EU taistelee terrorismia vastaan 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Jaa tämä sivu: 

Euroopassa on tapahtunut joukko terrori-iskuja vuoden 2015 jälkeen. Miten EU on vastannut terrorismiin? Entä keitä terroristit ovat?

Sotilaita kadulla. Kuva: Manu Sanchez, Unsplash  

2015: terrorismi lisääntyy

Terrori-iskujen määrä Euroopassa on lisääntynyt vuoden 2015 jälkeen. Europolin mukaan vuonna 2014 tehtiin kaksi jihadistista iskua Euroopassa, kun vuonna 2015 vastaava luku oli 17 ja vuonna 2017 jo 33 iskua.

Eurooppalaiset viranomaiset ottavat terrorismin uhan vakavasti, ja jihadistisiin iskuihin liittyvien pidätysten määrä EU:ssa on kasvanut 395 pidätyksestä vuonna 2014 jo 705:en vuonna 2017.

Jihadistit eivät ole ainoa terrori-iskuja tekevä ryhmittymä EU:ssa. Europol luokittelee terroriteot jihadististen iskujen lisäksi neljään muuhun kategoriaan: vasemmistolainen ja anarkistinen; oikeistolainen; nationalistinen ja separatistinen; sekä yhden asian liikkeet (esim. eläinoikeudet, abortin vastustajat).

Vuonna 2017 suurin osa EU:ssa tehdyistä terrori-iskuista oli separatistisia (137 yhteensä 205 iskusta). Europolin johtaja Catherine de Bolle on kuitenkin sanonut, ettei ”yksikään muista raportoiduista iskuista ole aiheuttanut yhtä paljon kuolonuhreja tai vaikuttanut yhteiskuntaan yhtä merkittävästi kuin jihadistien iskut.”

Vuonna 2015 jihadistisissa iskuissa kuoli 150 ihmistä ja vuonna 2016 uhreja oli 135. Vuonna 2017 uhrien määrä pieneni 63:en, vaikka iskujen määrä kasvoikin.

Lue lisää tilastotietoa terrorismista Euroopassa.



Uskonnollinen terrorismi EU:ssa  

Isisin rooli

Suurin osa EU:ssa vuoden 2015 jälkeen tehdyistä jihadistisista iskuista on ISIS-järjestön tekemiä tai inspiroimia. Kyseinen jihadistiryhmittymä alkoi hallita alueita Irakissa ja Syyriassa vuonna 2014 ja julisti perustaneensa kalifaatin. Suurimmillaan Isisin hallitsema alue vastasi Ison-Britannian pinta-alaa.

Kesästä 2014 alkaen kansainvälinen koalitio, johon kuului myös lukuisia EU-maita, on taistellut Isisiä vastaan Irakissa ja Syyriassa.

Syyskuussa 2014 Isis-johtaja Abu Muhammed Al-Adnani kehotti järjestön kannattajia tappamaan ”vääräuskoisia” länsimaalaisia. Toukokuussa 2016 hän uusi pyyntönsä ja kehotti kannattajiaan tappamaan vääräuskoisia kaikin mahdollisin keinoin kotimaissaan, mikäli he eivät voi matkustaa Irakiin tai Syyriaan.

Kaikkia EU-maita ja erityisesti niitä, jotka kuuluvat Isisin vastaiseen koalitioon, pidetään oikeutettuina iskujen kohteena.

Keitä terroristit ovat?

Vuonna 2018 Europol raportoi, että jihadistisia iskuja tehneet terroristit olivat pääosin kasvaneet ja radikalisoituneet kotimaassaan. Harvemmat olivat niin sanottuja vierastaistelijoita, jotka matkustavat ulkomaille liittyäkseen terroristiryhmittymään.

Terroristit radikalisoituvat yhä useammin kotimaissaan esimerkiksi nettipropagandan välityksellä, ja heidän iskunsa ovat usein pikemminkin inspiroituneita Isisin toiminnasta kuin suoranaistesti järjestön määräämiä.

Europolin mukaan useat kotimaiset terroristit eivät ole kovin uskonnollisia. He eivät välttämättä lue Koraania tai käy säännöllisesti moskeijassa, ja heidän islamintuntemuksensa on usein vain alkeellista ja sirpaleista.

