Säännöt tekoälylle: mitä Euroopan parlamentti haluaa?

Parlamentti haluaa vauhdittaa innovaatioita ja varmistaa samalla tekoälyn turvallisuuden. Lue, miten mepit haluavat kehittää tekoälyn lainsäädäntöä.

Tekoäly on keskeinen osa yhteiskunnan digitaalista muutosta. Elämää ilman tekoälyn hyödyntämistä monissa tuotteissa ja palveluissa on vaikea kuvitella. Ja lisää muutoksia on tulossa. Tekoäly onkin keskeisessä asemassa EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa sekä pandemian jälkeisessä elpymissuunnitelmassa.

EU:ssa valmistellaan parhaillaan maailman ensimmäistä kattavaa lainsäädäntöä, jolla säädellään tekoälyn luomia mahdollisuuksia ja uhkia. Tavoitteena on tehdä EU:sta luotettavan tekoälyn globaali johtaja.

Tekoälysäädös: ensimmäinen EU-laki tekoälylle

Euroopan parlamentti hyväksyi neuvottelukantansa uuteen tekoälysäädökseen 14. kesäkuuta 2023. Parlamentti haluaa, että EU:ssa käytetyt tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, avoimia, jäljitettäviä, tasa-arvoisia ja ympäristöystävällisiä.

Lisäksi parlamentti haluaa luoda tekoälylle teknologiasta riippumattoman, yhtenäisen määritelmän, jota voidaan soveltaa myös tuleviin tekoälyjärjestelmiin. Uudessa laissa asetetaan eri säännöt eri tason riskeille.

Lue lisää EU:n tekoälysäädöksestä.

Parlamentin ehdotukset tekoälylakeihin

EU:n tekoälytiekartta

Ennen komission esitystä parlamentti perusti erityisvaliokunnan tutkimaan tekoälyn vaikutusta EU:n talouteen. Valiokunnan loppuraportti, jonka mepit hyväksyivät toukokuussa 2022, sisältää tekoälytiekartan, eli yhteisen, pitkän aikavälin kannan EU:n arvoista ja tavoitteista tekoälyn suhteen.

Syrjimättömyys, vastuullisuus ja immateriaalioikeudet

Lokakuussa 2020 parlamentti hyväksyi kolme päätöslauselmaa, jotka käsittelivät tekoälyn sääntelyä, innovaatioiden edistämistä, eettisiä sääntöjä ja luottamusta teknologiaan.

Yksi päätöslauselmista keskittyi turvallisuuden, avoimuuden ja vastuullisuuden takaamiseen, ennakkoasenteiden ja syrjinnän välttämiseen, yhteiskunnallisen ja ympäristövastuun varmistamiseen ja perusoikeuksien turvaamiseen.

Toinen puolestaan käsitteli tekoälyä koskevan siviilioikeudellisen vastuun järjestelmää. Tavoitteena on suojella eurooppalaisia, mutta toisaalta myös taata yrityksille tarvittava laillinen varmuus, joka sallii innovaatiot.

Kolmannessa, teollis- ja tekijänoikeuksiin keskittyvässä päätöslauselmassa parlamentti painotti, että tekoälyn kehittämiseen tulee olla tehokas järjestelmä, joka kattaa muun muassa patentit ja uuden, luovan sisällön kehittämisen. Esimerkiksi kenelle kuuluvat tekijänoikeudet, mikäli sisällön on tuottanut tekoäly?

Tekoälyn käyttö eri aloilla

Tammikuussa 2021 parlamentti esitti ohjeita tekoälyn siviili- ja sotilaskäyttöön kansainvälisen oikeuden tulkinnassa. Mepit painottivat, että ihmisen on aina valvottava tekoälysovelluksia, joita käytetään sotilaallisessa tarkoituksessa, ja toistivat halunsa kieltää tekoälyn avulla toimivat tappavat autonomiset asejärjestelmät.

Toukokuussa 2021 parlamentti hyväksyi päätöslauselman tekoälyn käytöstä koulutuksen, kulttuurin ja audiovisuaalisella alalla. Mepit vaativat, että tekoälyteknologia suunnitellaan siten, ettei algoritmiin sisälly sukupuoleen liittyviä, sosiaalisia ja kulttuurisia ennakkoluuloja ja että monimuotoisuutta suojataan.

Niin ikään toukokuussa 2021 parlamentti vaati komissiota jatkamaan digitaalisen siirtymän aiheuttamien ongelmien ratkaisemista. Tekoälyyn tulisi keskittyä, sillä tämä teknologia voi tukea Euroopan julkista ja yksityistä sektoria digitaalisessa siirtymässä.

Lokakuussa 2021 mepit vaativat vahvoja suojakeinoja, kun poliisi käyttää tekoälyä. He haluavat, että ihmisten automaattinen tunnistaminen julkisissa tiloissa tulisi kieltää pysyvästi ja että algoritmien toiminnan tulee olla läpinäkyvää syrjinnän ehkäisemiseksi.

Lue lisää EU:n toimista digialalla:


Lue lisää:

Artikkeleita samasta aiheesta

Jaa tämä artikkeli aiheesta: