Mikä on EU:n pitkän aikavälin budjetti? 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Miten EU-budjettia rahoitetaan ja mihin rahat investoidaan? Lue artikkelistamme, miten EU:n pitkän aikavälin budjetti toimii ja miten siitä päätetään.

EU:n pitkän aikavälin budjetista tuetaan muun muassa opiskelijoita, tutkijoita, kaupunkeja, yrityksiä, alueita ja kansalaisjärjestöjä.  

EU:n pitkän aikavälin budjetti tukee miljoonia opiskelijoita, tuhansia tutkijoita, kaupunkeja, yrityksiä, alueita ja kansalaisjärjestöjä. Sen ansiosta EU:ssa tuotetaan terveellisempää ja turvallisempaa ruokaa, rakennetaan uusia, parempia teitä, rautateitä ja lentokenttiä, taataan puhtaampi ympäristö ja turvataan EU:n ulkorajat.

Keskeinen ajatus on, että resurssien yhdistäminen tekee Euroopasta vahvemman ja vauraamman paikan. Tavoitteeseen päästään rahoittamalla hankkeita, jotka parantavat eurooppalaisten arkea. Kun Eurooppa pyrkii toipumaan koronaviruspandemian yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista, eurooppalaisten huoliin vastaava kunnianhimoinen EU-budjetti on entistäkin merkittävämmässä roolissa.

Mikä on EU:n pitkän aikavälin budjetti?

EU:n pitkän aikavälin budjetti tunnetaan myös nimellä monivuotinen rahoituskehys, eli MRK. Se asettaa rajat sille, kuinka paljon rahaa EU voi investoida eri politiikan aloille tietyn ajanjakson (vähintään viiden vuoden) aikana. Viime aikoina pitkän aikavälin budjetti on tehty yleensä seitsemäksi vuodeksi.

Yksi syy sille, että EU:ssa on vuosittaisten budjettien lisäksi pitkän aikavälin budjetti, on se, että näin voidaan taata EU:n rahoittamille hankkeille vakaa ja tehokas toimintaympäristö. Ennustettavuus on tärkeää esimerkiksi tutkijoille, jotka työskentelevät useita vuosia kestävissä tutkimusprojekteissa.

Pitkän aikavälin budjetissa on oltava riittävästi joustoa, jotta voidaan vastata yllättäviin tilanteisiin, kuten koronaviruspandemian kaltaisiin kriiseihin tai muihin hätätiloihin. Sen vuoksi budjetissa on useita instrumentteja, joiden ansiosta rahaa voidaan käyttää siellä, missä sitä eniten tarvitaan ennalta-arvaamattomissa tilanteissa.

Esimerkiksi Euroopan solidaarisuusrahasto tarjoaa rahallista apua katastrofista kärsivälle jäsenmaalle. Euroopan globalisaatiorahasto puolestaan auttaa maailmankaupan muutoksista tai talouden lamasta johtuvien rakenteellisten muutosten vuoksi irtisanottuja työntekijöitä löytämään uusia töitä.

Koronaviruskriisin alusta alkaen EU-rahoituksella on pyritty ehkäisemään pandemian sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä tukemaan EU-maiden terveydenhuoltojärjestelmiä.

Lue lisää EU:n koronavirustoimista aikajanaltamme.

Toisin kuin kansalliset budjetit EU-budjetti on ennen kaikkea investointibudjetti. Siitä ei rahoiteta esimerkiksi peruskoulutusta tai puolustusta, vaan se keskittyy ennen kaikkea eurooppalaisen lisäarvon tuomiseen kasvun ja kilpailukyvyn kautta sekä käytännön solidaarisuuteen, esimerkiksi tukemalla koronaviruksesta pahiten kärsiviä maita.

Mikä on EU:n pitkän aikavälin budjetti?  

Mihin EU käyttää rahaa?

EU-budjetista rahoitetaan tutkimusta ja innovaatioita, investointeja Euroopan laajuisiin liikenneverkostoihin sekä pienten ja keskisuurten yritysten kehittämiseen kasvun ja työpaikkojen luomiseksi EU:hun.

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka sekä kalastus- ja ympäristöpolitiikka saavat eniten rahoitusta nykyisessä pitkän aikavälin budjetissa. Seuraavaksi suurin menoerä ovat koheesiohankkeet, joilla pyritään pienentämään eroja EU:n eri alueiden kehityksen välillä. Lisäksi pitkän aikavälin budjetista rahoitetaan kansainvälistä humanitaarista apua sekä kehitysyhteistyöhankkeita.

Lue lisää pitkän aikavälin budjetin rahoittamista hankkeista sekä omalla alueellasi EU-rahalla toteutetuista hankkeista.

Mistä EU-budjetin rahoitus tulee?

EU:n pitkän aikavälin budjetilla on useita tulonlähteitä, ja se on varsin monimutkainen järjestelmä. Tuloja saadaan muun muassa:

  • EU-maiden jäsenmaksuista
  • tuontitulleista EU:n ulkopuolelta tuoduista tuotteista
  • EU:n kilpailusääntöjä rikkoneilta yrityksiltä perittävistä sakoista.

Auttaakseen EU-maita säästämään rahaa, erityisesti koronaviruspandemian aikana, parlamentti haluaa uudistaa EU-budjetin rahoituspuolta. Se onkin vaatinut budjettiin uusia omien varojen lähteitä.

