Rikollisten varojen jäädyttämisestä ja takavarikoinnista helpompaa

Varojen jäädyttäminen tai takavarikoiminen ovat tehokkaita tapoja taistella järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Mepit hyväksyivät uudet säännöt.

Liian suuri osa rikollisin keinoin hankituista varoista jää yhä rikollisiin käsiin. - ©AP Images/Euroopan Unioni-EP
Liian suuri osa rikollisin keinoin hankituista varoista jää yhä rikollisiin käsiin - ©AP Images/Euroopan Unioni-EP

Parlamentti hyväksyi torstaina 4. lokakuuta täysistunnon äänestyksessä ehdotuksen uudesta EU-asetuksesta, jolla tunnustetaan vastavuoroisesti päätökset rikollisten varojen jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta.

Liikaa rahaa jää rikollisiin käsiin

Euroopassa tuotetaan vuosittain noin 100 miljardia euroa rikollisin keinoin. Europolin raportti vuodelta 2016 arvioi, että 98,9 % rikollisista voitoista jää rikollisten käsiin. Voitoista 2,2 % pidätettiin tai jäädytettiin väliaikaisesti EU:ssa vuosina 2010–2014, mutta vain 1,1 % tuomittiin pysyvästi menetetyksi.

Nykytilanne

Tällä hetkellä rikollisten varojen pidättämistä rajojen yli EU:ssa säännellään useilla eri säädöksillä, joiden väliin jääviä porsaanreikiä rikolliset ja terroristit hyödyntävät piilottamalla varojaan toisiin jäsenmaihin. Nykyiset menetelmät ovat monimutkaisia ja tehottomia, minkä lisäksi uhrien oikeus saada korvausta ja menetetyt varat takaisin ei toteudu riittävästi.

Uudet säännöt

Nykyisten sääntöjen tilalle tulee EU-asetus, joka sitoo kaikkia jäsenmaita suoraan. Määräykset jäädyttää tai tuomita varat menetetyksi pannaan jatkossa nopeammin ja tehokkaammin voimaan. Uusiin sääntöihin sisältyy tiukempia määräaikoja viranomaisille, ja ne kattavat kaikki rikostyypit. Niiden mukaan uhrin oikeus korvaukseen menee valtion oikeuden edelle.

Parlamentin kanta

Parlamentti tiukensi sääntöjä lisäämällä mukaan lausekkeen, jonka mukaan päätöstä varojen jäädyttämisestä tai menetetyksi tuomitsemisesta ei tunnusteta, mikäli perusoikeuksia ei ole noudatettu. Mepit vaativat lisäksi päätöksien toimeenpanoon 45 päivän määräajan ja lisäsivät mukaan ehdotuksen käyttää takavarikoituja varoja sosiaalisiin tarkoituksiin.

Aloitteen esittelijä parlamentissa, ALDE:n ranskalaisedustaja Nathalie Griesbeck sanoi: ”Olen tyytyväinen siihen, että onnistuimme parantamaan uhrien korvauksia. [...] Olemme kehittäneet käytännöllisen työkalun, josta tulee entistä toimintakykyisempi ja reilumpi.”

Seuraavaksi

Jäsenmaiden ministerien on vielä hyväksyttävä asetus. Asetus astuu voimaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen.

Asetus kuuluu sarjaan toimia, joilla pyritään estämään terrorismin rahoitusta ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Parlamentti on jo hyväksynyt rahanpesun vastaista ja käteisvarojen liikkumista rajoittavaa lainsäädäntöä.