Mitä hiilineutraalius tarkoittaa ja miten se saavutetaan 2050 mennessä? 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Euroopan ilmastolain myötä EU sitoutuu tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo kaikkialla maailmassa: äärisääolosuhteet kuten kuivuus, helleaallot, rankkasateet, tulvat ja maanvyörymät ovat yhä yleisempiä myös Euroopassa. Muita ilmastonmuutoksen seurauksia ovat muun muassa nouseva merenpinnan taso, valtamerien happaneminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.

Jotta lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n suosituksen mukaan, hiilineutraaliuden saavuttaminen vuosisadan puoliväliin mennessä on keskeistä. Tämä tavoite on kirjattu myös Pariisin ilmastosopimukseen, jonka on allekirjoittanut 195 maata, mukaan lukien EU.

Pariisin sopimuksen osapuolet ”pyrkivät saavuttamaan maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen huipun mahdollisimman pian ja vähentämään päästöjä nopeasti sen jälkeen siten, että ihmisen toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja kasvihuonekaasujen nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla”.

Joulukuussa 2019 Euroopan komissio esitteli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen on tarkoitus päästä EU:n ilmastolain avulla, jonka myötä ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä tulee sitovaa EU-lainsäädäntöä.

Mitä hiilineutraalius tarkoittaa?

Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Nollapäästöjen saavuttamiseksi kaikki maailman kasvihuonekaasupäästöt on siis kyettävä ottamaan talteen.

Hiilinielu sitoo enemmän hiilidioksidia kuin päästää ilmakehään. Tärkeimmät luonnon omat hiilinielut ovat maaperä, metsät ja valtameret. Niiden arvioidaan sitovan 9,5–11 gigatonnia hiilidioksidia vuosittain. Koko maailman yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt puolestaan olivat 38,0 gigatonnia vuonna 2019.

Toistaiseksi mikään ihmisen luoma järjestelmä ei kykene sitomaan hiiltä ilmakehästä riittävässä mittakaavassa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

Luonnon hiilinieluihin varastoitunut hiilidioksidi vapautuu jälleen ilmakehään muun muassa metsäpalojen, maankäytön muutosten tai hakkuiden myötä. Sen vuoksi ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi on ensisijaisen tärkeää vähentää päästöjä.

Päästöjen kompensoiminen

Yksi keino vähentää päästöjä ja tavoitella hiilineutraaliutta on kompensoida yhdellä sektorilla tuotettuja päästöjä vähentämällä niitä jossain muualla. Kompensointi voidaan toteuttaa esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen tai muihin puhtaisiin, vähähiilisiin teknologioihin. EU:n päästökauppajärjestelmä on esimerkki hiilidioksidipäästöjen kompensoimisesta.


Metsät ovat yksi merkittävimmistä hiilinieluista.. Kuva: Sebastian Pichler / Unsplash  

EU:n tavoitteet

Euroopan unioni on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan. Vihreän kehityksen ohjelmassa se on asettanut tavoitteekseen poistaa ilmakehästä yhtä paljon kasvihuonekaasupäästöjä kuin tuottaa niitä vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteesta tulee laillisesti sitova, jos Euroopan parlamentti ja jäsenmaita edustava neuvosto hyväksyvät uuden ilmastolain. Myös päästövähennysten välitavoitetta vuodelle 2030 kiristettäisiin nykyisestä 40 prosentista vuoden 1990 tasoon verrattuna.

Parlamentin täysistunto antoi 7. lokakuuta tukensa ilmastoneutraaliustavoitteelle vuoteen 2050 mennessä ja 60 prosentin päästövähennystavoitteelle vuodelle 2030 verrattuna vuoden 1990 tasoon - eli kunnianhimoisemman kuin komission  ehdottama 55 %. Mepit vaativat lisäksi komissiota asettamaan ylimääräisen välitavoitteen vuodelle 2040, jotta voidaan varmistaa edistyminen kohti lopullista päämäärää.

Parlamentti haluaa myös, että kaikki yksittäiset EU-maat olisivat ilmastoneutraaleja vuoteen 2050 mennessä ja että vuoden 2050 jälkeen ilmakehästä poistettaisiin enemmän päästöjä kuin tuotetaan. Lisäksi kaikki suorat tai epäsuorat tuet fossiilisille polttoaineille pitäisi poistaa käytöstä vuoden 2025 loppuun mennessä.

Mepit haluavat myös perustaa EU:n ilmastonmuutosneuvoston. Tämän riippumattoman elimen tehtävänä olisi arvioida politiikan johdonmukaisuutta ja valvoa edistymistä.

Parlamentti voi nyt aloittaa neuvottelut jäsenmaiden kanssa lainsäädännön lopullisesta muodosta.

Tällä hetkellä viisi EU-maata on asettanut tavoitteen ilmastoneutraaliudesta lakiin: Ruotsi tavoittelee nollapäästöjä vuoteen 2045 mennessä ja Ranska, Saksa, Tanska ja Unkari vuoteen 2050 mennessä.

Lue lisää EU:n toimista hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi: