
Katso aikajanalta, miten EU ja Euroopan parlamentti tukevat edelleen Ukrainaa vuonna 2023.
Katso aikajanalta, miten EU ja Euroopan parlamentti tukevat edelleen Ukrainaa vuonna 2023.
Katso aikajanalta, miten EU ja Euroopan parlamentti ovat tukeneet Ukrainaa vuonna 2022 Venäjän 24. helmikuuta alkaneen hyökkäyksen jälkeen.
Jo ennen kuin Ukraina joutui Venäjän hyökkäyksen kohteeksi EU on pyrkinyt tukemaan Ukrainaa ja luomaan läheisemmät suhteet maahan. Lue lisää.
Mepit kehottavat Naton jäsenmaita tasoittamaan tietä Ukrainan kutsumiselle puolustusliittoon.
Koska Putinin hallinto on syyllistynyt valtionterrorismiin ukrainalaisia siviilejä kohtaan, Venäjä on nimettävä terrorismia tukevaksi valtioksi, toteavat mepit.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yksi viimeisimmistä syistä EU:n ja Venäjän suhteiden kiristymiseen. Lue alta lisää.
Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina neuvottelusovun ammusten ja ohjusten lisätuotannosta Euroopassa.
Keskustelussa Brigitte Klinkert’n ja Ursula von der Leyenin kanssa mepit sanoivat, että Ukraina tarvitsee EU:n yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta juuri nyt ja vielä pitkään tulevaisuudessa.
Mepit toivovat, että Ukrainan sodan vaikutuksiin voidaan vastata oligarkkien omaisuuden takavarikoinneilla, EU:n uusilla omilla varoilla ja nykyisten varojen täydellä käyttämisellä.
Kansainvälisen erityistuomioistuimen tulisi tutkia, ovatko Venäjän ja sen liittolaisten johtajat ja sotilaskomentajat syyllistyneet hyökkäysrikoksiin Ukrainaa vastaan.
Vuotuisessa unionin tila -keskustelussa mepit kysyivät puheenjohtaja Ursula von der Leyenilta komission viime vuoden työstä ja tulevaisuudensuunnitelmista.
Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina EU:n tuontitullien ja -kiintiöiden poistamisen ukrainalaisilta tuotteilta vuoden ajaksi.
Roberta Metsola kiitti EU:n vastausta Ukrainan sotaan ja pyysi EU-maiden johtajia tukemaan suojelua tarvitsevia.
Keskustelussa Venäjän sotatoimista Ukrainaa vastaan mepit antoivat tukensa Ukrainalle ja maan liikkumiselle lähemmäs kohti Euroopan yhteisöä.
Parlamentti pyytää merkittävän ruoka-avun lähettämistä heti Ukrainaan, ja EU:lta toimia ruoantuotannon omavaraisuuden lisäämiseksi.
Roberta Metsola kehotti EU-maiden johtajia sitoutumaan Ukrainaan pitkällä aikavälillä sekä takaamaan EU:n energiaturvallisuuden.
Puheessaan Euroopan parlamentille Kanadan pääministeri Justin Trudeau painotti EU:n ja Naton yhtenäisyyttä ja sanoi, että Putinia on edelleen painostettava.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan mepit vaativat EU:lta tiiviimpää puolustuspolitiikkaa ja energiariippuvuuden vähentämistä Venäjästä.
Yli kaksi miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainan sotaa, pääosin EU-maihin. Tiistain keskustelussa mepit sanoivat, että jäsenvaltioiden tulee jatkossakin olla solidaarisia pakolaisia kohtaan.
Kuukausi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, mepit tuomitsivat hyökkäyssodan yksimielisesti ja vaativat EU:lta lisää Venäjään kohdistuvia pakotteita sekä talouden suojaamista.
Venäjän sotilaallinen uhka Ukrainaa kohtaan kasvaa jatkuvasti, ja mepit sanovat, että Venäjän mahdollisella hyökkäyksellä tulisi olla taloudellisia ja poliittisia seuraamuksia
Parlamentti on huolestunut Venäjän sotilasvalmisteluista Ukrainan rajalla ja tiedoista, joiden mukaan Venäjän tiedustelupalvelu aiheutti räjähdyksiä Tšekissä.
Keskustelussa EU:n ja Venäjän suhteista, Euroopan turvallisuudesta ja Venäjän sotilasuhasta Ukrainaa kohtaan mepit vaativat yhtenäistä reagointia ja ilmaisivat tukensa Ukrainalle.
Ukrainalainen kirjailija Oksana Zabužko puhui kansainvälisenä naistenpäivänä Euroopan parlamentille Ukrainan kansan kärsimyksistä Venäjän hyökättyä maahan.
Vuoden 2018 mielipiteenvapauden Saharov-palkinto myönnettiin ukrainalaiselle elokuvaohjaajalle Oleg Sentsoville Strasbourgissa 12. joulukuuta.
Venäjän naapurissa sijaitseva Ukraina on monesti pohtinut sitä, pitäisikö sen vahvistaa suhteita itään vai länteen. Tammikuussa 2016 voimaan tuli EU:n ja Ukrainan välinen vapaakauppasopimus, joka vahvistaa maan suhteita lännen kanssa. Euromaidanin mielenosoitusten, Krimin laittoman liittämisen Venäjään ja Itä-Ukrainassa puhjenneiden taisteluiden jälkeen maan 45 miljoonalla ihmisellä on yhä edessään epävarma tulevaisuus.
Parlamentti hyväksyi EU:n suunnitelman lainata Ukrainalle 1,8 miljardia euroa. Lainalla on tarkoitus auttaa Ukrainaa selviämään sen maksutaseongelmista. Rahoitusapua varten EU lainaa pääomamarkkinoilta varoja, jotka se sitten lainaa edelleen samoin ehdoin Ukrainalle. Lainan edellytyksenä on, että Ukraina sitoutuu toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia, joiden avulla on tarkoitus puuttua tämänhetkisen kriisin taustalla oleviin ongelmiin.
Venäjän ja EU:n naapurissa olevan Ukraina on miettinyt pitkään, lähentääkö se suhteitaan idän vai lännen kanssa. Viime vuonna maa oli allekirjoittamassa assosiaatiosopimusta EU:n kanssa, mutta maan poliittiset johtajat vetäytyivät hankkeesta viime minuutilla, mikä johti kuukausien mittaisiin mielenosoituksiin, mielenosoittajien kiduttamiseen ja ampumiseen, presidentti Janukovytšin maanpakoon ja Venäjän uhkaukseen, että he tekevät sotilaallisen väliintulon. Ukrainan tulevaisuus on vaakalaudalla.
Euroopan parlamentin täysistunnossa keskusteltiin tänään EU:n ja Venäjän välisistä suhteista ja asiasta äänestetään huomenna. Mietinnön aiheesta valmistellut Gabrielius Landsbergis (EPP, Liettua) kertoi Venäjän julkaisemasta EU-poliitikkojen mustasta listasta ja Venäjä-pakotteiden tehokkuudesta.
Euroopan parlamentti antoi tiistaina hyväksyntänsä EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimukselle ja siihen kuuluvalle sopimukselle vapaakauppa-alueesta (Deep and Comprehensive Free Trade Agreement, DCFTA). Ukrainan parlamentti ratifioi sopimuksen samanaikaisesti Kiovassa. Sopimus edistää EU:n ja Ukrainan poliittista lähentymistä ja taloudellista integraatiota.
Ukrainan rauhanneuvotteluja jatketaan, jotta tilanne maassa saataisiin ratkaistua. Maanantaina parlamentin ulkoasianvaliokunta keskusteli aiheesta Venäjän duuman ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Aleksei Pushkovin kanssa. Parlamentin suhteista Venäjään vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja ja ulkoasianvaliokunnan jäsen, Othmar Karas (EPP, Itävalta), kertoi lisää asiasta.
Euroopan parlamentin jäsenet pitävät EU:n ja Ukrainan sopimusta ja muita askeleita kohti rauhaa myönteisinä merkkeinä. Parlamentin jäsenet toteavat torstaina hyväksymässään päätöslauselmassa olevansa kuitenkin huolissaan Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä "hybridisodasta", jota ei ole virallisesti julistettu. Mepit kehottavat EU:ta pysymään yhtenäisenä ja tehostamaan toimia maataloustuotteiden tuontikiellosta kärsivien viljelijöiden tukemiseksi.
"Emme voi vain seisoa vieressä ja katsoa, kuinka kansainvälisen yhteisön perusperiaatteita loukataan", sanoi parlamentin puhemies Martin Schulz vieraillessaan Kiovassa perjantaina.
Euroopan parlamentti hyväksyi torstaina ehdotuksen, jonka perusteella 98 % Ukrainasta tuotavien rauta-, teräs-, maatalous- ja koneteollisuuden tuotteiden tullimaksuista poistetaan. Tämä EU:n yksisuuntainen toimenpide tukee Ukrainan horjuvaa taloutta ja hyödyttää tuottajia ja vientiyrityksiä noin 487 miljoonalla eurolla vuodessa.
EU:n ja Ukrainan välinen kahdenvälisiä suhteita vahvistava assosiaatiosopimus hyväksyttiin tänään samanaikaisesti Kiovassa ja Strasbourgissa symboliikkaa huokuneissa äänestyksissä. Tilanne oli ainutlaatuinen, sillä vastaavanlaista samanaikaisesti tapahtuvaa menettelyä ei ole käytetty aiemmin. Lisäksi Ukrainan ja Venäjän välillä oleva konflikti sekä EU:n ja Venäjän toisilleen asettamat pakotteet toivat oman leimansa päivään.
Ukrainan dramaattiset tapahtumat, joissa kuoli 80 ihmistä ja jotka johtivat maan presidentti Janykovytšin eroon, muuttivat maata, ja EU:n pitäisi nyt tukea demokratiaa, sanoivat kaikkien poliittisten ryhmien mepit Ukrainaa koskeneessa keskustelussa 26. helmikuuta. Puhujat antoivat ukrainalaisille tunnustusta rohkeudesta ja alleviivasivat, että heidän pitäisi itse saada päättää maansa tulevaisuudesta.
Ukraina on ollut otsikoissa yli neljä kuukautta. Suurista mielenosoituksista alkanut tilanne johti väkivaltaisuuksiin, hallituksen vaihtumiseen ja lopulta Krimin niemimaan liittämiseen Venäjään. Parlamentin Ukraina-valtuuskunnan johtaja Paweł Kowal (ECR, Puola) on sitä mieltä, että EU:n olisi pitänyt reagoida tilanteeseen jo paljon aiemmin. Hän chattaili parlamentin Facebook-fanien kanssa aiheesta keskiviikkona 9.4.
Venäjän on välittömästi vedettävä pois Ukrainan alueelta kaikki siellä olevat sotilasjoukkonsa, parlamentin jäsenet toteavat torstaina hyväksymässään päätöslauselmassa. Parlamentin jäsenet tuomitsevat Venäjän hyökkäyksen Krimille ja katsovat sen rikkovan kansainvälistä oikeutta. Mepit pitävät suunniteltua kansanäänestystä Krimin Venäjään liittymisestä laittomana ja toteavat Venäjän tekojen olevan uhka EU:n turvallisuudelle.
Suurin osa mepeistä oli Ukrainan tilannetta koskeneessa keskustelussa sitä mieltä, että EU:n ei pitäisi luovuttaa protestoivien ukrainalaisten suhteen. Monet ukrainalaiset ovat osoittaneet mieltään, sillä maan hallitus päätti lykätä suhteiden tiivistämistä unionin kanssa. Osa mepeistä piti assosiaatiosopimuksen kaatumista iskuna EU:n ulkopolitiikalle ja voittona Venäjälle.
Mitä Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi pitäisi tehdä? Euroopan ja maailman poliittiset johtajat ovat pitäneet kriisipalavereja jo päivien ajan löytääkseen parhaan tavan tilanteen kärjistymisen estämiseksi ja Venäjän kanssa neuvottelemiseksi. Knut Fleckenstein (S&D, Saksa), EU:n ja Venäjän parlamentaarinen yhteistyövaliokunnan puheenjohtaja, ja Paweł Kowal (ECR, Puola), EU:n ja Ukrainan parlamentaarinen yhteistyövaliokunnan puheenjohtaja, kertoivat lisää aiheesta.
EU-johtajat tapaavat torstaina ja perjantaina itäisten kumppanimaiden kollegoitaan Vilnassa.