Miten EU on selvinnyt koronaviruksen aiheuttamasta terveyskriisistä?
Ympäristö- ja kansanterveysvaliokunnan puheenjohtaja Pascal Canfin kertoo haastattelussa, miten EU on hoitanut koronakriisin terveydellistä puolta.
Koronavirustapausten määrä kasvaa jälleen Euroopassa. Mitä olemme oppineet pandemian ensimmäisestä aallosta?
Koronaviruskriisi on ollut ennennäkemätön haaste yhteiskunnallemme. Tiedämme, että rokotetta tarvitaan, mutta tiedämme myös sen kehittämiseen kuluvan aikaa.
Olemme oppineet ensimmäisestä aallosta, miten keskeisessä asemassa koordinaatio on. Epäyhtenäiset toimet, rajavalvonta, eriävät tilastointitavat ovat keskeisiä asioita, joissa tarvitaan parannuksia. Sen vuoksi kiitän komissiota sen uudesta ehdotuksesta rajat ylittävien terveysuhkien torjumiseksi sekä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (ECDC:n) ja Euroopan lääkeviraston (EMA:n) mandaattien päivittämiseksi.
Laajemmin katsottuna tämä kriisi on auttanut EU:ta ottamaan valtavan loikan kohti tiiviimpää integraatiota elvytyssuunnitelman muodossa. EU:n uuden terveysohjelman ansiosta voimme tukea sairaaloita, varmistaa, että meillä on kaikki tarvittavat lääkinnälliset tarvikkeet ja ennen kaikkea tukea terveydenhuollon henkilökuntaa, joka on ollut taistelun etulinjassa viime kuukaudet. Meidän on lisäksi varmistettava, ettei taloutta elvytetä ilmasto- ja ympäristötavoitteidemme vastaisesti.
Tehokas ja turvallinen rokote on todennäköisin ratkaisu pandemian lopettamiseksi. Tekeekö EU tarpeeksi tukeakseen rokotteen kehittämistä ja sen hankkimista kaikkien eurooppalaisten saataville?
Yleensä rokotteen kehittäminen kestää kymmenen vuotta, joten tämä on valtava haaste. Komissio neuvottelee lääkevalmistajien kanssa varmistaakseen, että heti kun rokote on valmis, sitä voidaan tarjota kaikille eurooppalaisille.
Me tuemme komission toimia, mutta ympäristö- ja kansanterveysvaliokunnan puheenjohtajana olen vaatinut lisää avoimuutta hankintaohjelmaan. Tällä hetkellä meillä ei ole mitään tietoa komission ja lääkeyritysten välisten ennakkohankintasopimusten ehdoista. Luottamuksen lisäämiseksi tarvitsemme avoimuutta erityisesti hintojen, tuotantolaitosten, immateriaalioikeuksien ja vastuukysymysten osalta, jos rokote aiheuttaisi vahinkoa. Meidän tulee lisäksi varmistaa, että EU-budjettia käytetään järkevästi ja valvotaan huolella.
Lue, miten EU tukee koronarokotteen kehittämistä.
Pandemian alussa EU:ta kritisoitiin riittämättömästä yhteistyöstä. Terveys kuuluu pääasiassa jäsenmaiden toimintavaltaan, mutta pitäisikö EU-tasolla toimia enemmän?
EU:n tulisi toimia enemmän estääkseen tulevia pandemioita. Kuten monissa muissa asioissa, tässäkin tulee toimia riittävässä mittakaavassa, eikä yksikään jäsenmaa ole riittävän varustautunut toimimaan yksin.
Eurooppa, joka suojelee, tarkoittaa myös sen tosiasian kohtaamista, että terveys ja ympäristön tila ovat sidoksissa toisiinsa. Monet asiantuntijat ovat jo varoittaneet ilmastonmuutoksen ja pandemioiden välisestä yhteydestä.
Ilmastokriisin ja erityisesti metsäkadon myötä vastaavia pandemioita tulee yhä useammin. Meidän on toimittava konkreettisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja valmistettava terveydenhuoltojärjestelmiä kaiken varalta.
Lue lisää EU:n koronatoimista aikajanalta.
Lisätietoa
-
(avaa uudella välilehdellä)
Pascal Canfin Facebook-livehaastattelussa 9.11.2020
-
(avaa uudella välilehdellä)
EU:n koronarokotestrategia
