Pakolaiset ja muuttoliike Euroopassa: tietoja ja tilastoja
Koronapandemian ja Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen kaltaiset kriisit vaikuttavat EU:hun kohdistuvaan maahanmuuttoon.
Koronakriisin aikana asetetut liikkumisrajoitukset johtivat maahanmuuton vähenemiseen, mutta luvut kääntyivät nousuun jälleen vuonna 2021. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on myös kasvattanut EU:hun kohdistuvaa muuttoliikettä, ja ilmastonmuutos vaikuttanee lukuihin tulevaisuudessa.
Yli miljoonan turvapaikanhakijan ja siirtolaisen saapuminen Eurooppaan vuonna 2015 paljasti vakavia ongelmia EU:n turvapaikkajärjestelmässä. Syyskuussa 2020 Euroopan komissio esitteli uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen. Parlamentti on lisäksi ehdottanut toimia reilumman ja tehokkaamman eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan kehittämiseksi.
Huhtikuussa 2023 parlamentti hyväksyi kantansa muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen ja on nyt valmis aloittamaan neuvottelut tekstistä neuvoston kanssa.
Käymme artikkelissamme läpi olennaiset tiedot Eurooppaan kohdistuvasta muuttoliikkeestä: keitä muuttajat ovat, mitä EU tekee saadakseen otteen tilanteesta ja mitä taloudellisia seurauksia tästä kaikesta on ollut.
Lue lisää EU:n toimista muuttoliikenteen hallitsemiseksi.
Määritelmät: Kuka on pakolainen? Kuka on turvapaikanhakija?
Turvapaikanhakijat ovat henkilöitä, jotka esittävät virallisen turvapaikkapyynnön toisessa maassa, sillä he pelkäävät olevansa hengenvaarassa kotimaassaan. Nykyisten sääntöjen mukaan kolmannen maan kansalaisten on haettava suojelua ensimmäisestä EU-maasta, johon he saapuvat. Hakemuksen jättäminen tarkoittaa, että heistä tulee turvapaikanhakijoita. He saavat pakolaisaseman tai muunlaista kansainvälistä suojelua vasta, kun kansalliset viranomaiset ovat tehneet asiasta myönteisen päätöksen.
Pakolaiset ovat henkilöitä, joilla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainon kohteeksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, poliittisen mielipiteen tai tiettyyn yhteiskuntaryhmään kuulumisen vuoksi, ja jotka on hyväksytty ja tunnustettu tällaisiksi henkilöiksi heidät vastaanottavassa maassa. EU:ssa on pakolaisen aseman määrittelyä koskevassa direktiivissä vahvistettu kansainvälistä suojelua koskevat suuntaviivat sitä tarvitseville. Maaliskuussa 2022 parlamentti tuki tilapäisen suojelun direktiivin aktivoimista ensimmäistä kertaa sen voimaanastumisen jälkeen vuonna 2001, jotta Ukrainan sotaa pakenevia voidaan suojella välittömästi.
Lue lisää maahanmuuton juurisyistä.
Turvapaikkahakemukset ja -päätökset EU:ssa
Vuonna 2022 EU:ssa jätettiin hieman alle miljoona (965 665) turvapaikkahakemusta. Tämä on 52,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021, ja eniten sitten vuoden 2016. Vuosina 2016 ja 2015 hakemuksia tehtiin peräti yli miljoona kappaletta.
Ensi kertaa turvapaikkaa EU:sta vuonna 2022 haki 881 220 ihmistä, mikä on 64 prosentin kasvu edellisestä vuodesta (537 355 hakemusta vuonna 2021). Tähän lukuun sisältyvät ne hakijat, jotka ovat pyytäneet turvapaikkaa tietyssä EU-maassa ensimmäistä kertaa, eli toistuvat hakemukset samassa maassa on jätetty luvun ulkopuolelle.
Ensikertalaisten turvapaikkahakemusten määrä kasvoi vuonna 2022 erityisesti Irlannissa (+421,8 %), Kroatiassa (+367,9 %) ja Itävallassa (+181,4 %). Maa, josta haettiin määrällisesti eniten ensimmäistä kertaa turvapaikkaa, oli Saksa, joka vastaanotti 24,7 % kaikista EU:n turvapaikkahakemuksista. Seuraavana tulivat Ranska (15,6 %), Espanja (13,2 %) ja Itävalta (12,1 %). Pienin määrä hakijoita oli Unkarissa (45 hakemusta), Slovakiassa (500) ja Latviassa (545).
