Parlamentti keskustelee ja äänestää geenimuunnelluista organismeista
Geenimuunneltujen organismien (GMO) käyttö on hyvin kiistanalainen kysymys. EU:lla on tiukat säännöt ja lupamenettelyt niiden viljelylle ja käytölle.
Mikä on geenimuunneltu organismi?
GMO tarkoittaa geneettisesti muunneltua organismia. Ne ovat organismeja, joiden geneettistä materiaalia on muutettu keinotekoisesta uuden ominaisuuden lisäämiseksi. Kasvin taudinkestävyyttä, vastustuskykyä hyönteisille tai kuivuudelle tai tuotantokykyä on esimerkiksi saatettu parantaa.
Mitä kasveja käytännössä yleensä tarkoitetaan, kun puhutaan geenimuunnelluista organismeista?
Maissia, puuvillaa, soijapapua, rapsia tai sokerijuurikasta.
Ovatko GMO:t sallittuja EU:n alueella?
EU:n ulkopuolelta tuotujen GMO-kasvien viljely sekä myynti vaativat etukäteisluvan, jossa on tarpeen vaatiessa myös mukana tieteellinen arviointi.
EU:n alueella GMO-kasveja viljellään pääasiassa Espanjassa ja hieman myös Portugalissa, Tsekissä, Romaniassa ja Slovakiassa.
Tällä hetkellä viljelylupaa odottaa 8 GMO-kasvia. Hakemuksista yksi on MON 810 -maissin luvan uudistaminen.
EU-alueella on tällä hetkellä 58 GMO:ta, joille on annettu myyntilupa ruoka- ja rehukäyttöön. Mukana on maissi-, soijapapu-, puuvilla-, rapsi- ja sokerijuurikaslajikkeita. 58 muuta GMO:ta odottaa myyntilupaa.
Käyttävätkö EU-kansalaiset jo GMO-tuotteita?
Suurin osa GMO-tuotteista on tarkoitettu rehukäyttöön, mutta osa tuontiruoasta saattaa sisältää niitä. EU:n ruokamerkintäsäännöt vaativat yrityksiä ilmoittamaan, mikäli tuote sisältää GMO:ita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tuotteessa on yli 0,9 % GMO-peräistä ainesta.
Yritykset voivat myös merkitä tuotteisiinsa, että ne ovat GMO-vapaita, mutta se ei ole pakollista.
Kuka antaa luvan GMO:ille tulla EU:n markkinoille?
Luvanmyöntäjä riippuu siitä, onko kyse viljelyluvasta vai myyntiluvasta.
Viljelylupa myönnetään EU-tasolla, mutta mailla on myös sananvaltaa asiassa. Huhtikuussa 2015 voimaantullen direktiivin vuoksi jäsenmailla on oikeus kieltää GMO-kasvien viljely omalla alueellaan. Perusteluna kieltoon voivat olla monenlaiset syyt, eivät pelkästään riskit terveydelle tai ympäristölle, niin kuin oli ennen.
Komissio ehdottaa myyntilupiin samaa lähestymistapaa kuin viljelyyn - jäsenmailla olisi viimeinen päätösvalta aiheesta. Ympäristövaliokunnan mepit ovat kuitenkin sitä mieltä, että ehdotus saattaisi johtaa GMO:ita kannattavien ja vastustavien maiden välisiin rajatarkastuksiin, mikä häiritsisi sisämarkkinoiden toimintaa. Joten valiokunta päätti hylätä komission ehdotuksen.
Mitä tapahtuu GMO:iden kaupalliselle käytölle EU:ssa, jos parlamentti hylkää komission esityksen?
Jos täysistunto hylkää komission esityksen, nykyiset säännöt pysyvät voimassa. Jäsenmaiden enemmistö voi hyväksyä tai hylätä GMO:iden myynnin EU:n alueella. Jos kumpikaan kanta ei saa taakseen enemmistöä, asia pitää viedä komission päätettäväksi.
Voit lukea lisää aiheesta englanniksi tiedotteestamme.
