Miten EU suojaa luonnon monimuotoisuutta (video) 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

EU haluaa suojella uhanalaisia lajeja ja ihmiselämää torjumalla Euroopan luontokatoa. Katso videoltamme lisää.

Mepit vaativat EU:ta asettamaan laillisesti sitovia tavoitteita luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi tammikuussa 2020. Komissio esitteli EU:n uuden biodiversiteettistrategian vuoteen 2030 toukokuussa 2020.

Parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2021 mietinnön biodiveristeettistrategiasta. Mepit vaativat, että strategian tulee olla linjassa muiden Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa.

Lue lisää luonnon monimuotoisuuden merkityksestä.

Vuoteen 2030 ulottuva biodiversiteettistrategia - mitä se sisältää?

EU:n biodiversiteettitavoitteiden asettaminen

EU asettaa itselleen uusia tavoitteita biodiversiteettistrategiassa seuraavalle vuosikymmenelle.

Mepit kannattavat voimakkaasti tavoitteita, joiden mukaan vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista tulee suojella. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi metsät, kosteikot, turvesuot, niityt ja rannikkoekosysteemit. Lisäksi vähintään 10 prosenttia EU:n maa- ja merialueista tulee suojella tiukasti, turvaten kaikki jäljellä olevat aarnio- ja ikimetsät sekä muut hiilipitoiset ekosysteemit.

Parlamentin mukaan tavoitteiden tulee olla sitovia. Jäsenmaiden tulisi panna ne täytäntöön kansallisella tasolla yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.

Luonnon ennallistaminen

Parlamentti toivottaa myös luonnon ennallistamistavoitteet tervetulleiksi. Mepit vaativat, että EU:n tulee pyrkiä ennallistamaan vähintään 30 prosenttia maa- ja merialueistaan.

Pölyttäjäkadon pysäyttäminen

Mepit painottavat, ettei pölyttäjäkato uhkaa ainoastaan luonnon monimuotoisuutta vaan myös ruokaturvaa. Parlamentti vaatii pölyttäjiä koskevien EU-toimien kiireellistä tarkastamista. Toimien tulisi sisältää uusi EU:n laajuinen pölyttäjien seurantakehys, johon sisältyisi vankkoja toimenpiteitä. Lisäksi tarvitaan selkeät aikataulutetut tavoitteet pölyttäjäkadon pysäyttämiseksi.

Vihreiden kaupunkialueiden hyödyntäminen

Vihreät kaupunkialueet voivat mietinnön mukaan tukea biologista monimuotoisuutta ja edistää samalla väestön fyysistä ja henkistä hyvinvointia.

Mepit kannattavat kaupunkien viherryttämistä käsittelevän EU-foorumin perustamista. Parlamentti kehottaa komissiota asettamaan kunnianhimoisia ja sitovia tavoitteita kaupunkien biodiversiteetin turvaamiseksi. Näitä tavoitteita ovat esimerkiksi:

  • viherkattojen vähimmäisosuus uusiin rakennuksiin
  • kaupunkiviljelyn tukeminen
  • varmistaa, ettei kemiallisia torjunta-aineita käytetä
  • vähentää lannoitteiden käyttöä EU:n kaupunkien viheralueilla


Maatalouden vaikutusten vähentäminen

Parlamentti ilmaisi tukensa myös tavoitteille saattaa vähintään 25 % maatalousmaasta luonnonmukaisen tilanhoidon piiriin vuoteen 2030 mennessä.

Mepit olivat samaa mieltä seuraavista komission vähennystavoitteista:

  • vaarallisten ja kemiallisten torjunta-aineiden vähentäminen 50 prosentilla
  • lannoitteiden käytön vähentäminen 20 prosentilla
  • lannoiteravinteiden hävikin vähentäminen 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä



Miten luonnon monimuotoisuutta ja uhanalaisia lajeja on suojattu Euroopassa?

EU:n aiempia toimia luonnon monimuotoisuuden suojaamiseksi ohjasi biodiversiteettistrategia vuodelle 2020, joka otettiin käyttöön vuonna 2010.

  • Lintudirektiivin tavoitteena on suojella kaikkia 500:a EU:ssa esiintyvää luonnonvaraista lintulajia.
  • Luontodirektiivillä suojellaan lukuisia harvinaisia, uhanalaisia tai kotoperäisiä eläin- ja kasvilajeja sekä noin 200:a harvinaista ja lajityypillistä elinympäristöä.
  • Natura 2000 on maailman laajin suojeltujen alueiden verkosto, johon kuuluu keskeisiä lisääntymis- ja lepoalueita harvinaisille ja uhanalaisille lajeille sekä harvinaisia elinympäristöjä.
  • EU:n pölyttäjiä koskeva aloite pyrkii estämään pölyttäjäkatoa EU:ssa sekä tukemaan kansainvälisiä suojelutoimia lisäämällä tietoa aiheesta ja vastaamalla ongelman juurisyihin.

Lisäksi EU:n LIFE-ohjelma on palauttanut muun muassa pantteri-ilveksen ja Bulgarian pikkutuulihaukan kantoja sukupuuton partaalta.

Lue lisää uhanalaisista lajeista Euroopassa.

Lähes sukupuuttoon kuollut pantteri-ilves, Lynx pardinus