Terrorismi: uusia toimia uhan torjumiseksi

Yhteistyö kansallisten viranomaisten välillä, radikalisoitumisen ehkäisy ja terrorismin rahoituksen estäminen – muun muassa näin mepit haluavat torjua terrorismia.

Pariisin 13. marraskuuta tapahtuneessa terrori-iskussa kuoli 130 ihmistä ja haavoittui satoja
Pariisin 13. marraskuuta 2015 tapahtuneessa terrori-iskussa kuoli 130 ihmistä

Syyskuussa 2017 työnsä aloittanut terrorismia käsittelevä erityisvaliokunta on antanut uusia suosituksia, jotka hyväksyttiin joulukuun täysistunnossa Strasbourgissa.

Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa

Terrorismin vastainen työ vaatii vahvaa, koordinoitua lähestymistapaa ja nopeaa tietojen vaihtoa EU-maiden välillä.

”Jäsenmaiden välisessä tietojen vaihdossa ja eri järjestelmien teknisessä yhteensovittamisessa on edelleen aukkoja. Jos halumme tehostaa tiedonvaihtoa, Europolia ja Eurojustia täytyy vahvistaa. Niiden tulisi toimia tiedon keskuksina,” sanoi yksi mietinnön esittelijöistä, Monika Hohlmeier (EPP, Saksa).

Toinen esittelijöistä, Helga Stevens (ECR, Belgia) painotti lisäksi salattujen viestien purkamisen merkitystä. ”Viestien dekryptaaminen on erittäin vaikeaa pienemmille jäsenmaille, sillä se vaatii paljon teknisiä ja henkilöresursseja. Ehdotan, että annamme Europolille erikoistua dekryptaukseen, jotta se voi auttaa jäsenmaita. Näin syyttäjillä ja poliisilla olisi pääsy esimerkiksi WhatsApp- ja Messenger-viesteihin. Tällä hetkellä se on vaikeaa, sillä sosiaalisen median yritykset kieltäytyvät antamasta oikeudelle pääsyä viesteihin.”

Ulkorajojen turvaaminen

Jotkin viimeaikaiset terrori-iskut ovat osoittaneet, että terroristit onnistuivat käyttämään hyväkseen puutteita EU:n ulkorajojen suojassa massamaahanmuuton aikaan. Mietinnössä kannustetaan jäsenmaita investoimaan nykyaikaisiin tietoteknisiin välineisiin tietokantojen kunnollisen käytön mahdollistamiseksi, painotetaan biometrisen tunnistamisen käytön tarvetta ja korostetaan tietokantojen yhteensovittamisen tärkeyttä.

Radikalisoitumisen ehkäisy

Radikaalit sisällöt sosiaalisessa mediassa, kirjoissa tai audiovisuaalisessa mediassa, yhteydet vankiloihin sekä kontaktit radikalisoituneiden henkilöiden tai vihapuheen lietsojien kanssa ovat merkittäviä radikalisoitumisen aiheuttajia. Mietinnössä vaaditaan lainsäädäntöä, joka pakottaisi yritykset poistamaan terroristisen sisällön sivuiltaan sekä raportoimaan säännöllisesti terroristisista sisällöistä.

”Meidän on keskusteltava keskenämme parhaiten toimivista ratkaisuista, miten hoitaa integraatio,” Hohlmeier sanoi.

Stevens painottaa tarvetta EU:n laajuiselle listalle vihapuheen lietsojista, sillä nyt he voivat toimia huomaamattomasti, erityisesti liikkuessaan jäsenmaasta toiseen.

Terrorismin rahoitus

Terrorismin rahoituksen estämiseksi mietinnössä vaaditaan taide- ja antiikkiesineiden parempaa seurattavuutta, erityisesti konfliktialueilta. Lisäksi tulisi valvoa paremmin rahavirtoja sekä tunnistaa mobiililompakkojen, prepaid-korttien, joukkorahoitusalustojen ja verkkomaksujärjestelmien käyttäjät. Uskonnollisten instituutioiden tulisi ilmoittaa avoimemmin rahoituksensa lähteet, ja kieltää rahoitus demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia vastustavista kolmansista maista.

”Uskonnollisten instituutioiden tulisi olla läpinäkyviä ja näyttää, mistä niiden rahoitus on peräisin, jotta viranomaiset voivat tarvittaessa tarkistaa asian,” Helga Stevens sanoi.

Muut toimet

Mietinnössä vaaditaan jäsenmaita suojelemaan paremmin keskeistä infrastruktuuria, kuten sähkö- tai kaasuverkkoja, ja kehittämään tehokkaita vastastrategioita. Lisäksi laitonta asekauppaa ja kemikaalien ostoa räjähteiden valmistamista varten tulisi rajoittaa tiukemmin säännöin. Vuosina 2015 ja 2016 räjähteitä käytettiin 40 prosentissa iskuista, ja yleisin käytetty räjähde, asetoniperoksidi, on helppo valmistaa kotioloissa.

Mepit vaativat myös komissiota esittämään lainsäädäntöä, jolla selvennettäisiin terrorismin uhrien asemaa, oikeuksia ja korvauksia.