Koronavirus: 10 EU-toimea talouden elvyttämiseksi 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Miten EU pyrkii auttamaan Euroopan maita pääsemään jaloilleen koronaviruspandemian aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien jälkeen? Lue artikkelistamme.

©Adobe Stock/siraanamwong  

Jos haluat tietää, miten EU on pyrkinyt torjumaan koronaviruspandemiaa, katso aikajanalta kaikki EU:n toimet koronavirusta vastaan.

1. Talouden mittava elvyttäminen

Jotta Eurooppa voisi toipua koronaviruspandemian tuhoisista taloudellisista seurauksista, Euroopan komissio on ehdottanut 750 miljardin euron elvytyspakettia sekä päivitettyä pitkän aikavälin EU-budjettia vuosille 2021-2027. Next Generation EU -nimellä tunnettu paketti perustuu siihen, että komissio lainaa rahaa rahoitusmarkkinoilta taaten matalat lainakulut korkean luottoluokituksensa ansiosta.

Parlamentti on tukenut pakettia, mutta vaatinut, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman on oltava elvytyspaketissa keskeisessä asemassa ja että tulevien sukupolvien velkaantuminen vältetään.

EU-maiden johtajat saavuttivat sovun budjetista ja elvytyspaketista heinäkuussa. Mepit kiittivät elvytyspaketista saavutettua sopua, mutta pitivät valitettavana suorien avustusten määrän vähenemistä. Parlamentti sanoi myös, että pitkän aikavälin budjetista saavutettu sopu vaarantaa EU:n prioriteetteja, kuten vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalisen agendan. Parlamentti on valmis äänestämään budjettia vastaan, mikäli sopimusta ei paranneta.

2. Terveydenhuoltojärjestelmien ja -infrastruktuurin parantaminen EU:ssa

EU:n valmius vastata kansanterveysuhkiin on keskeisessä asemassa niin nykyisessä kuin tulevissakin kriiseissä. Auttaakseen Eurooppaa selviämään EU käynnisti uuden EU4Health-terveysohjelman, joka tukee jäsenmaiden terveydenhuoltojärjestelmiä sekä edistää innovaatioita ja investointeja alalle. EU4Health on osa Next Generation EU -elvytyspakettia. Euroopan parlamentti oli aiemmin vaatinut uuden eurooppalaisen terveysohjelman perustamista.

3. Pienten ja keskisuurten yritysten suojeleminen

Kaikista EU:n yrityksistä 99 % on PK-yrityksiä, mikä tekee niiden selviämisestä keskeisen osan EU:n taloudellista elpymistä. EU otti strategisten investointien rahastostaan käyttöön miljardi euroa kannustaakseen pankkeja ja lainanantajia tarjoamaan likviditeettiä yli sadalle tuhannelle eurooppalaiselle PK-yritykselle.

4. Työttömyyden riskin lieventäminen

Pandemia on iskenyt pahasti työllisyyteen, ja työttömyysluvut ovat nousseet reilusti. Tukeakseen työpaikkoja ja työntekijöitä, erityisesti nuoria, koronaviruskriisissä EU:n SURE-aloite tarjoaa jopa sadan miljardin euron rahallista apua jäsenmaille edullisten lainojen muodossa. Näin jäsenmaat voivat kattaa kansallisia lyhennetystä työajasta syntyviä kuluja.

5. Matkailun ja kulttuurin tukeminen

Myös matkailuala on kärsinyt pandemiasta pahasti. Eurooppa on maailman suurin turistikohde. EU on ottanut käyttöön joukon toimia, joiden on tarkoitus auttaa alaa selviämään kriisistä, sekä toimintasuunnitelman eurooppalaisen matkailualan käynnistämiseksi uudelleen. Erityistoimia otettiin käyttöön myös liikennesektorilla, jotta pandemian vaikutuksia lento-, raide-, tie- ja meriliikennealan yrityksiin voidaan minimoida.

Kulttuuriala on puolestaan joutunut lopettamaan valtaosan toiminnastaan pandemian torjumiseksi käyttöön otettujen toimien vuoksi. Parlamentti on vaatinut kohdistettuja toimia alan tukemiseksi.

6. Pankkipaketti kotitalouksien ja yritysten tukemiseksi

Varmistaakseen, että pankit myöntävät edelleen lainaa yrityksille ja kotitalouksille ja lievittävät näin kriisin taloudellisia seurauksia, Euroopan parlamentti hyväksyi väliaikaisia sääntöhelpotuksia eurooppalaisille pankeille. Vakavaraisuusvaatimusta koskevan asetuksen muutos sallii eläkeläisten ja pysyvässä työsuhteessa olevien saada lainaa paremmilla ehdoilla, takaa lainansaannin PK-yrityksille ja tukee investointeja infrastruktuuriin.

7. Maatalouden ja kalastuksen tukeminen

Jotta ruoantuotannon keskeytyksiltä ja ruokapulalta voitaisiin välttyä, Euroopan parlamentti hyväksyi hätätoimia koronaviruspandemiasta kärsivien maanviljelijöiden ja kalastajien tueksi. Toimiin kuuluvat tuki kalastajille ja vesiviljelijöille, joiden on pitänyt keskeyttää työnsä kriisin ajaksi, sekä sen tukimäärän nostaminen, jota EU-maat voivat antaa ruoantuotannon PK-yrityksille. Erityisiä markkinatoimenpiteitä otettiin myös käyttöön EU:n hedelmien, vihannesten ja viinin tuotannon tukemiseksi.

8. Kriisitoimien rahoituksessa auttaminen

EU käynnisti uuden koronavirusinvestointialoitteen, jonka tavoite on auttaa jäsenmaita rahoittamaan koronavirustoimiaan. Aloitteen kautta kanavoidaan noin 37 miljardia euroa EU:n rakennerahastoista välittömään rahalliseen tukeen EU-maille, jotka yrittävät tukea kansalaisiaan ja alueitaan kriisin aikana.

9. Valtiontukisääntöjen helpottaminen

Pandemian alettua levitä Euroopassa EU:ssa turvauduttiin valtiontukea koskevien sääntöjen tilapäiseen muutokseen, jonka avulla varmistetaan, että yrityksille on tarjolla riittävää rahoitusta ja että talous pysyy liikkeellä koronaviruskriisin aikana sekä sen jälkeen. Jäsenmaat voivat myöntää jopa 800 000 euroa yritykselle, joka tarvitsee kiireistä hätäapua tai myöntää lainaa edullisin ehdoin.

10. Heikentyneiden eurooppalaisten yritysten suojeleminen ulkomaiselta kilpailulta

Koronaviruspandemian taloudelliset seuraukset ovat jättäneet monet eurooppalaiset yritykset heikkoon asemaan verrattuna valtiontukea saaviin ulkomaisiin kilpailijoihin. Suojellakseen yrityksiä Euroopan parlamentti vaati yhtäläisiä pelisääntöjä kaikille yrityksille, jotta säästytään ulkomaisten yritysten aiheuttamilta sisämarkkinoiden vääristymiltä. Samaan aikaan EU on antanut suosituksia jäsenmaille koskien ulkomaisia suoria investointeja. Suosituksissa kannustetaan EU-maita tutkimaan EU:n ulkopuolelta tulevat investoinnit tarkkaan, jotta vältytään turvallisuuteen ja yleiseen järjestykseen kohdistuvilta uhilta.

Katso, mihin 10 toimeen EU on ryhtynyt koronavirusta torjuakseen.