EU:n ja Ison-Britannian suhteet
Ison-Britannian EU-ero ei tarkoita alueiden välisen yhteistyön päättymistä.
EU:lla ja Isolla-Britannialla on vastassaan monia yhteisiä haasteita ilmastonmuutoksesta poliisiyhteistyöhön, ja on kummankin osapuolen edun mukaista tehdä yhteistyötä näiden ongelmien ratkaisemiseksi myös Ison-Britannian erottua EU:sta.
Kummankin osapuolen ratifioima erosopimus kattaa Isossa-Britanniassa asuvien EU-kansalaisten sekä EU:ssa asuvien brittikansalaisten oikeuksien turvaamisen, Ison-Britannian maksusitoumukset sekä rajakysymyksiä (erityisesti Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välisen rajan).
Parlamentti hyväksyi EU:n ja Ison-Britannian välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen huhtikuussa 2021.
Parlamentin kanta
Helmikuussa hyväksytyssä päätöslauselmassa mepit vaativat kattavaa sopimusta, jossa taataan tasavertaiset toimintaedellytykset vahvojen sitoumusten kautta.
David McAllister, parlamentin Britanniaa koskevan yhteysryhmän puheenjohtaja, sanoi: "Parlamentti ei tule hyväksymään sopimusta, johon ei sisälly ehtoja tasavertaisista toimintaedellytyksistä, perusoikeuksista, vahvasta hallinnosta ja pysyvistä, kalastusta koskevista säännöistä."
"Parlamentti edellyttää myös, että Ison-Britannian allekirjoittama erosopimus pannaan täysin toimeen."
Parlamentin puhemies David Sassoli osallistui 15. kesäkuuta 2020 tapaamiseen, jossa Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskustelivat käynnissä olevista neuvotteluista. Tapaamisen jälkeen johtajat antoivat yhteisen julistuksen.
Täysistunto hyväksyi 18. kesäkuuta päätöslauselman, jossa mepit pitävät valitettavana, että EU ja Britannia ovat edelleen niin eri mieltä tulevista suhteista, eikä suurta edistystä ole saavutettu vielä neljän neuvottelukierroksen jälkeenkään.
Britanniaa koskeva yhteysryhmä ja poliittisten ryhmien johtajat julkaisivat 11. syyskuuta 2020 tiedonannon, jossa ilmaisivat huolensa Ison-Britannian hallituksen ehdottamasta sisämarkkinalaista ja vaativat, että kaikkia erosopimuksen osia (eli myös Pohjois-Irlantia koskevaa erityisjärjestelyä) noudatetaan täysin. Tiedonannossa todettiin myös, että Euroopan parlamentti on edelleen täysin sitoutunut neuvottelemaan kunnianhimoisesta kumppanuudesta Ison-Britannian kanssa.
Euroopan komissio käynnisti 1. lokakuuta 2020 rikkomusmenettelyn Isoa-Britanniaa vastaan erosopimuksen mukaisten velvoitteiden laiminlyömisestä.
Osana siirtymäkauden päättymisestä johtuvia valmisteluita parlamentti hyväksyi 8. lokakuuta 2020 uudet säännöt, joilla pyritään varmistamaan, että Manner-Euroopan ja Ison-Britannian yhdistävä rautatietunneli voi jatkaa toimintaansa turvallisesti ja tehokkaasti.
EU-huippukokouksessa 15. lokakuuta 2020 puhunut parlamentin puhemies David Sassoli totesi EU:n ja Ison-Britannian välisistä neuvotteluista: ”Sopimus on kummallekin osapuolelle edullisin lopputulos, mutta kuten olen aiemminkin sanonut sopimusta ei tule tehdä mihin hintaan hyvänsä”. Sassoli kehotti brittihallitusta pitämään kiinni oikeusvaltioperiaatteesta ja kummankin osapuolen ratifioimista sitoumuksista. Hän myös toisti, ettei mitään sellaisia toimia, jotka vaarantavat Irlannin saaren rauhan ja vakauden, voida hyväksyä.
Täysistunnossa 21. lokakuuta 2020 käydyssä keskustelussa mepit painottivat, että EU:n ja Ison-Britannian tulevista suhteista tulee saavuttaa sopu, joka ei kuitenkaan vaaranna EU:n etuja ja arvoja. Keskustelussa puhunut EU:n brexit-pääneuvottelija Michel Barnier sanoi: ”Sopimus on mahdollinen, jos kumpikin osapuoli on valmis työskentelemään rakentavasti ja kompromissihengessä.”
Kansalaiset
Kansalaisten oikeudet turvataan EU-erosopimuksessa. Isossa-Britanniassa asuvilla EU-kansalaisilla ja EU:ssa asuvilla briteillä on jatkossakin oikeus asua ja työskennellä siellä, missä he nyt asuvat. Kansalaisten oikeudet ovat jatkossakin tärkeä kysymys Euroopan parlamentille, kun neuvotellaan esimerkiksi vapaasta liikkuvuudesta sekä EU-kansalaisten terveydenhoidosta Isossa-Britanniassa. Mepit seuraavat tarkasti erosopimuksen toimeenpanoa.
Miten neuvotteluita käytiin
Entinen komissaari Michel Barnier johti neuvotteluita EU:n puolesta Eurooppa-neuvoston poliittisen ohjeistuksen ja Euroopan parlamentin hyväksymien päätöslauselmien pohjalta. Barnier johti myös Britannian EU-erosopimuksen neuvotteluita.
Mepeillä oli mahdollisuus vaikuttaa neuvotteluihin äänestämällä päätöslauselmista, joissa määritetään parlamentin kanta aiheeseen. Parlamenttiin perustettiin yhteysryhmä, jota johti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja David McAllister (EPP, Saksa) ja jonka tehtävä oli pitää yhteyttä EU:n pääneuvottelijan Barnierin kanssa ja koordinoida parlamentin valiokuntien toimia.
Lisätietoa
-
(avaa uudella välilehdellä)
Komission sivusto brexit-neuvotteluista
-
(avaa uudella välilehdellä)
Neuvoston brexit-sivusto
