EU-budjetti: parlamentti vaatii uusia omia varoja 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Jotta koronaviruksen elvytyspaketti voidaan rahoittaa ja EU:n tulevaisuuteen investoida, parlamentti haluaa EU-budjettiin lisää omia tulonlähteitä.

Koronaviruspandemian vaikutus yhteiskuntaan ja talouteen on ollut merkittävä: viimeisimpien ennusteiden mukaan EU:n talous supistuu 8,3 % tänä vuonna. EU ja sen jäsenmaat ovat jo ryhtyneet poikkeustoimiin vastatakseen kriisiin. Työn alla on koronaviruksen välittömien haittojen torjuminen - samoin kuin vihreän ja digitaalisen Euroopan luominen - mutta pääasiallinen työkalu kriisin torjumisessa on EU:n pitkän aikavälin budjetti.

Elvytysbudjetti

Vuosien 2021-2027 budjetin valmistelu aloitettiin toukokuussa 2018, mutta koronaviruspandemian puhjettua Euroopan komissio antoi uuden budjettiesityksen toukokuussa 2020 vastatakseen pandemian seurauksiin. Komission esitys seurasi parlamentin vaatimusta mittavasta elvytyspaketista. Siihen kuuluu 1,1 biljoonan euron suuruinen budjetti sekä 750 miljardin euron elvytyspaketti, joka koostuu avustuksista ja lainoista.

EU-johtajat pienensivät budjettia 1,074 biljoonan euron suuruiseksi huippukokouksessaan heinäkuussa 2020, mikä kirvoitti kritiikkiä mepeiltä, joiden mukaan keskeisiä hankkeita riskeerataan leikkauksilla. Budjetista neuvotellaan parlamentin ja EU-maiden hallituksia edustavan neuvoston välillä.

Lue lisää EU:n elvytyspaketista

Elvytyspaketin 750 miljardin euron suuruinen lainanotto on mahdollista EU-budjetin rahoitusta koskevien sääntöjen muutoksen jälkeen. Vahvistaakseen EU:n kykyä lainata pääomamarkkinoilta sekä myöhemmin maksaa velkansa takaisin komission ehdotus kasvattaa enimmäismäärää varoja, jotka voidaan kerätä jäsenmailta. Mepit hyväksyivät menettelyn 16. syyskuuyta järjestetyssä äänestyksessä. Parlamentin äänestys sallii neuvoston hyväksyä uudet säännöt pikaisesti ja aloittaa ratifiointi kaikissa 27 EU-maassa. Tavoitteena on siirtää elvytyssuunnitelma käytäntöön mahdollisimman pian.

Uusia omien tulojen lähteitä elvytystä rahoittamaan

EU-budjetin tulopuoli (jota kutsutaan myös omiksi varoiksi) on pysynyt muuttumattomana vuosikymmeniä. Tuloihin kuuluvat tulleista tulevat tuotot sekä kansalliset maksut, jotka perustuvat ALV-tuloihin sekä bruttokansantuotteeseen. Vuosien ajan parlamentti on toistuvasti vaatinut omien varojen järjestelmän uudistamista.

Kun Eurooppa toipuu koronaviruskriisistä, mepit vaativat budjettiin uusia tulonlähteitä, jotta voidaan kattaa elvytystoimien rahoitus, estää merkittävät leikkaukset EU-budjetin menopuolella sekä varmistaa, että koronavirustoimista ei synny taakkaa tuleville sukupolville.

Parlamentti ehdottaa uusia tuloja ympäristö- ja rahoitusverojen kautta. Niihin kuuluvat:

Äänestyksessä 16. syyskuuta mepit vaativat uusien omien varojen käyttöön otolle laillisesti sitovaa aikataulua. Parlamentti on lisäksi toistuvasti vaatinut EU-budjetin maksunalennusten ja korjausten poistamista, sillä ne hyödyttävät vain joitain EU-maita.

Eurooppalaiset haluavat suuremman EU-budjetin

Päätös pitkän aikavälin budjetista vaatii meppien hyväksynnän, ja parlamentti on sanonut, että sille uusien tulonlähteiden käyttöön ottaminen on keskeinen ennakkovaatimus sopimuksen saavuttamiseksi. Parlamentin tilaaman, kesäkuussa 2020 tehdyn kyselyn mukaan valtaosa (56 %) eurooppalaisista on sitä mieltä, että EU:lla tulisi olla enemmän varoja koronaviruksen vaikutusten lievittämiseksi.

Heinäkuisen EU-maiden johtajien huippukokouksen alla puhunut parlamentin budjettivaliokunnan puheenjohtaja Johan Van Overtveldt sanoi, viitaten Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin 13. heinäkuuta esittämään päivitettyyn ehdotukseen: ”Elvytysinstrumentin kokoon ja koostumukseen liittyvä positiivinen kehitys ei voi korvata pitkän aikavälin budjettia ja omia varoja koskevia takaperoisia ehdotuksia. Keskeisiin EU-ohjelmiin kohdistuu uusia leikkauksia. Tarkoitan Euroopan Horisonttia, Erasmus+:aa, Digitaalista Eurooppaa ja maahanmuuttopolitiikkaa.” Van Overtveldt lisäsi, että EU:n pitkän aikavälin tavoitteet eivät ole kadonneet koronaviruksen mukana, eikä niitä siksi pitäisi uhrata.

"Emme halua vahingoittaa tulevia sukupolvia"

Täysistuntokeskustelussa 14. syyskuuta puhunut Valérie Hayer, joka luotsaa parlamentissa esitystä omien varojen järjestelmän uudistuksesta, sanoi: "Meidän on varmistettava, että eurooppalaisten säästöt eivät katoa. Meidän on katsottava halpojen tuontituotteiden hiilijalanjälkeä. [...] Ja onko mielestänne oikein, että kansainväliset suuryritykset voivat harjoittaa verokeinottelua? [...] Näiden toimijoiden tulisi maksaa lasku elvytyksestä, eikä tavallisten eurooppalaisten."

José Manuel Fernandes, toinen omia varoja koskevan esityksen esittelijöistä, sanoi: "Emme halua vahingoittaa tulevia sukupolvia tai tehdä leikkauksia EU:n ohjelmiin ja hankkeisiin. Sen vuoksi puolustamme omia varoja, joiden on oltava riittävät velan takaisinmaksua varten."

Seuraavaksi

Parlamentin on hyväksyttävä vuosien 2021-2027 budjetti, jotta se voi astua voimaan. Nykyinen pitkän aikavälin budjetti on voimassa 31. joulukuuta 2020 asti.