EU:n pitkän aikavälin budjetti: Euroopan parlamentti päätti linjauksistaan
Keskiviikkona 14. maaliskuuta mepit äänestivät parlamentin virallisesta kannasta EU:n vuonna 2021 alkavan pitkän aikavälin budjetin neuvotteluita varten.
Mepit äänestivät Jan Olbrychtin (EPP, Puola) ja Isabelle Thomas´n (S&D, Ranska) mietinnöstä, jossa vaaditaan, että EU jatkaa yhteisen maatalous- ja kalastuspolitiikan sekä aluepolitiikan rahoittamista.
Mietintö alleviivaa kuitenkin, että seuraavaan pitkän aikavälin budjettiin eli monivuotiseen rahoituskehykseen (MRK) tulisi tuntuvasti lisätä rahoitusta tutkimukseen ja Erasmus+-ohjelmaan. Lisäksi rahoitusta tarvitaan myös nuorisotyöttömyyden torjumiseen ja pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen.
”Olemme yhtä mieltä, että tarvitaan uusia prioriteetteja, innovaatioita, digitalisaatiota. Emme kuitenkaan voi jättää vanhoja prioriteetteja kokonaan syrjään”, Olbrycht selittää haastattelussa.
Tulevan budjetin rahoittaminen
Seuraavan rahoituskehyksen on tarkoitus alkaa vuoden 2020 jälkeen ja kattaa vähintään viiden vuoden ajanjakso.
Se seuraa Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eroa, millä on Thomas´n mukaan ”merkittäviä seurauksia” budjetille, sillä Brexit jättää 14 miljardin euron aukon rahoitukseen.
Parlamentissa käsitellään esityksiä siitä, miten EU-budjettia tulisi rahoittaa jatkossa. Erillisessä äänestyksessä mepit päättivät Gérard Deprezin (ALDE, Belgia) ja Janusz Lewandowskin (EPP, Puola) mietinnöstä, jossa esitellään ehdotus uudeksi EU-budjetin tulopuoleksi, mukaan lukien mahdollisia uusia omia varoja.
Uudet omat varat tulisivat yritysverosta, ympäristöveroista, finanssitransaktioverosta EU-tasolla ja erityisestä verosta digisektorilla toimiville yrityksille.
Suuria toiveita
Tuorein Eurobarometri vuodelta 2017 osoittaa, että valtaosa eurooppalaisista toivoo EU:lta lisää toimia nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tärkeinä prioriteetteina pidettiin terrorismin vastaista taistelua (80 %), työttömyyden vähentämistä (78 %), ympäristönsuojelua (75 %) sekä veronkierron estämistä (74 %).
Jotta kansalaisten toiveisiin voitaisiin vastata paremmin, mepit haluavat kasvattaa EU:n budjettia nykyisestä noin 1 prosentista bruttokansantulosta 1,3 prosenttiin. Koska vuoden 2020 rahoituskehys jaetaan 27 eikä 28 jäsenmaan kesken, kokonaisbudjetti pysyisi kuitenkin suurin piirtein nykyisen kokoisena. Lisäksi omien varojen lisäys voisi tuoda säästöjä jäsenmaille.
Seuraavaksi
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esittelee komission ehdotuksen seuraavasta budjetista luultavasti 2. toukokuuta. Toiveena on, että sopuun päästäisiin 12 kuukauden kuluessa.
- Vuosittaisen budjetin lisäksi EU:ssa sovitaan pitkän aikavälin budjetista, eli niin sanotusta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MRK), joka kattaa vähintään viiden vuoden ajanjakson.
- Nykyinen rahoituskehys kattaa aikavälin 2014–2020 ja on suuruudeltaan 963,5 miljardia euroa.
- Parlamentti on viime vuosina yrittänyt lisätä rahoituskehyksen joustavuutta, jotta EU-tasolla oltaisiin paremmin valmistautuneita eurokriisin, pakolaiskriisin tai turvallisuusuhkien kaltaisiin ongelmiin.