Ilmastonmuutos: Miten mepit haluavat sisällyttää metsät ilmastotalkoisiin  

EU on ryhtynyt lukuisiin toimiin vähentääkseen kasvihuonekaasupäästöjään. Metsillä on merkittävä rooli hiilinieluina, eli ne sitovat ilmakehästä hiilidioksidia, joka muuten edistäisi ilmastonmuutosta. Tämän vuoksi EU:ssa päivitetään parhaillaan sääntöjä, joilla pyritään kasvattamaan hiilinieluja.

Parlamentti puolsi maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevien sääntöjen päivitystä 8. kesäkuuta.

Lue alta keskeisiä faktoja metsistä EU-maissa sekä parlamentin kannasta metsien ja maankäyttösektorin hiilinielujen vahvistamiseksi.

Metsät EU:ssa

EU:n metsät sitovat yhteensä 7 prosenttia EU:n kaikista kasvihuonekaasupäästöistä joka vuosi.

Euroopan unionissa on 159 miljoonaa hehtaaria metsää, ja metsät kattavat 43,5 prosenttia sen maapinta-alasta. Metsäpinta-ala vaihtelee kuitenkin huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen, Maltan reilusta 10 prosentista Suomen lähes 70 prosenttiin.

Sen lisäksi, että metsät sitovat hiilidioksidia ilmakehästä, ne tarjoavat lukuisia palveluja ekosysteemille: ne auttavat suojelemaan maaperää eroosiolta, ja niillä on keskeinen merkitys veden kierrossa. Metsät ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla monille lajeille elinympäristön ja säätelevät paikallista ilmastoa.

Mihin aloihin lainsäädäntö vaikuttaa?

Päivitettävät säännöt koskevat maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta, joista käytetään lyhennettä LULUCF, ja ne kattavat lähinnä metsä- ja maatalousmaan sekä maan, jonka käyttö on muuttunut.

Myös tästä alasta aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Niitä aiheutuu esimerkiksi maankäytön muutosten seurauksena. Syynä voi olla erityisesti metsien muuttaminen viljelymaaksi, metsänhakkuu tai eläinten laiduntaminen maatalousmaalla.

Tämä on kuitenkin ainoa ala, joka voi poistaa hiilidioksidia ilmakehästä pääasiassa metsien ansiosta.

Parlamentin tavoitteet

Mepit haluavat kasvattaa EU:n luontaisia hiilinieluja muun muassa kosteikkojen ja soiden ennallistamisella sekä metsittämisellä ja metsäkadon pysäyttämisellä. Tämä johtaisi käytännössä EU:n vuoden 2030 vähintään 55 prosentin päästövähennyksen kasvamiseen.

Komission ehdotus sisällyttää maanviljelystä aiheutuvat muut kuin hiilidioksidipäästöt (kuten metaani) maankäyttösektoriin ei saanut tukea mepeiltä. Heidän mielestään hiilinieluja, jotka ovat luonteeltaan hauraita, ei pitäisi käyttää muiden alojen päästöjen korvaamiseen, vaan prioriteettina tulisi olla päästöjen radikaali vähentäminen muilla sektoreilla.

Parlamentti haluaa, että komissio asettaa jäsenmaille välitavoitteita hiilinielujen kasvattamiseksi joka viidennelle vuodelle alkaen vuodesta 2035.

Mepit myös ehdottavat lisää joustoa jäsenmaille niiden tavoitteiden saavuttamisessa, mikäli ne ovat joutuneet luonnonhäiriöiden, kuten metsäpalojen, tuholaisten tai myrskyjen uhriksi.

EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä

Maankäyttö- ja metsätaloussektorin sääntöjen päivitys on osa Fit for 55 -lainsäädäntöpakettia, jonka avulla on tarkoitus saavuttaa EU:n ilmastolaissa asetettu vuoden 2030 päästövähennystavoite, eli 55 prosentin vähennys verrattuna vuoteen 1990.

Fit for 55 -pakettiin kuuluu myös esityksiä muun muassa päästökaupasta, EU-maiden välisestä taakanjaosta, autojen päästöistä, uusiutuvasta energiasta ja energiatehokkuudesta.

Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2017, ja sitä päivitetään aika ajoin.