Ukraina 
EU:n tuki Ukrainalle 

Maailma  Päivitetty: 
 
Luotu:   

EU on tukenut Ukrainaa vuosien ajan yhteiskunnan uudistamisessa sekä lähempien kauppasuhteiden solmimisessa.

Artikkelit 

       

Jo ennen kuin Ukraina joutui Venäjän hyökkäyksen kohteeksi EU on pyrkinyt tukemaan Ukrainaa ja luomaan läheisemmät suhteet maahan. Lue lisää.

Artikkelit 

Uusimmat lehdistötiedotteet 

Artikkelit 

Lehdistötiedotteita 

Parlamentin tutkimuspalvelun katsauksia 

Lisätietoa 

Artikkelit 

Artikkelit 

Videot 

Artikkelit 

       

Venäjän naapurissa sijaitseva Ukraina on monesti pohtinut sitä, pitäisikö sen vahvistaa suhteita itään vai länteen. Tammikuussa 2016 voimaan tuli EU:n ja Ukrainan välinen vapaakauppasopimus, joka vahvistaa maan suhteita lännen kanssa. Euromaidanin mielenosoitusten, Krimin laittoman liittämisen Venäjään ja Itä-Ukrainassa puhjenneiden taisteluiden jälkeen maan 45 miljoonalla ihmisellä on yhä edessään epävarma tulevaisuus.

       
Lehdistötiedote 

Lehdistötiedote 

Parlamentti hyväksyi EU:n suunnitelman lainata Ukrainalle 1,8 miljardia euroa. Lainalla on tarkoitus auttaa Ukrainaa selviämään sen maksutaseongelmista. Rahoitusapua varten EU lainaa pääomamarkkinoilta varoja, jotka se sitten lainaa edelleen samoin ehdoin Ukrainalle. Lainan edellytyksenä on, että Ukraina sitoutuu toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia, joiden avulla on tarkoitus puuttua tämänhetkisen kriisin taustalla oleviin ongelmiin.

       

Venäjän ja EU:n naapurissa olevan Ukraina on miettinyt pitkään, lähentääkö se suhteitaan idän vai lännen kanssa. Viime vuonna maa oli allekirjoittamassa assosiaatiosopimusta EU:n kanssa, mutta maan poliittiset johtajat vetäytyivät hankkeesta viime minuutilla, mikä johti kuukausien mittaisiin mielenosoituksiin, mielenosoittajien kiduttamiseen ja ampumiseen, presidentti Janukovytšin maanpakoon ja Venäjän uhkaukseen, että he tekevät sotilaallisen väliintulon. Ukrainan tulevaisuus on vaakalaudalla.

       

Euroopan parlamentin täysistunnossa keskusteltiin tänään EU:n ja Venäjän välisistä suhteista ja asiasta äänestetään huomenna. Mietinnön aiheesta valmistellut Gabrielius Landsbergis (EPP, Liettua) kertoi Venäjän julkaisemasta EU-poliitikkojen mustasta listasta ja Venäjä-pakotteiden tehokkuudesta.

Videot 

Artikkelit 

       
Lehdistötiedote 

Lehdistötiedote 

Euroopan parlamentti antoi tiistaina hyväksyntänsä EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimukselle ja siihen kuuluvalle sopimukselle vapaakauppa-alueesta (Deep and Comprehensive Free Trade Agreement, DCFTA). Ukrainan parlamentti ratifioi sopimuksen samanaikaisesti Kiovassa. Sopimus edistää EU:n ja Ukrainan poliittista lähentymistä ja taloudellista integraatiota.

Artikkelit 

       

Ukrainan rauhanneuvotteluja jatketaan, jotta tilanne maassa saataisiin ratkaistua. Maanantaina parlamentin ulkoasianvaliokunta keskusteli aiheesta Venäjän duuman ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Aleksei Pushkovin kanssa. Parlamentin suhteista Venäjään vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja ja ulkoasianvaliokunnan jäsen, Othmar Karas (EPP, Itävalta), kertoi lisää asiasta.

       
Lehdistötiedote 

Lehdistötiedote 

Euroopan parlamentin jäsenet pitävät EU:n ja Ukrainan sopimusta ja muita askeleita kohti rauhaa myönteisinä merkkeinä. Parlamentin jäsenet toteavat torstaina hyväksymässään päätöslauselmassa olevansa kuitenkin huolissaan Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä "hybridisodasta", jota ei ole virallisesti julistettu. Mepit kehottavat EU:ta pysymään yhtenäisenä ja tehostamaan toimia maataloustuotteiden tuontikiellosta kärsivien viljelijöiden tukemiseksi.

       
Lehdistötiedote 

Lehdistötiedote 

Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina ehdotuksen, jonka perusteella 98 % Ukrainasta tuotavien rauta-, teräs-, maatalous- ja koneteollisuuden tuotteiden tullimaksuista poistetaan. Tämä EU:n yksisuuntainen toimenpide tukee Ukrainan horjuvaa taloutta ja hyödyttää tuottajia ja vientiyrityksiä noin 487 miljoonalla eurolla vuodessa.

       

EU:n ja Ukrainan välinen kahdenvälisiä suhteita vahvistava assosiaatiosopimus hyväksyttiin tänään samanaikaisesti Kiovassa ja Strasbourgissa symboliikkaa huokuneissa äänestyksissä. Tilanne oli ainutlaatuinen, sillä vastaavanlaista samanaikaisesti tapahtuvaa menettelyä ei ole käytetty aiemmin. Lisäksi Ukrainan ja Venäjän välillä oleva konflikti sekä EU:n ja Venäjän toisilleen asettamat pakotteet toivat oman leimansa päivään.

       

Ukrainan dramaattiset tapahtumat, joissa kuoli 80 ihmistä ja jotka johtivat maan presidentti Janykovytšin eroon, muuttivat maata, ja EU:n pitäisi nyt tukea demokratiaa, sanoivat kaikkien poliittisten ryhmien mepit Ukrainaa koskeneessa keskustelussa 26. helmikuuta. Puhujat antoivat ukrainalaisille tunnustusta rohkeudesta ja alleviivasivat, että heidän pitäisi itse saada päättää maansa tulevaisuudesta.

       

Ukraina on ollut otsikoissa yli neljä kuukautta. Suurista mielenosoituksista alkanut tilanne johti väkivaltaisuuksiin, hallituksen vaihtumiseen ja lopulta Krimin niemimaan liittämiseen Venäjään. Parlamentin Ukraina-valtuuskunnan johtaja Paweł Kowal (ECR, Puola) on sitä mieltä, että EU:n olisi pitänyt reagoida tilanteeseen jo paljon aiemmin. Hän chattaili parlamentin Facebook-fanien kanssa aiheesta keskiviikkona 9.4.

       
Lehdistötiedote 

Lehdistötiedote 

Venäjän on välittömästi vedettävä pois Ukrainan alueelta kaikki siellä olevat sotilasjoukkonsa, parlamentin jäsenet toteavat torstaina hyväksymässään päätöslauselmassa. Parlamentin jäsenet tuomitsevat Venäjän hyökkäyksen Krimille ja katsovat sen rikkovan kansainvälistä oikeutta. Mepit pitävät suunniteltua kansanäänestystä Krimin Venäjään liittymisestä laittomana ja toteavat Venäjän tekojen olevan uhka EU:n turvallisuudelle.

       

Suurin osa mepeistä oli Ukrainan tilannetta koskeneessa keskustelussa sitä mieltä, että EU:n ei pitäisi luovuttaa protestoivien ukrainalaisten suhteen. Monet ukrainalaiset ovat osoittaneet mieltään, sillä maan hallitus päätti lykätä suhteiden tiivistämistä unionin kanssa. Osa mepeistä piti assosiaatiosopimuksen kaatumista iskuna EU:n ulkopolitiikalle ja voittona Venäjälle.

       

Mitä Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi pitäisi tehdä? Euroopan ja maailman poliittiset johtajat ovat pitäneet kriisipalavereja jo päivien ajan löytääkseen parhaan tavan tilanteen kärjistymisen estämiseksi ja Venäjän kanssa neuvottelemiseksi. Knut Fleckenstein (S&D, Saksa), EU:n ja Venäjän parlamentaarinen yhteistyövaliokunnan puheenjohtaja, ja Paweł Kowal (ECR, Puola), EU:n ja Ukrainan parlamentaarinen yhteistyövaliokunnan puheenjohtaja, kertoivat lisää aiheesta.