Schengen: mitä ongelmia vapaan liikkuvuuden alueella on? 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Schengen-alueen ongelmat saattavat vaarantaa sen olemassaolon. Lue, mistä on kyse ja miten ongelmat vaikuttavat vapaaseen liikkuvuuteen.

Schengen-viisumi passissa ©AP Images/Euroopan unioni-EP  

Euroopan parlamentti tuomitsi Schengen-alueen sisärajoilla jatkuvat rajatarkastukset 30. toukokuuta 2018 hyväksytyssä päätöalauselmassa.

Vapaan liikkuvuuden alueeseen kohdistuu valtavasti painetta, mepit varoittavat Schengen-alueen toimintaa koskevassa vuosikertomuksessa. ”Kansalliset hallitukset tekivät Schengenistä syntipukin turvallisuuspolitiikan puutteellisuudelle ja Euroopan yhteisen turvapaikkasysteemin heikkoudelle. Schengen ei kuitenkaan ole ongelma, vaan ratkaisu”, toteaa mietinnön esittelijä Carlos Coelho (EPP, Portugali).

Coelhon mukaan jatkuva syyttely saattaa lopulta johtaa ainutkertaisen vapaan liikkuvuuden alueen tuhoon. ”Jos Schengen puretaan, tänä päivänä tuntemamme kansalaisten Eurooppa katoaa niin ikään.”

Vaikeita aikoja Schengenille

Vastauksena vuoden 2015 pakolaistulvalle EU:hun sekä lukuisille terrori-iskuille Euroopassa rajatarkastukset palasivat osalle sisärajoista. Siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden virta nähtiin sisäisenä turvallisuusuhkana, ja tilanteesta kärsineet jäsenvaltiot käyttivät hyväkseen Schengenin rajasäännöstön tarjoamaa mahdollisuutta ottaa sisärajatarkastukset uudelleen käyttöön. Tarkastusten oli tarkoitus olla väliaikaisia ja poikkeuksellisia, mutta vapaan liikkuvuuden alue ei edelleenkään toimi täysin entiseen tapaan.

”Sisärajoilla on edelleen tarkastuksia, sillä maksamme yhä Schengenin ulkopuolisista ongelmista, kuten turvapaikkapolitiikasta”, Coelho sanoo.

Euroopan komissio pitää yllä ajantasaista listaa maista, joissa on käytössä sisärajatarkastukset.

Kuinka paljon rajatarkastukset maksavat?

Sisärajatarkastukset vaikeuttavat ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta EU:ssa. Eniten tällä on vaikutusta rajat ylittävään tavaroiden kuljetukseen, työmatkalaisiin (1,7 miljoonaa henkilöä käy päivittäin rajan takana töissä EU:ssa) sekä turismiin.

Julkiselle sektorille koituu tarkastuksista hallinnollisia kuluja. Yli kaksi vuotta kestäneiden rajatarkastusten hinnaksi arvioidaan 25–50 miljardia euroa kertakuluina ja kaksi miljardia euroa vuosittaisina toimintakuluina. Tarkemmat tiedot löytyvät parlamentin tutkimuspalvelun briefing-paperista.

Schengen-alueen kartta  

Schengen-alueen vahvistaminen

EU on lähiaikoina ryhtynyt erinäisiin toimiin Schengen-alueen vahvistamiseksi:

Schengen-alue ennalleen

”Ratkaisu on lisää poliittista tahtoa. Eurooppalaisesta viitekehyksestä huolimatta rajat ovat kansalliset. Vain jäsenvaltiot voivat tehdä muutoksen”, Coelho toteaa. Mepit kannattavat Euroopan komission etenemissuunnitelmaa Schengenin normaalin toiminnan palauttamiseksi, ja ehdottavat, miten asiassa tulisi edetä.

Parlamentin mukaan Bulgaria ja Romania ovat valmiita liittymään Schengeniin, ja mepit vaativatkin neuvoston hyväksyvän maat mukaan alueeseen.

Schengen-alue numeroina 
  • 26 maata kuuluu Schngen-alueeseen. 
  • 4 EU:n ulkopuolista valtiota kuuluu Schengeniin: Norja, Islanti, Liechtenstein ja Sveitsi. 
  • 5 EU-maata ei kuulu Schengeniin: Irlanti, Bulgaria, Romania, Kypros ja Kroatia. 
  • 50 000 kilometriä on Schengenin ulkorajojen yhteenlaskettu pituus. 

Artikkelia on päivitetty kesäkuussa 2020, sillä Iso-Britannia ei ole enää EU:n jäsen.