Puolustus: onko EU perustamassa yhteistä armeijaa? 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

EU-armeijaa ei ole olemassa, ja puolustus kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan, mutta EU:ssa on viime aikoina tehostettu monin tavoin puolustusyhteistyötä.

Kuva: Euroopan puolustusvirasto (EDA)  

Vuodesta 2016 alkaen EU:ssa on turvallisuuden ja puolustuksen alalla otettu huomattavia edistysaskelia yhteistyön parantamiseksi ja Euroopan puolustuskapasiteetin tehostamiseksi. Lue alta yhteenveto viime aikaisesta kehityksestä.

Korkeita odotuksia EU:n puolustusyhteistyölle

Eurooppalaiset odottavat EU:n takaavan turvallisuuden ja rauhan. Vuonna 2017 teetetyn puolustukseen ja turvallisuuteen keskittyvän Eurobarometri-kyselyn mukaan kolme neljästä eurooppalaisesta (75 %) on yhteisen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kannalla ja valtaosa (55 %) puoltaisi yhteisen EU-armeijan perustamista.

Lisäksi keväällä 2018 julkaistussa Eurobarometrissä 68 % eurooppalaisista sanoi toivovansa, että EU tekisi enemmän puolustuksen saralla. Suomalaisvastaajien keskuudessa luku oli hieman keskiarvon yläpuolella, 70 %.

EU-maiden johtajat ymmärtävät, että yksikään jäsenmaa ei pysty yksin torjumaan nykyisiä turvallisuusuhkia. Esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Marcron perusti vuonna 2017 eurooppalaisen puolustushankkeen, johon Suomikin on liittynyt mukaan, ja Saksan liittokansleri Angela Merkel puolestaan totesi puheessaan Euroopan parlamentissa marraskuussa 2018, että ”meidän on työstettävä ajatusta yhteisen eurooppalaisen armeijan perustamisesta”. Turvallisuus- ja puolustusunionia kohti eteneminen on ollut yksi Von der Leyenin komission prioriteeteista.

Viimeaikaiset EU-toimet puolustusyhteistyön lisäämiseksi

EU:n yhteisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta säädetään Lissabonin sopimuksessa, jossa kuitenkin myös selkeästi painotetaan kansallisen puolustuspolitiikan olevan etusijalla, perustuipa se Nato-jäsenyyteen tai neutraaliuteen.

Viime vuosina EU:ssa on ryhdytty kunnianhimoisiin toimiin puolustusresurssien ja tehokkuuden lisäämiseksi, yhteistyön helpottamiseksi ja kapasiteetin kehittämisen tukemiseksi:

Puolustusyhteistyö EU:ssa  

Enemmän ja parempaa rahoitusta yhdessä

Naton huippukokouksessa Walesissa vuonna 2014 ne EU-maat, jotka ovat myös Naton jäseniä, sitoutuivat nostamaan puolustusmenonsa 2 prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2024 mennessä. Euroopan parlamentti on vaatinut jäsenmaita pitämään kiinni tavoitteesta.

Vuonna 2019 julkaistun Naton arvion mukaan viisi EU-maata (Kreikka, Viro, Latvia, Puola ja Romania) käyttää yli kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin.

EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä ei ole kuitenkaan kyse vain puolustusmenojen kasvattamisesta vaan järkevämmästä rahankäytöstä. EU-maiden puolustusmenot yhdessä ovat maailman toiseksi suurimmat Yhdysvaltain jälkeen, mutta arviolta 26,4 miljardia euroa haaskataan vuosittain päällekkäisten puolustusmenojen, ylikapasiteetin ja puolustushankintojen esteiden vuoksi. Tästä syystä Euroopassa käytetään yli kuusinkertaista määrää puolustusjärjestelmiä Yhdysvaltoihin verrattuna. EU-yhteistyö voisi tarjota maille mahdollisuuden saavuttaa mittakaavaetuja.

Jos EU haluaa olla kansainvälisesti kilpailukykyinen, sen pitää keskittää ja yhdistää kapasiteettiaan. On arvioitu, että vuoteen 2025 mennessä Kiinan puolustusmenot ovat kasvaneet maailman toiseksi suurimmiksi Yhdysvaltain jälkeen.

Euroopan parlamentin kanta

Euroopan parlamentti on toistuvasti vaatinut Lissabonin sopimuksen tarjoamien mahdollisuuksien käyttöönottoa ja eurooppalaisen puolustusunionin kehittämistä. Se on tukenut johdonmukaisesti yhteistyön ja investointien lisäämistä sekä resurssien keskittämistä synergiaetujen luomiseksi EU-tasolla.

Ovatko suuret odotukset realistisia?

Käytännön haasteiden lisäksi EU:ssa on osattava sovittaa yhteen erilaisia perinteitä ja strategisia kulttuureita. Parlamentti uskoo, että puolustusta koskeva valkoinen kirja olisi käytännöllinen tapa tukea EU:n puolustuspolitiikan tulevaa suuntaa.