Sosiaalinen Eurooppa: parlamentin toiminta sosiaalipolitiikan alalla 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Sosiaalipolitiikka on tärkeää kaikissa elämänvaiheissa, lapsuudesta eläkeikään. Seuraavassa kerrotaan EU-säännöistä, joiden parissa parlamentti työskentelee.

EU työskentelee sosiaalisemman Euroopan puolesta - ©AP Images/European Union -EP  

Lukuisia haasteita

Euroopassa on maailman parhaat sosiaaliturvajärjestelmät, ja myös elämänlaadussa ja hyvinvoinnissa se pärjää hyvin vertailuissa. Sillä on kuitenkin myös monenlaisia haasteita.

Talouskriisin vaikutukset tuntuvat edelleen syvästi monissa jäsenvaltioissa. Vaikka monissa maissa tilanne on parantunut, EU:n sisällä on edelleen suuria eroja. Työttömyysaste on laskenut yleisesti mutta vaihtelee voimakkaasti jäsenvaltiosta toiseen.

Myös alhainen syntyvyys ja väestön vanheneminen uhkaavat hyvinvointijärjestelmien kestävyyttä.

Lisäksi työelämässä tapahtuu huomattavia muutoksia teknisten innovaatioiden, globalisaation ja palvelusektorin laajentumisen myötä samalla kun yhteistyötalouden uudet liiketoimintamallit ja joustavammat työn tekemisen muodot yleistyvät.

Toimivalta sosiaalipolitiikassa – EU vs. jäsenmaiden hallitukset

EU:lla on sosiaaliasioissa vain rajoitettu toimivalta, sillä enimmäkseen nämä asiat kuuluvat jäsenvaltioille.

Työllisyys- ja sosiaalipolitiikat ovat suureksi osaksi jäsenvaltioiden ja niiden hallitusten vastuulla. Jäsenvaltioiden hallitukset toisin sanoen päättävät muun muassa vähimmäispalkkojen ja muiden palkkojen sääntelystä, työehtosopimusneuvottelujen roolista, eläkejärjestelmistä ja -iästä sekä työttömyysetuisuuksista, eikä EU:lla ole niiden suhteen sananvaltaa.

Vuosien kuluessa EU on kuitenkin kehittänyt omaa sosiaalista ulottuvuuttaan Euroopan yhdentymisen edetessä, ja se on ottanut käyttöön monia sosiaalialan välineitä. Näitä ovat muun muassa EU:n säädökset, rahastot ja työkalut, joiden avulla se voi tehokkaammin koordinoida ja seurata kansallisia politiikkoja. Lisäksi EU kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan keskenään parhaita käytäntöjä esimerkiksi sosiaaliseen osallisuuteen, köyhyyteen ja eläkkeisiin liittyvissä asioissa.

Jo vuonna 1957 hyväksyttyyn Rooman sopimukseen sisältyi sellaisia perusperiaatteita kuin naisten ja miesten samapalkkaisuus ja työntekijöiden oikeus liikkua vapaasti EU:n alueella. Liikkuvuuden mahdollistamiseksi on annettu säännöksiä esimerkiksi tutkintotodistusten keskinäisestä tunnustamisesta, takeista sairaanhoitoon pääsystä ulkomailla ja saavutettujen eläkeoikeuksien suojaamisesta.

Lisäksi EU:ssa on annettu työelämäsääntöjä esimerkiksi työajoista ja osa-aikatyöstä sekä lainsäädäntöä, jolla puututaan syrjintään työpaikolla ja varmistetaan työterveys- ja -turvallisuus.

EU täydentää ja tukee jäsenmaiden toimia terveydenhuollon järjestämisessä sekä eurooppalaisten terveyden parantamisessa rahoituksen ja lainsäädännön kautta. Toimet kattavat muun muassa terveystuotteet ja -palvelut, elintarvikkeiden turvallisuuden, puhtaan ilman takaaminen ja terveydelle turvalliset työpaikat.

