Työperäinen syöpä: EU-säännöillä altistumista vastaan 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Yli puolessa työperäisistä kuolemista on taustalla syöpä. Lue, mitä EU tekee suojatakseen työntekijöitä altistumasta syövälle töissä.

Kemikaalien kanssa päivittäin työskentelevillä on muita suurempi riski sairastua syöpään - ©AP Images/European Union-EP  

Parlamentti hyväksyi 27. maaliskuuta kolmannen tarkistuksen vuoden 2004 direktiiviin, jolla rajoitetaan syöpää aiheuttaville aineille altistumista työpaikoilla. Tavoitteena on entisestään vähentää syövän riskiä työntekijöillä. Säännöissä asetetaan raja-arvoja viidelle kemikaalille, joita käytetään mm. nikkeli-kadmium-paristojen valmistuksessa, sinkin ja kuparin sulatuksessa, laboratorioissa, elektroniikka- ja rakennusalalla, terveydenhuollossa, muovinvalmistuksessa ja niin edelleen.

Päivitetty EU-laki sisältää nyt raja-arvoja 27 syöpää aiheuttavalle aineelle altistumiselle.


Joulukuussa 2018 mepit hyväksyivät direktiivin toisen tarkistuksen yhteydessä sääntöjen tiukentamisesta entisestään. Lainsäädäntöön lisättiin raja-arvoja altistumiselle hengitysilman tai käsittelyn kautta ja varoituksia aineen mahdollisesta imeytymisestä ihon kautta kahdeksalle syöpää aiheuttavalle aineelle. Aineiden joukossa olivat muun muassa diesel-kaasut ja käytetty moottoriöljy.

Vuonna 2017 mepit lisäsivät 11 uutta syövälle altistavaa ainetta listalle haitallisista aineista, joiden käyttöä tulee rajoittaa työpaikoilla. Kyseessä oli direktiivin ensimmäinen tarkistus.

Lue lisää EU:n toimista syövän ehkäisemiseksi

Työperäinen syöpä

Syöpä on suurin yksittäinen työperäisten kuolemien aiheuttaja EU:ssa. Vuosittain 53 % työhön liittyvistä kuolemista johtuu syövästä, 28 % verisuonitaudeista ja 6 % hengitysteiden sairauksista. Yleisimmät työperäiset syövän muodot ovat keuhkosyöpä, mesoteliooma (syntyy asbestille altistumisen seurauksena) ja rakkosyöpä. Maailman terveysjärjestön mukaan yksi kymmenestä keuhkosyöpäkuolemasta johtuu läheisesti työperäisistä riskeistä.

Erityisen syöpäalttiita aloja ovat rakennussektori, kemian ala, auto- ja huonekaluteollisuus, ruoan valmistus, tekstiiliala, puunjalostus ja terveysala.