Koska EU-maiden bruttokansantulon odotetaan putoavan pandemian seurauksena ja koska elvytykseen tarvitaan varoja, parlamentti on hyväksynyt niin kutsutun ”omien varojen katon” korottamisen. Kyse on siitä enimmäismäärästä, jolla EU voi pyytää jäsenmaita rahoittamaan yhteistä budjettia.

Lue lisää: Miksi parlamentti vaatii EU:lle uusia omien varojen lähteitä?

Miten EU:n pitkän aikavälin budjetista päätetään?

Ennen kuin voimassa oleva pitkän aikavälin budjettikausi päättyy Euroopan komissio ehdottaa uutta budjettia. Ehdotus on pohjana Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden ministerineuvoston välisille neuvotteluille.

Komissio on julkistanut ehdotuksensa tulevalle budjettikaudelle 2021–27 toukokuussa 2018. Parlamentti hyväksyi oman kantansa ehdotukseen marraskuussa 2018 ja vahvisti sen lokakuussa 2019. Neuvosto ei puolestaan ollut vielä muodostanut omaa kantaansa ennen koronaviruspandemian puhkeamista vuoden 2020 alussa.

Vastatakseen koronaviruspandemiaan ja sen seurauksiin parlamentti vaati 17. huhtikuuta ja 15. toukokuuta 2020 laajamittaista elvytys- ja jälleenrakennuspakettia Euroopan talouden käynnistämiseksi uudelleen ja kriisistä pahiten kärsineiden tukemiseksi. Vastauksena parlamentin vaatimuksiin Euroopan komissio ehdotti 750 miljardin euron talouden elvytyspakettia sekä 1,1 biljoonan euron suuruista EU-budjettia vuosille 2021-2027.

Lue lisää EU:n suunnitelmasta talouden elvyttämiseksi.

EU-maiden johtajat pääsivät sopuun seuraavasta EU:n pitkän aikavälin budjetista ja koronaelvytyspaketista heinäkuussa 2020. Sopimuksen jälkeen hyväksytyssä päätöslauselmassa parlamentti valitti ehdotettuja leikkauksia keskeisiin ohjelmiin ja vaati elvytyssuunnitelman demokraattista valvontaa sekä selkeämpää linkkiä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen ja EU-rahojen maksun välille.

Parlamentti ja EU-maita edustava neuvosto keskustelivat komission ehdotuksesta elokuun 2020 lopussa aloitetuissa neuvotteluissa.

Miltä vuosien 2021-2027 EU-budjetti näyttää?

Kymmenen viikon intensiivisten neuvotteluiden jälkeen parlamentin ja neuvoston edustajat pääsivät 10. marraskuuta sopuun EU:n investointi- ja rahoitussuunnitelmasta tuleville seitsemälle vuodelle. Sovun saavuttamisen jälkeen puhunut parlamentin puhemies David Sassoli sanoi: ”Tämä on hyvä sopimus eurooppalaisille. Näillä toimilla autetaan Euroopan maita toipumaan akuutista kriisistä, mutta sijoitetaan myös maanosan pitkän aikavälin tulevaisuuteen.”

Neuvotteluissa parlamentti varmisti 15 miljardia euroa lisärahoitusta neuvoston heinäkuiseen ehdotukseen verrattuna EU:n keskeisiin ohjelmiin, kuten EU4Health-terveysohjelmaan, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä koulutus- ja nuoriso-ohjelma Erasmus+:aan. Lisäksi varattiin miljardi euroa joustoa tulevia kriisejä ja tarpeita varten.

Parlamentti myös teki töitä varmistaakseen laillisesti sitovan sopimuksen uusien tulolähteiden käyttöön ottamiseksi EU-budjettiin. Näin varmistetaan, että koronaelvytyksen vuoksi otetun lainan takaisinmaksukustannukset eivät jää eurooppalaisten veronmaksajien maksettavaksi tai verota olemassa olevia EU-hankkeita. Uusiin omien varojen lähteisiin kuuluvat vero kierrättämättömästä muovijätteestä, suurten digialan yritysten verotus sekä rahoitusmarkkinavero.

Vähintään 30 % EU-budjetista ja 750 miljardin euron koronaelvytysrahastosta ohjataan ilmastotoimiin. Parlamentti varmisti myös elvytysrahaston varojen tarkemman valvonnan. Pitkän aikavälin budjetti tulee hyväksyä parlamentissa ja se tarvitsee lisäksi jäsenmaiden yksimielisen tuen, jotta se voi astua voimaan. Meppien oli määrä äänestää sopimuksesta marraskuun täysistunnossa, mutta sopimus on toistaiseksi jumissa neuvoston erimielisyyksien vuoksi. Parlamentin johto on painottanut, ettei parlamentti suostu enää joustamaan enempää ja että neuvoston tulisi hyväksyä sopu pikimmiten.

Oikeusvaltioperiaate

Erillisessä menettelyssä mepit ja neuvosto saavuttivat myös sovun uudesta mekanismista, jolla EU-varojen myöntämisestä tehdään ehdollista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta. Uusi mekanismi voidaan ottaa käyttää paitsi silloin kuin rikkomus koskee suoraan EU-varojen käyttöä, myös silloin, kun on olemassa vakava uhka rikkomuksen tapahtumisesta. EU-varojen saajia kuitenkin suojellaan menettelyssä.

Myös tämä sopimus tulee virallisesti hyväksyä sekä parlamentissa että neuvostossa.

Parlamentin tilaaman tuoreen kyselyn mukaan yli kolme neljästä eurooppalaisesta haluaa, että EU-varojen myöntäminen sidotaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.