljoonaa euroa. Meppien mukaan se pitää rahoittaa ”laskemalla liikkeelle pitkäaikaisia elvytysjoukkovelkakirjoja”. Rahaston maksut tulee toteuttaa ”lainoina ja enimmäkseen avustuksina sekä suorina investointi- ja pääomamaksuina”. Komissiota vaaditaan välttämään ”kyseenalaisia laskutoimituksia voidakseen ilmoittaa kunnianhimoisia lukuja” ja varoitetaan ”finanssitemppujen” käyttämisestä EU:n uskottavuuden hinnalla.

Elvytysinvestoinnit eivät saa syödä pitkän aikavälin budjetista rahoitettuja ohjelmia

Elvytyssuunnitelmaa ei saa rahoittaa monivuotisesta budjetista rahoitettavien nykyisten ja tulevien ohjelmien kustannuksella, varoittavat mepit. Seuraavaan monivuotiseen budjettiin sisällytettävien varoja ei saa pienentää, ja elvytysvarat täytyy esittää niiden lisäksi. Mepit korostavat myös, että monivuotista rahoituskehystä pitää kasvattaa ja että parlamentti käyttää veto-oikeuttaan, mikäli sen vaatimuksia ei kuulla.

Elvytysvarat ”olisi ohjattava EU:n talousarvion ohjelmiin” parlamentin valvonnan ja osallistumisen takaamiseksi. Parlamentti täytyy ottaa mukaan ”elvytysrahaston muotoiluun, hyväksymiseen ja täytäntöönpanoon”. Mepit varoittavat komissiota ”kaikista yrityksistä laatia eurooppalainen elvytysstrategia, joka ei kuulu yhteisömenetelmän piiriin ja jossa turvaudutaan hallitustenvälisiin keinoihin”.

Elvytyssuunnitelman pitää keskittyä vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalistrategian painopisteisiin

Mepit vaativat ”mittavaa elvytyspakettia ja koronavirussolidaarisuusrahastoa” jo huhtikuussa äänestetyssä päätöslauselmassa ensimmäistä kertaa. Tänään hyväksytyssä päätöslauselmassa mepit toteavat, että näiden toimenpiteiden pitää olla ”kestoltaan oikeassa suhteessa nykyisen kriisin odotettuihin syviin ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin”. Elvytyspaketin pitää vahvistaa taloutta tukemalla pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja ”lisäämällä työllistymismahdollisuuksia ja osaamista, jotta voidaan lieventää kriisin vaikutuksia työntekijöihin, kuluttajiin ja perheisiin”. Mepit vaativat, että investoinneissa keskitytään vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalistrategian mukaisiin painopisteisiin. Näiden ohella parlamentti kehottaa perustamaan uuden erillisen eurooppalaisen terveysohjelman.

EU:n omat varat tärkeässä roolissa

Mepit toistavat päätöslauselmassa vaateensa uusien “omien varojen” eli EU:n tulojen käyttöönotosta. Näin voitaisiin ehkäistä jäsenmaiden maksuosuuksien kasvamista ja samalla vastata monivuotisen rahoituskehyksen sekä elvytys- ja muutosrahaston tarpeisiin. EU:n tulojen enimmäismäärä on määritelty suhteessa bruttokansantuloon, minkä odotetaan laskevan merkittävästi kriisistä johtuen. Tästä syystä mepit kehottavat päätöslauselmassa ”korottamaan välittömästi ja pysyvästi omien varojen enimmäismäärää”.

Taustatietoa

Komission odotetaan esittävän pian uutta luonnosta monivuotiseksi rahoituskehykseksi sekä elvytysrahastoa, joissa otetaan huomioon kansanterveyskriisi ja sen vaikutukset.

Nykyinen pitkän aikavälin EU-budjetti on voimassa 31.12.2020 saakka. EU tarvitsee uuden monivuotisen rahoituskehyksen seuraavaksi seitsemäksi vuodeksi. Komission antoi ehdotuksen pitkän aikavälin budjetiksi vuosille 2021-2027 toukokuussa 2018. Parlamentti hyväksyi kantansa asiaan marraskuussa 2018 ja vahvisti tämän kannan lokakuussa 2019. Neuvosto ei vielä ole päässyt yhteisymmärrykseen kannastaan.

Yhteystiedot: