Mitä hiilineutraalius tarkoittaa ja miten se saavutetaan 2050 mennessä? 

 
 

EU on Pariisin ilmastosopimuksen myötä sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuosisadan toiseen puoliskoon mennessä. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Kuva: Sebastian Pichler / Unsplash  

Ilmastonmuutos vaikutukset tuntuvat jo kaikkialla maailmassa: äärisääolosuhteet kuten kuivuus, helleaallot, rankkasateet, tulvat ja maanvyörymät ovat yhä yleisempiä myös Euroopassa. Muita ilmastonmuutoksen seurauksia ovat muun muassa nouseva merenpinnan taso, valtamerien happaneminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.

Jotta lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n suosituksen mukaan, hiilineutraaliuden saavuttaminen vuosisadan puoliväliin mennessä on keskeistä. Tämä tavoite on kirjattu myös Pariisin ilmastosopimukseen, jonka on allekirjoittanut 195 maata, mukaan lukien EU.

Pariisin sopimuksen osapuolet ”pyrkivät saavuttamaan maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen huipun mahdollisimman pian ja vähentämään päästöjä nopeasti sen jälkeen siten, että ihmisen toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ja kasvihuonekaasujen nielut ovat tasapainossa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla”.


Mitä hiilineutraalius tarkoittaa?

Hiilineutraalius tarkoittaa, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Nollapäästöjen saavuttamiseksi kaikki maailman kasvihuonekaasupäästöt on siis kyettävä ottamaan talteen.

Hiilinielu sitoo enemmän hiilidioksidia kuin päästää ilmakehään. Tärkeimmät luonnon omat hiilinielut ovat maaperä, metsät ja valtameret. Niiden arvioidaan sitovan 9,5–11 gigatonnia hiilidioksidia vuosittain. Koko maailman yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt puolestaan olivat 37,1 gigatonnia vuonna 2017.

Toistaiseksi mikään ihmisen luoma järjestelmä ei kykene sitomaan hiiltä ilmakehästä riittävässä mittakaavassa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

Luonnon hiilinieluihin varastoitunut hiilidioksidi vapautuu jälleen ilmakehään muun muassa metsäpalojen, maankäytön muutosten tai hakkuiden myötä. Sen vuoksi ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi on ensisijaisen tärkeää vähentää päästöjä.


Päästöjen kompensoiminen

Yksi keino vähentää päästöjä ja tavoitella hiilineutraaliutta on kompensoida yhdellä sektorilla tuotettuja päästöjä vähentämällä niitä jossain muualla. Kompensointi voidaan toteuttaa esimerkiksi investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen tai muihin puhtaisiin, vähähiilisiin teknologioihin. EU:n päästökauppajärjestelmä on esimerkki hiilidioksidipäästöjen kompensoimisesta.


EU:n tavoitteet

Euroopan unioni on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan. Sen nykyinen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosentilla 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Marraskuussa 2018 Euroopan komissio julkaisi pitkän aikavälin strategian ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi EU:ssa vuoteen 2050 mennessä, ja kesäkuussa 2019 EU-maiden johtajat pyysivät EU-maita edustavaa neuvostoa sekä komissiota jatkamaan työtä, jotta siirtymä hiilineutraaliin unioniin voidaan varmistaa Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Euroopan parlamentti vaati maaliskuussa 2019 hyväksymässään päätöslauselmassa kunnianhimoisempia päästövähennystavoitteita vuodelle 2030, jotta hiilineutraalius voidaan saavuttaa 2050 mennessä.

Tällä hetkellä kolme EU-maata on asettanut tavoitteen ilmastoneutraaliudesta lakiin: Ruotsi tavoittelee nollapäästöjä vuoteen 2045 mennessä ja Ranska ja Iso-Britannia vuoteen 2050 mennessä.

Lue lisää EU:n toimisto hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi: