Nuorisotyöttömyys EU:ssa – mikä neuvoksi? 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Nuorisotyöttömyys on yhä merkittävä ongelma Euroopassa. Katso, mihin toimiin EU:ssa on ryhdytty sen ratkaisemiseksi.

Nuoria työskentelemässä yhteisöllisessä työtilassa. Kuva: CoWomen/Unsplash  

Työllisyys- ja nuorisopolitiikka kuuluvat jäsenmaiden toimivaltaan. EU:ssa on kuitenkin perustettu lukuisia hankkeita täydentämään kansallisia toimia osana pyrkimystä kohti sosiaalisempaa Eurooppaa.

Hankkeisiin kuuluu muun muassa nuorten työllisyysprojektien rahoitusta, harjoitteluiden laadun parantamista, kansainvälisen koulutuksen ja työmahdollisuuksien edistämistä sekä vapaaehtoishankkeiden tarjoamista nuorille.

Nuorisotyöttömyys lukuina

Ensimmäinen oikea työpaikka antaa nuorelle mahdollisuuden itsenäistyä. Uramahdollisuuksien puuttuminen ja pitkät työttömyysjaksot nuorena lisäävät todennäköisyyttä jäädä työttömäksi myös myöhemmin elämässä. Tulokseton töiden ja koulutuspaikkojen hakeminen aiheuttaa syrjäytymistä ja luo turhautumisen ja riippuvuuden tunteita nuorissa. Lisäksi nuorisotyöttömyydellä on negatiivisia vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan yleisemminkin.

Kaikista ikäryhmistä nuoret kärsivät eniten vuoden 2008 finanssikriisistä ja sen aiheuttamasta talouden taantumasta. EU-alueen 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste nousi 15 prosentista vuonna 2008 24 prosenttiin vuonna 2013, ja joissakin maissa luvut olivat vielä merkittävästi korkeampia: Kreikassa 60 %, Espanjassa 56,2 %, Kroatiassa 49,8 %, Italiassa 44,1 % ja Portugalissa 40,7 %.

Nuorisotyöttömyysaste parani EU:ssa jatkuvasti vuoden 2013 jälkeen ja oli 14,1 % joulukuussa 2019. Koronaviruskriisi uhkaa kuitenkin pahentaa tilannetta uudestaan lisäämällä jo valmiiksi korkeaa työttömyysastetta nuorten keskuudessa monissa EU-maissa. Elokuussa 2020 EU-27:n nuorisotyöttömyys oli 17,6 %.

Nuorten työllistämishankkeiden rahoitus

Vuonna 2013 EU-maat käynnistivät nuorisotakuun, eli EU-hankkeen, jolla pyritään takaamaan kaikille alle 25-vuotiaille laadukas työpaikka, jatkuvaa koulutusta tai harjoittelupaikka neljän kuukauden sisällä työttömyysjakson alkamisesta tai koulutuksen päättymisestä.

Nuorisotyöllisyysaloite on keskeinen EU-työkalu ohjelmien rahoittamiseksi. Sen ovat perustaneet EU-maat toteuttaakseen nuorisotakuuseen liittyviä hankkeita, kuten koulutuksia tai tukea ensimmäisen työpaikan hakuun, sekä antaakseen erilaisia kannustimia työnantajille. Aloite tukee erityisesti niitä alueita EU:ssa, joissa nuorisotyöttömyys on yli 25 %.

Koronaviruskriisin seurauksena ja osana laajempaa nuorisotyöllisyyden tukipakettia EU työstää parhaillaan esitystä nuorisotakuun vahvistamiseksi. Nuorisotakuu on tarkoitus laajentaa kattamaan suurempi joukko kansalaisia, ja sitä muokataan vastaamaan paremmin yksilöiden ja markkinoiden tarpeita.

Euroopan komission mukaan yli 20 miljoonaa nuorta on ilmoittautunut mukaan nuorisotakuun hankkeisiin sitten vuoden 2014, kun taas nuorisotyöllisyysaloite oli tuonut suoran tuen yli 2,4 miljoonalle nuorelle vuoden 2017 loppuun mennessä.

EU:ssa on perustettu lukuisia hankkeita nuorten työllistymisen edistämiseksi.  

