Uhanalaiset lajit Euroopassa (infografiikka) 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Miljoona lajia maailman kaikkiaan kahdeksasta miljoonasta on uhanalaisia. Katso infografiikasta, mitkä eurooppalaiset lajit ovat vaarassa kadota.

Uhanalaiset eliölajit ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon eli kadota lopullisesti. Suurin syy uhanalaisuuteen on luonnollisten elinympäristöjen katoaminen ja heikkeneminen, mutta myös saasteet, ilmastonmuutos ja haitalliset vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Biodiversiteetti on kuitenkin avain terveisiin ekosysteemeihin, jotka ovat tärkeitä myös ihmiselämälle.

Parlamentti hyväksyi kannan vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan suojatakseen uhanlaisia lajeja kesäkuussa 2021. Mietinnössä parlamentti vaatii EU:ta asettamaan laillisesti sitovia tavoitteita luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Lue alta lisää uhanalaisista lajeista ja biodiversiteetin katoamisesta Euroopassa.

Uhanalaiset lajit Euroopassa

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) on luonut eurooppalaisen Punaisen kirjan uhanalaisista lajeista, jotta niitä voidaan yrittää suojella.

1 677 lajia  ; Ainakin 1 677 lajia Euroopan arvioiduista 15 060 lajista on vaarassa kuolla sukupuuttoon Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan.

Euroopan uhanalaisista lajeista suurimmassa vaarassa ovat kotilot, simpukat ja kalat.

Yli puolet Euroopan kotoperäisistä puulajeista, mukaan lukien hevoskastanja, Makaronesian saaristossa tavattava Heberdenia excelsa ja iso osa pihlajalajikkeista ovat uhanalaisia.

Noin viidesosa sammakkoeläimistä ja matelijoista on niin ikään vaarassa kadota.

Naali, vesikko, Välimerellä tavattava munkkihylje, mustavalas ja jääkarhu ovat tällä hetkellä kaikkein vaarallisimmin uhanalaisia nisäkäslajeja Euroopassa.

Myös pölyttäjät ovat vaarassa. Kymmenesosa Euroopan mehiläis- ja perhoslajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon.

Uhanalaisimmat lajit Euroopassa  

Sukupuuttoon kuolleet lajit Euroopassa

IUCN:n mukaan vuoteen 2015 mennessä 36 lajia oli kuollut sukupuuttoon Euroopassa. Mukana oli useita makean veden kaloja, useita lohikaloihin kuuluvia Coregonus-lajeja, Kreikassa ja Pohjois-Makedoniassa elänyt makean veden kotilo Graecoanatolica macedonica sekä violettikukkainen orvokkeihin kuulunut Pensée de Cry.

Nisäkkäistä alkuhärkä kuoli sukupuuttoon 1600-luvulla ja jäniseläimiin kuulunut sardinianpika puolestaan 1700-luvulla.

Lisää tutkimusta tarvitaan tilanteen arvioimiseksi erityisesti mehiläisten, merinisäkkäiden ja kalalajien osalta.

Lue lisää eläinten hyvinvointia ja suojelua koskevasta EU-lainsäädännöstä