EU-strategia kestävämpään ruoantuotantoon 

 
 

EU:n kestävän ruoantuotannon strategia pyrkii suojelemaan ympäristöä sekä takaamaan terveellistä ruokaa kaikille ja toimeentulon viljelijöille.

Ruoantuotanto kaikkine vaiheineen viljelystä syömiseen ja jätteenkäsittelyyn vaikuttaa merkittävästi ympäristöön, kansanterveyteen ja ruoan turvallisuuteen. Euroopan komissio haluaa luoda 20. toukokuuta esittelemänsä Pellolta pöytään -strategian avulla EU:hun kestävän ruoantuotantojärjestelmän, joka takaa ruokaturvallisuuden ja suojelee ihmisiä sekä luontoa.

Tavoitteet

Strategia asettaa puitteet joukolle uusia lakiehdotuksia, joihin kuuluu muun muassa EU:n torjunta-ainesääntöjen uudistus, eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä, suunnitelma ruokajätteen vähentämiseksi, elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen uudistuksia, ehdotus hiiltä sitovasta viljelystä ja EU:n maatalouspolitiikan uudistus.

Tavoitteena on täydentää olemassa olevaa EU-lainsäädäntöä ja kohdistaa toimia kaikkiin ruoantuotannon vaiheisiin.

Kaikki ehdotukset tulee käsitellä ja hyväksyä EU:n neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.

Keskeiset tavoitteet vuodelle 2030 
  • 50 prosentin vähennys torjunta-aineiden käytössä 
  • Vähintään 20 prosentin vähennys lannoitteiden käytössä 
  • 50 prosentin vähennys tuotanto- ja vesiviljelyeläinten käyttöön tulevien mikrobilääkkeiden myynnissä 
  • 25 % maanviljelysmaasta käytettävä luomutuotantoon 

Ympäristöystävällisempää ruoantuotantoa kehittämässä

EU:n maataloussektori on ainoana merkittävänä viljelysektorina maailmassa vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään (20 prosentilla vuodesta 1990), mutta se tuottaa yhä noin 10 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä osuudesta 70 % on peräisin tuotantoeläimistä. Kun viljelyyn lisätään tuotteiden valmistaminen, jalostaminen, pakkaukset ja kuljetus, ruoantuotanto on merkittävä ilmastonmuutoksen aiheuttaja.

Pellolta pöytään -strategian mukaan ruoantuotannon, -jakelun ja kuluttamisen on muututtava, jotta voidaan vähentää sektorin ympäristövaikutuksia sekä hillitä ilmastonmuutosta. Samalla on pidettävä huolta myös kaikkien ruoantuotantoketjun toimijoiden toimeentulosta takaamalla reilumpia korvauksia ja uusia yritysmahdollisuuksia.

Strategia on osaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja sen tavoitetta ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä. Se kulkee käsi kädessä EU:n uuden vuoteen 2030 ulottuvan biodiversiteettistrategian kanssa.

Strategian tavoitteena on myös vahvistaa EU:n ruoantuotantojärjestelmää tulevien kriisien, kuten koronaviruspandemian kaltaisten kansanterveyskriisisen tai luonnonkatastrofien, varalta.

Edullista, terveellistä ja kestävää ruokaa

Pellolta pöytään -strategian avulla kuluttajille halutaan taata edullista, turvallista ja ravitsevaa ruokaa vastauksena terveellisten ja ympäristöystävällisten tuotteiden lisääntyneeseen kysyntään.

Huhtikuussa 2019 julkaistussa Eurobarometrissa ruoan alkuperä (53 %), hinta (51 %), turvallisuus (50 %) ja maku (49 %) olivat tärkeimmät ostospäätökseen vaikuttavat tekijät eurooppalaisten ruokaostoksissa. Kaksi kolmannesta vastaajista (66 %) kertoi muuttaneensa kulutustottumuksiaan kuultuaan erilaisista ruokaan liittyvistä riskeistä, kuten esimerkiksi torjunta-aineista, antibiooteista tai epäterveellisyydestä.

Kulutustottumukset muuttuvat, mutta yhä on varaa parantaa: vuonna 2017 yli 950 000 kuolemantapausta Euroopassa johtui epäterveellisestä ruokavaliosta, minkä lisäksi puolet aikuisista on ylipainoisia. Jotta terveellisempien vaihtoehtojen valitseminen olisi helpompaa ja tietoa paremmin saatavilla, komissio ehdottaa pakollisia, yhtenäisiä pakkausmerkintöjä ruokatuotteille.

Maailmanlaajuisen muutoksen etunenässä

EU on maailman suurin elintarvikkeiden viejä ja tuoja sekä suurin merenelävien markkina-alue. Eurooppalainen ruoka on kansainvälisesti erittäin korkealaatuista, ja Pellolta pöytään -strategialla pyritäänkin edistämään kestävää siirtymää myös maailmanlaajuisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa sekä kauppasopimusten välityksellä.

Parlamentti puolustaa kestävää kehitystä

Tammikuussa hyväksytyssä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa koskevassa päätöslauselmassa parlamentti piti hyvänä suunnitelmaa ruoantuotantojärjestelmän muuttamisesta kestävämmäksi ja painotti tarvetta käyttää luonnonvaroja tehokkaammin sekä tukea maataloustuotantoa. Mepit toistivat aiemmat vaatimuksensa torjunta-aineiden, lannoitteiden ja antibioottien käytön vähentämisestä maataloudessa. Lisäksi mepit haluavat korkeammat standardit eläinten hyvinvoinnille sekä EU:n laajuisen 50 prosentin vähennystavoitteen ruokahävikille.

Komission esiteltyä Pellolta pöytään -strategian, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pascal Canfin (Renew, Ranska) totesi, että suunnitelmat tulee muuttaa EU-lainsäädännöksi. Norbert Lins (EPP, Saksa), maatalousvaliokunnan puheenjohtaja, sanoi, että strategiassa tulee ottaa huomioon koronaviruskriisissä opitut asiat ja tukea maanviljelijöitä niin, että he voivat taata ruokaturvallisuuden.