Marraskuussa 2017 Euroopan parlamentti, komissio ja EU:n neuvosto perustivat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, jonka avulla on tarkoitus taata kansalaisten oikeudet, hyvintoimivat työmarkkinat ja hyvinvointiyhteiskunta. Pilari perustuu 20 perusperiaatteelle, ja siihen kuuluu kolmen eri pääalan lakialoitteita: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille; reilut työolot; ja tarkoituksenmukainen ja kestävä sosiaalipolitiikka.

Euroopan yhdentymisen alkuajoista lähtien Euroopan parlamentti on usein vaatinut aktiivisempaa sosiaalialan politiikkaa ja tukenut komission asiaa koskevia ehdotuksia.

Ulkomailla työskentelevien eurooppalaisten oikeudet

EU-maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen takaa, että kansalaiset eivät menetä oikeuttaan sosiaaliturvaan muuttaessaan toiseen EU-maahan.

Parlamentti hyväksyi vuonna 2019 päätöksen perustaa Euroopan työviranomainen. Tarkoituksena on taata työntekijöiden liikkuvuutta ja sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevien EU-sääntöjen reilu ja yksinkertainen toimeenpano.

Vuonna 2018 parlamentti hyväksyi uudet lähetettyjä työntekijöitä koskevat säännöt, joilla halutaan taata sama palkka samasta työstä samassa paikassa.


Työttömien ja nuorten tukeminen

Vuonna 1957 perustettu Euroopan sosiaalirahasto on EU:n tärkein työkalu työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä. Sen avulla miljoonat ihmiset ovat oppineet uusia taitoja ja löytäneet työtä. Mepit työstävät parhaillaan rahastosta uutta, tehokkaampaa versiota, joka keskittyy erityisesti nuorisotyöttömyyteen ja lapsiin. Euroopan sosiaalirahasto plus yhdistää lukuisia olemassaolevia rahastoja ja hankkeita ja tarjoaa kohdennetumpaa apua.

Euroopan globalisaatiorahastosta tuetaan työntekijöitä, jotka on sanottu irti globaalin kaupan rakenteiden muutosten johdosta esimerkiksi, kun suuret yritykset ovat lopettaneet toimintansa tai siirtäneet sen EU:n ulkopuolelle. Mepit työstävät parhaillaan uusia sääntöjä rahastolle vuoden 2020 jälkeiselle ajalle, jotta digitalisaation ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin voidaan vastata paremmin.


Euroopan työnvälitysverkosto (Eures) on työnhakijoiden liikkuvuutta tukeva verkosto, joka antaa tietoja ja ohjausta sekä rekrytointi- ja työnhakupalveluja työnhakijoille ja työnantajille.

Nuorisotyöttömyyttä ehkäistäkseen EU-maat perustivat vuonna 2013 nuorisotakuun, jolla varmistetaan, että kaikille alle 25-vuotiaille tarjotaan viimeistään neljän kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta tai koulutuksen päättymisestä laadukasta työpaikkaa tai jatkokoulutus-, oppisopimuskoulutus- tai harjoittelupaikkaa.

Vuoden 2016 lopulla virallisesti perustettujen Euroopan solidaarisuusjoukkojen tarkoituksena on antaa nuorille tilaisuuksia toimia vapaaehtoistyössä tai hankkeissa, jotka hyödyttävät yhteisöjä ja yksittäisiä ihmisiä eri puolilla Eurooppaa.

Lue lisää EU:n toimista nuorisotyöttömyyttä vastaan.

Työolot

Vuonna 2019 Euroopan parlamentti hyväksyi uudet säännöt, joilla asetettiin minimivaatimuksia työoloihin kaikkien työntekijöiden, mukaan lukien epätyypillisissä työsuhteissa ja alustatalouden palveluksessa työskentelevien suojelemiseksi.

Mepit ovat myös säännöllisesti päivittäneet työturvallisuussääntöjä, asettamalla esimerkiksi tiukempia rajoja haitallisille kemikaaleille altistumiselle.

