Miten EU toimii työttömyyttä vastaan? 

 
 

EU:n tavoite on, että vuoteen 2020 mennessä 20–64-vuotiaista eurooppalaisista 75 % olisi töissä. Katso, miten EU pyrkii vähentämään työttömyyttä.

Vuoden 2008 talous- ja finanssikriisi iski maailmantalouteen kovasti ja lisäsi työttömyyttä kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Vaikka työolot ja työntekijöiden oikeudet ovat parantuneet EU:ssa viime vuosina, taistelu työttömyyttä vastaan on keskeinen haaste unionille, joka pyrkii kohti laadukkaita työmarkkinoita ja sosiaalisempaa Eurooppaa.

Monilla aloilla on ryhdytty toimiin: nuoria autetaan pääsemään työmarkkinoille, pitkäaikaistyöttömyyttä ehkäistään, työntekijöiden taitoja päivitetään ja heidän liikkuvuuttaan EU:n alueella helpotetaan.

Työttömyysaste EU:ssa

Vuoden 2013 jälkeen työttömyysaste on laskenut EU:ssa.

Huhtikuussa 2019 se oli 6,4 % (verrattuna 7,0 prosenttiin huhtikuussa 2018), mikä on alhaisin luku sitten EU:n kuukausittaisten työttömyystilastojen julkaisemisen aloituksen jälkeen tammikuussa 2000.

Myös euroalueella työttömyys on laskenut: huhtikuussa 2019 se oli 7,6 %, kun vuotta aiemmin työttömiä oli vielä 8,4 %.

© AP Images/European Union - EP  

EU:n ja jäsenvaltioiden toimivalta

Vastuu työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta on pääasiassa EU:n jäsenmailla. EU voi kuitenkin täydentää ja koordinoida jäsenmaiden toimia sekä auttaa niitä jakamaan parhaita käytäntöjä keskenään.

EU:n toimintaa koskevan perussopimuksen artiklassa 9 määritetyn niin sanotun horisontaalisen sosiaalilausekkeen mukaan unionin tulisi kaikissa politiikoissaan ja toimissaan ottaa huomioon korkean työllisyyden tavoite.

Eurooppalainen työllisyysstrategia ja tavoitteet

Taistellakseen työttömyyttä vastaan ja luodakseen enemmän ja parempia työpaikkoja EU-maat ovat asettaneet joukon yhteisiä tavoitteita työllisyyspolitiikalle ja näin luoneet eurooppalaisen työllisyysstrategian.

Vuonna 1997 luotu työllisyysstrategia on osa Eurooppa 2020 -kasvustrategiaa, jossa on asetettu EU:n laajuisia tavoitteita keskeisillä aloilla, kuten koulutuksessa, tutkimus- ja kehitystyössä, ilmastonmuutoksessa ja niin edelleen. Sitä käytetään toiminnan kehyksenä niin EU:ssa kuin kansallisella ja alueellisellakin tasolla.

Työllisyystavoite vuodelle 2020 on, että 75 % kaikista 20–64-vuotiaista eurooppalaisista olisi töissä. Lisäksi EU:ssa tavoitellaan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa elävien määrän laskemista 116,1 miljoonasta ihmisestä (vuonna 2008) 96,2 miljoonaan.

Vuonna 2017 EU:n työikäisestä väestöstä (20–64-vuotiaista) 72,2 % oli töissä, eli vain 2,8 prosenttiyksikköä vuoden 2020 tavoitteen alle.

Vuonna 2016 EU:n asukkaista 118 miljoonaa ihmistä eli köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa.

Euroopan komissio valvoo ja toimeenpanee strategiaa eurooppalaisen ohjausjakson kautta. Ohjausjaksossa EU-maat mukauttavat vuosittain talous- ja työllisyyspolitiikkaansa vastaamaan EU:n tasolla sovittuja tavoitteita.

Sosiaalista ja työllisyystilannetta Euroopassa arvioidaan työllisyyspolitiikasta annettujen suuntaviivojen perusteella ja eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Auttaakseen jäsenmaita edistymään komissio antaa maakohtaisia suosituksia, jotka perustuvat kunkin jäsenmaan aiempaan edistykseen.

Miten toimia rahoitetaan?

Euroopan sosiaalirahasto on EU:n pääasiallinen työkalu työmahdollisuuksien tarjoamiseksi kaikille kansalaisille.

Euroopan parlamentti on ehdottanut rahoituksen lisäämistä EU:n seuraavassa pitkän aikavälin budjetissa vuosina 2021–2027 ja sen kohdistamista erityisesti koulutukseen, työllisyystoimiin ja sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen. Uudistetun rahaston, Euroopan sosiaalirahasto+:n tavoite on parantaa työn laatua, helpottaa työn löytämistä eri puolilta Eurooppaa sekä edistää sosiaalista osallisuutta ja terveyttä.

Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva EU-ohjelma (EaSI) pyrkii uudistamaan työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja, helpottamaan rahoituksen saamista sosiaalialan yrityksille ja mikroyritystä perustaville yksityishenkilöille sekä edistämään työvoiman liikkuvuutta EURES-verkoston kautta.

Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) tukee globalisaation vuoksi työttömäksi jääneitä (esimerkiksi yritysten siirtäessä tuotantoaan EU:n ulkopuolelle) löytämään työtä tai perustamaan oman yrityksen.

Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) tukee jäsenmaiden hankkeita, joilla varmistetaan ruoan, perustarvikkeiden ja sosiaalituen saatavuus kaikkein heikoimmassa asemassa oleville heidän auttamisekseen pois köyhyydestä.

Sosiaalirahaston päivitetty versio, ESF+ yhdistäisi joukon olemassa olevia rahastoja ja hankkeita, kuten ESF:n, EaSI:n, FEAD:n, nuorisotyöllisyysaloitteen ja EU:n terveysalan toimintaohjelman. Yhdistämällä niiden resurssit uusi rahasto voi tarjota keskitetympää ja kohdistetumpaa tukea kansalaisille.

Nuorisotyöttömyyden torjuminen

EU:n toimiin nuorisotyöttömyyttä vastaan kuuluu nuorisotakuu, jonka puitteissa jäsenmaat ovat sitoutuneet varmistamaan, että kaikki alle 25-vuotiaat nuoret saavat työtarjouksen tai pääsevät jatkokoulutukseen tai harjoitteluun neljän kuukauden sisällä työttömäksi jouduttuaan tai valmistuttuaan. Nuorisotakuuta rahoitetaan EU-investoinnein nuorisotyöllisyysaloitteen budjetista.

Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat nuorille mahdollisuuden työskennellä tai tehdä vapaaehtoistöitä erilaisissa solidaarisuushankkeissa ympäri Eurooppaa. Eka EURES-työpaikka puolestaan auttaa 18–35-vuotiaita nuoria löytämään työ-, harjoittelu- tai oppisopimuspaikan toisesta EU-maasta.

Oikeat taidot, oikea työ

EU auttaa kansalaisia löytämään taitojaan vastaavaa työtä ja tekemään parempia uravalintoja muun muassa parantamalla kouluttautumismahdollisuuksia, helpottamalla tutkintojen vertailukelpoisuutta ja jakamalla tietoa taitojen ja töiden tarpeesta.

Vuonna 2016 käynnistetty uusi osaamisohjelma Euroopalle koostuu kymmenestä keskeisestä toimesta, joiden avulla pyritään tarjoamaan koulutusta ja tukea sitä tarvitseville sekä uudistamaan olemassa olevia työkaluja, kuten eurooppalainen ansioluettelopohja Europassi.

Pitkäaikaistyöttömyys

Pitkäaikaistyöttömyys (eli yli 12 kuukautta jatkunut työttömyys) on yksi keskeinen syy köyhyyteen ja sen osuus kokonaistyöttömyydestä on yhä melkein 50 %. Joissain jäsenmaissa pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen korkea.

Jotta pitkäaikaistyöttömät saataisiin paremmin osallistumaan työmarkkinoille, EU-maat ovat hyväksyneet suosituksia, joissa ne kannustavat pitkäaikaistyöttömiä ilmoittautumaan työllisyyspalveluiden asiakkaaksi, suosittelevat henkilökohtaista avuntarpeen arviota sekä räätälöityä tukea työelämään palaamista varten.

Pitkäaikainen poissaolo töistä johtaa usein työttömyyteen ja työntekijän poistumiseen työmarkkinoilta pysyvästi. Jotta loukkaantumisista tai kroonisista terveysongelmista kärsiviä työntekijöitä voitaisiin auttaa pysymään työelämässä, Euroopan parlamentti ehdotti vuonna 2018 joukkoa toimia jäsenmaille. Työpaikkojen joustavuutta tulisi lisätä panostamalla koulutukseen, takaamalla joustavat työolot sekä tarjoamalla tukea työntekijöille (esimerkiksi valmennusta tai terapiaa).

Työntekijöiden liikkuvuuden edistäminen

Työntekijöiden liikkuvuuden edistäminen jäsenmaiden rajojen yli voi helpottaa työttömyyden ehkäisemisessä. EU:ssa on joukko yhteisiä sääntöjä, joilla suojellaan kansalaisten sosiaaliturvaoikeuksia heidän muuttaessa EU:n sisällä. Lähetettyjä työntekijöitä koskevissa säännöissä määrätään, että samasta työstä tulee maksaa sama palkka samassa paikassa.

Lue lisää EU:n toimista sosiaalipolitiikan alalla: