Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen: kansalliset tavoitteet vuodeksi 2030
Taakanjakoasetuksessa vahvistetaan päästöjen vähentämiselle kansalliset tavoitteet, jotka auttavat EU:ta pääsemään nettonollapäästöihin 2050 mennessä.
Torjuakseen ilmastonmuutosta EU on päättänyt kunnianhimoisista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä. EU haluaa olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, ja tämä tavoite samoin kuin vuoden 2030 välitavoite 55 prosentin päästövähennyksestä on kirjattu Euroopan ilmastolakiin.
EU on ryhtynyt lukuisiin toimiin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi näistä toimista on taakanjakoasetus, jota päivitetään parhaillaan osana vihreän kehityksen ohjelman alaista Fit for 55 -lainsäädäntöpakettia.
Mitä taakanjako on?
Taakanjakoasetuksessa asetetaan jokaiselle EU-maalle sitovia tavoitteita kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä aloilla, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmän alaisuuteen. Näitä aloja ovat muun muassa liikenne, maatalous, rakennukset ja jätehuolto. Nämä alat tuottavat valtaosan EU:n kasvihuonekaasupäästöistä (noin 60 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä).
Jotta voidaan varmistaa, että kaikki EU-maat osallistuvat tasapuolisesti päästöjen vähentämiseen yllämainituilla aloilla, taakanjakoasetuksessa on määrätty sitovista vuosittaisista päästövähennystavoitteista jäsenmaille vuosille 2021–2030. Lisäksi asetuksessa määritellään säännöt vuotuisten päästökiintiöiden määrittämiseksi ja edistymisen arvioimiseksi.
Nykyinen päästöjen vähennystavoite taakanjakosektorille on 29 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti tätä tavoitetta tulee kiristää. Parlamentin täysistunto äänesti 8. kesäkuuta tavoitteen nostamisen puolesta 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Ehdotetut kansalliset tavoitteet
Eri jäsenvaltioiden valmiudet vähentää päästöjä vaihtelevat. Tämä on otettu huomioon määrittämällä tavoitteet maan asukaskohtaisen bruttokansantuotteen perusteella. Vuoden 2030 päästötavoitteiksi ehdotetaan näin ollen 10–50 prosentin vähennystä vuoden 2005 tasoon nähden, mikä sopisi yhteen EU:n yleisen 40 prosentin vähennystavoitteen kanssa.
|
Jäsenvaltio |
Aiempi 2030 tavoite vuoteen 2005 nähden |
Uusi 2030 tavoite vuoteen 2005 nähden (komission ehdotus) |
|
Luxemburg |
–40 % |
-50 % |
|
Ruotsi |
–40 % |
-50 % |
|
Tanska |
–39 % |
-50 % |
|
Suomi |
–39 % |
-50 % |
|
Saksa |
–38 % |
-50 % |
|
Ranska |
–37 % |
-47,5 % |
|
Alankomaat |
–36 % |
-48 % |
|
Itävalta |
–36 % |
-48 % |
|
Belgia |
–35 % |
-47 % |
|
Italia |
–33 % |
-43,7 % |
|
Irlanti |
–30 % |
-42 % |
|
Espanja |
–26 % |
-37,7 % |
|
Kypros |
–24 % |
-32 % |
|
Malta |
–19 % |
-19 % |
|
Portugali |
–17 % |
-28,7 % |
|
Kreikka |
–16 % |
-22,7 % |
|
Slovenia |
–15 % |
-27 % |
|
Tšekki |
–14 % |
-26 % |
|
Viro |
–13 % |
-24 % |
|
Slovakia |
–12 % |
-22,7 % |
|
Liettua |
–9 % |
-21 % |
|
Puola |
–7 % |
-17,7 % |
|
Kroatia |
–7 % |
-16,7 % |
|
Unkari |
–7 % |
-18,7 % |
|
Latvia |
–6 % |
-17 % |
|
Romania |
–2 % |
-12,7 % |
|
Bulgaria |
0 % |
-10 % |
Lähde: Komission esitys asetuksen (EU) 2018/842 päivitykseksi
Jokaiselle EU-maalle laaditaan päästövähennysstrategia, jolla varmistetaan, että ne vähentävät päästöjä tasaisesti koko ajanjaksolla.
Jonkinasteinen jousto on kuitenkin nykyjärjestelmässä mahdollista. EU-maat voivat esimerkiksi tallettaa, lainata ja siirtää vuotuisia päästökiintiöitä maiden kesken vuodesta toiseen.
Komissio on ehdottanut uuden, ylimääräisen varannon perustamista, johon sisältyisi käyttämättä jääneitä hiilidioksidipäästöjen poistoja maankäyttö- ja metsänhoitosektorilla. Jäsenmaat, joilla on vaikeuksia saavuttaa kansallisia päästövähennystavoitteitaan, voisivat hyötyä varannosta, mutta tietyin ehdoin (esimerkiksi EU:n on ensin saavutettava vuoden 2030 ilmastotavoitteensa).
Mitä parlamentti haluaa?
Mepit haluavat lisää läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta jäsenmaille niiden päästövähennyksiä koskien sekä vähemmän joustoja päästökiintiöiden tallettamiseksi, lainaamiseksi ja siirtämiseksi. Mepit haluavat myös poistaa komission ehdottaman ylimääräisen varannon esityksestä.
Parlamentti voi nyt aloittaa neuvottelut jäsenmaiden kanssa lopullisista säännöistä.
Muut aloitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi
EU pyrkii myös muilla toimilla täyttämään Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset sitoumuksensa: