Terrorismin torjunta: mihin toimiin EU on ryhtynyt? 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Terrorismin vastaisiin toimiin kuuluvat mm. vierastaistelijoiden pysäyttäminen, terrorismin rahoituksen estäminen ja rajatarkastukset.

Ranskalainen opettaja Samuel Paty kuoli terroristin murhaamana näytettyään luokassa Muhammed-pilakuvia. ©Bertrand GUAY/AFP  

Uusien iskujen estämiseksi EU on tehostanut tarkastuksia ulkorajoillaan, parantanut poliisien ja oikeuslaitosten yhteistyötä epäiltyjen löytämiseksi ja syyllisten kiinnisaamiseksi, etsinyt keinoja terrorismin rahoituksen estämiseksi, pyrkinyt vähentämään järjestelmällistä rikollisuutta ja ehkäisemään radikalisoitumista sekä paljon muuta.

Lue lisää terrorismista EU:ssa ja katso tilastoja vuodelta 2019.

Miten terrorismi määritellään?

Euroopan unionin yhteinen laillinen määritelmä terrorismirikoksille on, että niiden tarkoituksena on:

  • pelotella vakavasti väestöä, tai
  • pakottaa aiheettomasti viranomaiset tai kansainvälinen järjestö johonkin tekoon tai pidättymään jostakin teosta, tai
  • horjuttaa vakavasti jonkin maan tai kansainvälisen järjestön poliittisia, perustuslaillisia, taloudellisia tai sosiaalisia perusrakenteita tai tuhota ne

Tehostetut tarkastukset EU:n ulkorajoilla

Schengen-alueen sisäisen turvallisuuden takaamiseksi kaikkien EU-alueelle saapuvien ihmisten (myös EU-kansalaisten) tiedot alettiin järjestelmällisesti tarkastaa ulkorajoilla huhtikuussa 2017.

Muiden kuin EU-kansalaisten liikkeitä Schengen-alueella aletaan jatkossa valvoa uuden rajanylitystietojärjestelmän avulla, jonka parlamentti ja jäsenmaiden ministerineuvosto hyväksyivät marraskuussa 2017. Järjestelmän odotetaan olevan käytössä vuonna 2020.

Viisumivapaasti EU-alueelle saapuvat muut kuin EU-maiden kansalaiset tarkastetaan vuodesta 2021 alkaen etukäteen EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmä ETIAS:in kautta.


Useat EU-maat ovat ottaneet käyttöön väliaikaisia rajatarkastuksia estääkseen terroristeja kulkemasta vapaasti EU-alueella. Parlamentin mielestä tarkastuksiin sisärajoilla ei ole syytä, ja ne vaarantavat Schengen-alueen toiminnan. Parlamentti haluaa sallia ne vain viime käden ratkaisuna.

Lue lisää Schengen-teemasivultamme.

Turvalliset ulkorajat

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexille perustetaan 10 000 rajavartijan pysyvät joukot vuoteen 2027 mennessä suojelemaan tehokkaammin EU:n ulkorajoja niin maalla kuin merelläkin. EU-rajavartijat voivat jäsenmaan pyynnöstä hoitaa rajavalvontaa, valvoa siirtolaisia sekä torjua rajat ylittävää rikollisuutta. 



Vierastaistelijoiden pysäyttäminen

Vuoden 2015 jälkeen uskonnollisen terrorismin määrä EU:ssa on kasvanut. Vuoteen 2017 mennessä noin 5000 yksityishenkilön uskotaan matkanneen EU:sta konfliktialueille Syyriaan ja Irakiin liittyäkseen terroristiryhmiin. Lähtijöiden määrä on kuitenkin laskenut merkittävästi sittemmin. Vuoteen 2019 mennessä vain harvojen vierastaistelijoiden on kerrottu palanneen Eurooppaan, mutta satoja eurooppalaisia, joilla on yhteyksiä Isis-järjestöön, on yhä Irakissa ja Syyriassa.