Vuonna 2016 Europolille terroristeina ilmiannetuista henkilöistä suuri osa oli pienrikollisia, mikä viittaa siihen, että rikoshistoria tai rikollisissa piireissä liikkuminen altistaa radikalisoitumiselle ja terrorijärjestöihin rekrytoimiselle.

Europolin johtopäätös on, ”että uskonto ei välttämättä ole alkuperäinen tai pääasiallinen motiivi radikalisoitumisessa, vaan pelkkä 'mahdollisuuksien ikkuna' päästä eroon henkilökohtaisista ongelmista. Terroristit saattavat arvella, että iskun tekeminen omassa maassa muuttaa heidät nollasta sankariksi.”

Toimintatavat

Vuoden 2015 jälkeen jihadistisia iskuja ovat tehneet pääasiassa yksinäiset sudet sekä ryhmät. Yksinäiset sudet käyttävät iskuissaan veitsiä, aseita ja pakettiautoja. Heidän iskunsa ovat yksinkertaisempia ja järjestäytymättömämpiä kuin ryhmillä, jotka usein käyttävät rynnäkkökivääreitä ja räjähteitä huolellisesti koordinoiduissa iskuissaan.

Jihadistit kohdistavat usein iskunsa rakennusten tai institutionaalisten kohteiden sijaan ihmisiin saavuttaakseen tunnereaktion ihmisissä.

Terroristit eivät erottele muslimien ja muiden välillä, vaan iskuissa on pyritty maksimoimaan uhrien määrä. Esimerkkejä tällaisista iskuista ovat esimerkiksi Lontoon, Pariisin, Nizzan, Tukholman, Manchesterin, Barcelonan ja Cambrilsin iskut.

Miten terrorismi määritellään?

Euroopan unionin yhteinen laillinen määritelmä terrorismirikoksille on, että niiden tarkoituksena on:

  • pelotella vakavasti väestöä, tai
  • pakottaa aiheettomasti viranomaiset tai kansainvälinen järjestö johonkin tekoon tai pidättymään jostakin teosta, tai
  • horjuttaa vakavasti jonkin maan tai kansainvälisen järjestön poliittisia, perustuslaillisia, taloudellisia tai sosiaalisia perusrakenteita tai tuhota ne

EU:n terrorismin vastaiset toimet

Terrorismia vastaan on ryhdytty toimiin niin kansallisella kuin EU-tasollakin, jotta jäsenmaiden välistä yhteistyötä voidaan tehostaa.

Uusien terrori-iskujen estämiseksi EU on muun muassa tehostanut tarkastuksia ulkorajoillaan, parantanut poliisien ja oikeuslaitosten yhteistyötä epäiltyjen löytämiseksi ja syyllisten kiinnisaamiseksi, etsinyt keinoja terrorismin rahoituksen estämiseksi, pyrkinyt vähentämään järjestelmällistä rikollisuutta ja ehkäisemään radikalisoitumista.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt muun muassa uutta lainsäädäntöä, jolla pyritään estämään terroristeja käyttämästä aseita sekä valmistamasta kotitekoisia pommeja.

EU:n poliisiviranomainen Europol on saanut uusia valtuuksia. Se voi perustaa entistä helpommin erikoistuneita lisäyksiköitä, kuten Euroopan terrorismintorjuntakeskus ECTC:n tammikuussa 2016. Se voi myös joissain tilanteissa vaihtaa tietoja yksityisten yritysten kanssa sekä pyytää sosiaalisen median palveluita poistamaan Isisin hallinnoimia tilejä.

Heinäkuussa 2017 Euroopan parlamentti perusti terrorismia käsittelevän erityisvaliokunnan arvioimaan, miten terrorismin vastaista työtä voitaisiin tehostaa EU-tasolla. Valiokunta valmisteli mietinnön, jossa se antoi suosituksia konkreettisista toimista, jotka komission tulisi sisällyttää lainsäädäntöön.

Katso lisää EU:n terrorismin vastaisia toimia infografiikastamme ja videoistamme.