Turvapaikkahakemuksia tekivät eniten syyrialaiset, afganistanilaiset, venezuelalaiset ja turkkilaiset - yhteensä melkein 40 % ensi kertaa jätetyistä hakemuksista tuli näiltä kansallisuuksilta. Syyrialaisten jättämät turvapaikkahakemukset kasvoivat vuoden 2021 hieman alle 100 000:sta 131 970:een vuonna 2022. Niiden osuus kuitenkin laski 15 prosenttiin kaikista hakemuksista (vuonna 2021 osuus oli 18,4 %). Afganistanilaisten osuus oli 12,9 % ja venezuelalaisten sekä turkkilaisten kummankin noin 6 %.
EU-maat hyväksyivät yhteensä kaikkiaan 384 245 turvapaikkahakemusta vuonna 2022, mikä on 40 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Noin 44 % sai pakolaisen aseman (22 % kasvu vuodesta 2021), 31 % hyötyy toissijaisesta suojelusta (48 % kasvu) ja 25 % humanitaarisesta suojelusta (72 % kasvu).
Ukrainan sota toi uuden pakolaisvirran Eurooppaan
Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen seurauksena tuhannet ihmiset ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Ukrainan raja on ylitetty sodan alkamisen jälkeen yli 20 miljoonaa kertaa.
Ukrainalaisia saapui pääasiassa naapurimaihin Puolaan, Romaniaan, Unkariin, Slovakiaan, Tšekkiin ja Moldovaan.
4. maaliskuuta 2022 alkaen Venäjän hyökkäystä pakeneville ukrainalaisille on myönnetty tilapäistä suojelua EU:n aktivoitua tilapäisen suojelun direktiivin. Kyseessä on poikkeustoimi, johon voidaan turvautua, kun EU:n ulkopuolisista maista saapuu joukoittain kotinsa jättäneitä ihmisiä, jotka eivät voi palata kotimaahansa.
Laittomat rajanylitykset ja matkalla Eurooppaan kuolleet maahanmuuttajat
Muuttoliikekriisin ennätysvuosina 2015 ja 2016 EU:n ulkorajoilla havaittiin yli 2,3 miljoonaa laitonta ylitystä. Laittomien rajanylitysten määrä vuonna 2022 oli 330 000, eli suurin sitten vuoden 2016. Rajanylitykset lisääntyivät kaikilla laittoman maahanmuuton reiteillä.
Keskisen Välimeren reitti on yhä vaarallisin kaikista neljästä Eurooppaan suuntautuvasta maahanmuuton reitistä. Vuonna 2022 tällä reitillä ilmoitettiin 1 400 kuollutta tai kadonnutta ihmistä.
EU:n maahanmuuttoon kohdistuva rahoitus
Muuttoliike on ollut yksi EU:n prioriteeteista jo vuosia. Muuttoliikkeen hallinnoimiseksi ja turvapaikkajärjestelmän parantamiseksi on ryhdytty useisiin toimenpiteisiin.
Euroopan unioni on lisännyt merkittävästi rahoitusta muuttoliikkeen, turvapaikkajärjestelmän ja integraation hallinnointiin vuonna 2015 lisääntyneen turvapaikanhakijoiden määrän vuoksi. EU:n vuosien 2021-2027 pitkän aikavälin budjetista 22,7 miljardia euroa on osoitettu muuttoliikenteen hallintaan ja rajatarkkailuun, kun vuosina 2014-2020 vastaava summa oli 10 miljardia euroa.
Pakolaiset maailmassa
108,4 miljoonaa ihmistä pakenee maailmanlaajuisesti vainoa, sotaa ja väkivaltaisuuksia. Pakolaisista noin 40 % on lapsia.
Eniten pakolaisia on tällä hetkellä Turkissa, Iranissa, Kolumbiassa, Saksassa ja Pakistanissa. Maailman pakolaisista 76 % asuu alhaisen tulotason ja keskitulotason maissa.
Katso YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n luvut pakolaisten määrästä maailmassa.