Muun muassa ulkomaille matkustaminen terrorismiryhmään liittymisen vuoksi, kyseisten matkojen järjestäminen ja rahoittaminen tai terroristiksi kouluttaminen ja kouluttautuminen ovat nykyään kriminalisoitua toimintaa uusien EU:n laajuisten terrorisminvastaisten sääntöjen mukaan. Ulkorajatarkastuksiin yhdistettyinä näiden sääntöjen odotetaan auttavan vierastaistelijoiden vastaisessa taistelussa.

Matkustajatietorekisteri (PNR)

EU-alueen ulkopuolelta ja ulkopuolelle lentävien lentoyhtiöiden on nykyään luovutettava kansallisille viranomaisille matkustajiaan koskevia tietoja, kuten nimi, matkustuspäivä, matkan reitti ja maksutapa.

Matkustajatietorekisterin tietoja käytetään terrorismin ja muiden vakavien rikosten estämiseen, paljastamiseen, tutkimiseen ja syytteiden nostamiseen. Lakialoitteen neuvottelut kestivät yli viisi vuotta ja parlamentti vaati, että tietokantaan ei saa sisällyttää tietoja matkustajien etnisestä alkuperästä, uskonnosta, poliittisista mielipiteistä, terveydentilasta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Lisäksi henkilötietojen suoja on varmistettava.

Lue lisää matkustajatietorekisteristä.

Lisää tietojenvaihtoa rikollisuuden ja terrorismin vähentämiseksi

Rikolliset ja terroristit käyttävät moensti useita eri henkilöllisyyksiä väistelläkseen raja- ja oikeusviranomaisia. Tämä osoittaa tehokkaan tiedonjakamisen merkityksen eri viranomaisten välillä (poliisi, oikeuslaitos, tiedusteluviranomaiset) jäsenmaissa.

Vuonna 2018 sovittiin uusista säännöistä, joilla vahvistetaan Schengen-tietojärjestelmää (SIS) lisäämällä siihen uusia terrorismiin liittyviä kuulutuksia. Tietojärjestelmän ansiosta poliisi ja rajavartijat näkevät ja voivat tehdä kuulutuksia etsintäkuulutetuista tai kadonneista henkilöistä ja kadonneesta tai varastetusta omaisuudesta.

Jotta olemassa olevia ja tulevia tietokantoja käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti, EU:n rajavalvontaan, turvallisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvien tietokantojen tulisi kommunikoida keskenään. Tiedon liikkuvuudesta järjestelmien välillä on tarkoitus tulla todellisuutta 2023. Jatkossa haut ja biometrinen tunnistaminen toimisivat kaikki samalla alustalla.

Euroopan poliisiviranomainen Europol tukee kansallisten poliisiviranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Toukokuussa 2016 Euroopan parlamentti hyväksyi Europolille uusia valtuuksia taistella terrorismia vastaan ja perustaa erikoistuneita lisäyksiköitä, kuten Euroopan terrorismin vastainen tilannekeskus (perustettu 25. tammikuuta 2016).

Terrorismin rahoituksen estäminen

Tehokas keino torjua terroristeja on estää heidän toimintansa rahoittaminen ja häiritä logistiikkaa. Tämän vuoksi Euroopan parlamentti päivitti rahanpesun vastaista direktiiviä vuonna 2018. Se parantaa yritysten omistajuutta koskevaa läpinäkyvyyttä ja vastaa virtuaalivaluuttoja ja anonyymeja pre-paid-kortteja koskeviin ongelmiin.

Rahanpesu on rikos kaikissa EU-maissa, mutta määritelmät ja rangaistukset vaihtelevat maiden välillä. Uudet terrorismin rahoituksen ja rahanpesun vastaiset säännöt pyrkivät vastaamaan tähän ongelmaan.

Euroopassa tuotetaan vuosittain noin 110 miljardia euroa rikollisin keinoin. Kuitenkin vain 1,1 % rikollisten voitoista saadaan perittyä takaisin. Jotta rikollisten varojen jäädyttäminen ja pidättäminen olisi helpompaa EU:ssa, lokakuussa 2018 sovittiin niitä koskevista uusista säännöistä.

Kaikki edellä mainitut uudet säännöt astuvat voimaan vuonna 2020.

Vaarallisimmat aseet pois siviilien käsistä

Euroopan unioni tekee kaikkensa estääkseen vaarallisten aseiden päätymisen väärien ihmisten käsiin. Päivitetty ampuma-asedirektiivi tukkii ne porsaanreiät laissa, joiden ansiosta terroristit saattoivat käyttää paukkupatruuna-aseita esimerkiksi Pariisin iskuissa vuonna 2015. Direktiivi vaatii jäsenvaltioita valvomaan tarkemmin aseita, mutta ne voivat kuitenkin myöntää aselupia metsästäjille, museoille ja keräilijöille.

Valtaosassa EU:ssa tehdyistä terrori-iskuista käytössä oli kotitekoisia räjähteitä. Parlamentin huhtikuussa 2019 hyväksymien sääntöjen myötä terroristien on jatkossa vaikeampi saada käsiinsä räjähteiden valmistamisessa tarvittavia aineita.


Radikalisoitumisen estäminen

Terroristit ja ääriliikkeet käyttävät nettiä levittääkseen propagandaa ja radikalisoidakseen ihmisiä. Parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2021 uudet säännöt, jotka velvoittavat Facebookin ja YouTuben kaltaiset nettiyhtiöt poistaamaan terroristisen sisällön sivuiltaan tunnin sisällä viranomaisilta saadusta pyynnöstä. Uudet säännöt eivät koske journalistista tai koulutuksellista sisältöä.

Lue lisää EU:n toimista kyberturvallisuuden parantamiseksi.

Radikalisoituminen ja sen estäminen oli yksi terrorismia käsitelleen erityisvaliokunnan tärkeimmistä huolenaiheista. Valiokunta päätti vuoden kestäneen työnsä joulukuussa 2018 ja suositteli EU:n laajuisen listan perustamista vihapuheen lietsojista, sillä nyt he voivat toimia huomaamattomasti vaihtaessaan jäsenmaata. Mepit suosittelivat myös radikalisoituneiden vankien eristämistä vankiloissa sekä erityistä radikalisoitumista koskevaa koulutusta EU:n ja jäsenmaiden viranomaisille.

Suurimman osan terrori-iskuista Euroopassa tekivät eurooppalaiset terroristit. Parlamentti ehdottikin jo vuonna 2015 toimia radikalisoitumisen ja ääriliikkeiden kitkemiseen vankiloissa ja verkossa syrjäytymisen estämisen ja koulutuksen kautta.

EU:n tuoma lisäarvo

EU-taso on jäsenvaltioiden pääasiallinen yhteistyöfoorumi terrorismin vastaisessa taistelussa, vaikka rikollisuuden torjuminen ja turvallisuuden varmistaminen kuuluvatkin pääasiassa jäsenmaiden toimivaltaan.

Mepit päättävät yhdenvertaisina lainsäätäjinä EU-maiden ministerien kanssa EU:n terrorismilaeista. Perinteisesti parlamentti on valvonut perusoikeuksien ja henkilötietojen suojan kunnioittamista, mikä on usein tarpeen kriisien luodessa painetta lainsäädäntöprosessiin.

Turvallisuus on kaikkien EU-toimielimien yhteinen huolenaihe. EU:n terrorisminvastainen strategia perustuu neljälle peruspilarille: ennaltaehkäisy, suojautuminen, toiminnan estäminen ja varautuminen. Euroopan komission turvallisuusunionistrategian tarkoituksena on helpottaa jäsenmaiden välistä yhteistyötä kolmella keskeisellä alalla: järjestäytyneen rikollisuuden ja verkkorikollisuuden torjumisessa, terrorismin vastaisessa taistelussa ja radikalisoitumisen ehkäisyssä. EU tekee lisäksi yhteistyötä alueensa ulkopuolisten maiden kanssa parantaakseen ulkoista turvallisuuttaan.

Lue lisää jihadistisesta terrorismista EU:ssa.