Lue lisää siitä, miten EU on parantanut työntekijöiden oikeuksia ja työoloja.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

EU:ssa on säädetty lakeja ja annettu suosituksia sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi niin työpaikoilla, politiikassa kuin muillakin aloilla. Euroopan parlamentti ja sen pysyvä naisten oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon valiokunta puhuu aiheen puolesta ja järjestää vuosittain tapahtumia juhlistaakseen kansainvälistä naistenpäivää ja lisätäkseen tietoisuutta tasa-arvon merkityksestä.

Parlamentti haluaa taata työn ja vapaa-ajan tasapainoisen jakautumisen. Mepit hyväksyivät vuonna 2019 uudet säännöt, jotka auttavat työn ja yksityiselämän yhteensovittamisessa sekä vahvistavat vanhempien ja omaishoitajien oikeuksia.

Euroopan parlamentti on toistuvasti pyytänyt komissiota ehdottamaan toimia sukupuolten välisten palkka- ja eläke-erojen kaventamiseksi.

Useiden päätöslauselmien avulla parlamentti on pyrkinyt lisäämään tietoisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta, kuten seksuaalisesta häirinnästä ja nettiahdistelusta, sekä tekemään sukupuolten tasa-arvoon tähtäävästä politiikasta johdonmukaisempaa.

Parlamentti pyrkii edistämään sukupuolten tasa-arvoista edustautumista politiikassa, ja nykyisellä yhdeksännellä istuntokaudella naisten osuus Euroopan parlamentin huippuviroissa onkin korkeampi kuin edellisellä kaudella: varapuhemiehistä kahdeksan on naisia ja valiokuntien puheenjohtajista 12.


Lue lisää parlamentin toimista sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi.

Kansanterveys

EU sääntelee lääkkeiden lupia ja luokittelua Euroopan lääkealan sääntelyverkoston kautta. Myös jo kertaalleen markkinoille hyväksyttyjen tuotteiden turvallisuutta testataan säännöllisesti.

EU-lainsäädännössä asetetaan vähimmäisvaatimuksia terveys- ja turvallisuustoimille työpaikoilla.Muun muassa työvälineiden käytöstä, raskaana olevien ja nuorten työntekijöiden suojelusta ja tietyille vaarallisille aineille (kuten karsinogeeneille) sekä liialliselle melulle altistumisesta on omat erityiset sääntönsä.

EU-säännöillä taataan ruoan valmistuksen ja ruoanjakelun kaikkien vaiheiden turvallisuus.

Vuonna 2018 parlamentti hyväksyi uuden eläinlääkkeitä koskevan asetuksen, jolla pyritään rajoittamaan antibioottien käyttöä maatiloilla sekä estämään vastustuskykyisten bakteerien siirtymistä eläimistä ihmisiin.

Uimavesidirektiivi velvoittaa jäsenmaat valvomaan uimavesien bakteerikantoja.

EU-kansalaisilla on oikeus saada lääketieteellisesti välttämätöntä, julkista sairaanhoitoa oleskellessaan väliaikaisesti toisessa EU-maassa samoin ehdoin kuin paikallisetkin eurooppalaisen sairaanhoitokortin ansiosta.

Lue lisää EU:n toimista kansanterveyden edistämiseksi.


Osallisuutta edistävät työmarkkinat

Parlamentti ehdotti joukon toimia, joilla helpotettaisiin siirtymää sairaslomalta takaisin töihin ja jotka edistäisivät kroonisesti sairaiden ja vammaisten ihmisten osallistumista työmarkkinoille.

Mepit hyväksyivät vuonna 2019 eurooppalaisen esteettömyssäädöksen, jolla taataan, että monet arkiset tuotteet ja palvelut, kuten älypuhelimet, tietokoneet ja käteisautomaatit, ovat myös vammaisten ja ikäihmisten käytettävissä.