Laadukkaita harjoittelupaikkoja

Nuorisotakuun tueksi on lisäksi perustettu erillinen alusta oppisopimuskoulutukselle. Sen avulla pyritään parantamaan oppisopimusten laatua Euroopassa.

Jotta nuoret voisivat saada korkealaatuista työkokemusta turvallisin ja reiluin ehdoin, EU-maat sopivat vuonna 2014 harjoitteluihin sovellettavista laatupuitteista.

Kansainvälisiä mahdollisuuksia

EU:ssa vastuu korkeakoulutuksesta on jäsenmailla, ja EU:n rooli on koordinoida niiden toimia erilaisilla yhteistyöhankkeilla ja rahoituksella, kuten esimerkiksi Erasmus+-hankkeella ja EU-tuilla.

Vuonna 1999 perustettu hallitustenvälinen Bolognan prosessi on helpottanut korkeakoulututkintojen tunnustamista 48 maan välillä.

Edistääkseen tutkintojen tunnustamista edelleen EU-maat hyväksyivät vuonna 2018 suosituksen korkeakoulujen ja toisen asteen tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen edistämisestä. Jäsenmaita pyydetään ottamaan käyttöön automaattinen tutkintojen tunnustaminen vuoteen 2025 mennessä.

EU:ssa on jo käytössä erilaisia työkaluja, joilla helpotetaan tutkinto- ja harjoittelutodistusten tunnustamista toisissa jäsenmaissa:

EU haluaa perustaa eurooppalaisen koulutusalueen, jonka ansiosta kaikki nuoret saisivat laadukkaan koulutuksen ja löytäisivät helpommin töitä eri puolelta unionia.

EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+ helpottaa liikkuvuutta jäsenmaiden välisen yhteistyön avulla. Erasmus-hanke alkoi vuonna 1987 opiskelijavaihto-ohjelmana, mutta nykyään se kattaa yhteistyötä koulutuksen, korkea- ja ammattikoulutuksen, nuoriso-ohjelmien ja urheilun aloilla.

Erasmus+ tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskella ja opettajille työskennellä tai opiskella ulkomailla, minkä lisäksi se tukee harjoitteluita ja nuorisovaihtoja. Koulujen, yliopistojen ja nuorisojärjestöjen tapaiset järjestöt voivat saada Erasmus+-rahoitusta luodakseen yhteistyöhankkeita ulkomaalaisten järjestöjen kanssa.

Rahoituskaudella 2014–2020 Erasmus+ tarjoaa mahdollisuuksia 4 miljoonalle ihmiselle. Lisäksi sen puitteissa on luotu 25 000 strategista yhteistyökumppanuutta. Euroopan parlamentti haluaa kolminkertaistaa Erasmus+:n rahoituksen vuosille 2021–2027.

Eka EURES-työpaikkasi –hanke pyrkii puolestaan lisäämään nuorten liikkumista toisiin EU-maihin työn perässä. Alusta tuo yhteen nuorten työnhakijoiden ansioluettelot sekä työ- ja harjoittelupaikkatarjoukset työnantajilta, jotka etsivät erityisesti nuoria työntekijöitä. Hankkeeseen voi osallistua kuka vain 18–35-vuotias EU-kansalainen (sekä Norjan ja Islannin kansalaiset), joka on kiinnostunut työkokemuksesta ulkomailla.

Vapaaehtoistyötä nuorille

Virallisesti vuoden 2016 lopussa perustettu Euroopan solidaarisuusjoukot rahoittaa vuoden 2020 loppuun asti vapaaehtoistoimintaa, harjoitteluita ja työpaikkoja nuorille solidaarisuusprojekteissa, jotka hyödyttävät eurooppalaisia yhteisöjä ja ihmisiä. Syyskuuhun 2019 mennessä yli 161 000 nuorta oli ilmoittautunut mukaan hankkeeseen.

Vuonna 2019 mepit hyväksyivät solidaarisuusjoukkojen uudet prioriteetit kaudelle 2021-2027. Uudistettuun ohjelmaan kuuluu nykyisten hankkeiden lisäksi humanitaarisen avun projekteja EU:n ulkopuolella. Lisäksi ohjelman piiriin pyritään saamaan myös nuoria, jotka tarvitsevat erityistä tukea esimerkiksi vamman, sairauden tai maahanmuuttajataustan vuoksi.

Lue lisää EU:n toimista sosiaalipolitiikan alalla: