Miten EU on parantanut työntekijöiden oikeuksia ja työoloja
EU:ssa on säädetty niin työajoista ja vanhempainvapaasta kuin työterveydestä ja -turvallisuudestakin. Lue lisää EU:n toimista työolojen parantamiseksi.
Vahvan sosiaaliturvan takaamiseksi EU:ssa on säädetty lukuisia työoloja koskevia lakeja, joihin kuuluu muun muassa minimivaatimuksia työajoista, osa-aikatyöstä, työntekijöiden oikeuksista tiedonsaantiin sekä lähetetyistä työntekijöistä. Nämä säännöt ovat yksi merkittävä osa sosiaalisempaa Eurooppaa.
Työmarkkinaosapuolet (ammattiliitot ja työnantajajärjestöt) ovat mukana muovaamassa eurooppalaisia sosiaali- ja työelämäsääntöjä niin kutsutun työmarkkinaosapuolten dialogin kautta. Niitä konsultoidaan ja ne voivat antaa mielipiteensä sekä neuvotella puitesopimuksia tietyistä asioista.
Työntekijöiden oikeudet ja uudet työn muodot
EU:ssa on otettu käyttöön kaikille jäsenmaille yhteisiä minimivaatimuksia työajoille. EU-lainsäädännössä määritetään kaikille työntekijöille henkilökohtaisia oikeuksia, joihin kuuluu enintään 48 tunnin työviikko, oikeus vähintään neljän viikon palkalliseen lomaan vuodessa, lepoaikoja ja sääntöjä yötöistä, vuorotöistä ja työvuorojen järjestämisestä.
Vuosien saatossa työmarkkinat ovat muuttuneet Euroopassa muun muassa digitalisaation ja uuden teknologian kehittymisen myötä joustavampaan ja sirpaloituneempaan suuntaan. Tästä muutoksesta johtuen on syntynyt uusia, usein määräaikaisia tai epätyypillisiä työn muotoja.
Suojatakseen kaikkia työntekijöitä EU:ssa ja parantaakseen heikoimmassa asemassa olevien asemaa Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2019 uudet säännöt, joissa asetetaan minimivaatimuksia työoloille. Lainsäädännössä muun muassa rajoitetaan koeajan pituus enintään kuuteen kuukauteen, määrätään pakollisesta, ilmaisesta koulutuksesta työntekijöille ja kielletään rajoittavat ehdot työsopimuksissa. Uusien työntekijöiden on lisäksi jatkossa saatava keskeiset tiedot työtehtävistä ja –ehdoista viikon sisällä töiden aloittamisesta.
EU:ssa halutaan, että työntekijöillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon yrityksissä, minkä vuoksi työntekijöiden oikeudesta saada tietoa ja tulla kuulluksi on säädetty.
EU-säännöissä vaaditaan, että joukkoirtisanomisten yhteydessä työnantajien on neuvoteltava työntekijöiden edustajien kanssa.
Kansainvälisellä tasolla työntekijöitä edustetaan eurooppalaisissa yritysneuvostoissa. Niiden välityksellä työntekijät saavat tietoa ja heitä kuullaan kaikissa merkittävissä EU-tason päätöksissä, jotka voivat vaikuttaa työllisyyteen ja työoloihin.
Työntekijöiden liikkuvuus EU:ssa
EU-säännöt kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta takaavat, että kansalaiset voivat hyötyä oikeudestaan muuttaa toiseen EU-maahan opiskelemaan, työskentelemään tai asumaan menettämättä heille kuuluvia sosiaalietuuksia. EU-lainsäädäntö kattaa sairastumisen, vanhempainvapaat, työllisyysetuudet ja vastaavat edut. Lainsäädäntöä päivitetään parhaillaan.
Vuonna 2019 päätettiin perustaa uusi EU-virasto, Euroopan työviranomainen, joka on täysin operatiivinen vuoteen 2023 mennessä. Sen tehtävä on avustaa jäsenmaita ja Euroopan komissiota soveltamaan ja toimeenpanemaan työvoiman liikkuvuuteen ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen liittyvää lainsäädäntöä.
Yritykset voivat lähettää työntekijöitään väliaikaisesti työskentelemään toiseen jäsenmaahan. Vuonna 2018 lähetettyjä työntekijöitä koskevia EU-sääntöjä päivitettiin, koska haluttiin varmistaa, että työntekijät saavat samaa palkkaa samasta työstä samassa paikassa.
Vuonna 2016 parlamentti hyväksyi eurooppalaisen työnvälitysverkoston (EURES) päivityksen, jotta työttömyyttä voidaan torjua tehokkaammin ja kysyntä ja tarjonta saataisiin paremmin kohtaamaan työmarkkinoilla. Nyt työnhakijoiden ja avoimien paikkojen tietokanta kattaa koko EU-alueen.
Terveys ja turvallisuus työpaikalla
Euroopan unioni säätää lakeja työterveyden ja –turvallisuuden aloilla täydentääkseen ja tukeakseen jäsenmaiden toimia.
Työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä koskevassa EU-direktiivissä asetetaan työturvallisuudelle ja –terveydelle minimivaatimuksia. Se on voimassa lähes kaikilla julkisen ja yksityisen sektorin toimialoilla, ja siinä määrätään työnantajien ja työntekijöiden velvollisuuksista.
Lisäksi on olemassa erityisiä sääntöjä vaarallisille aineille altistumisesta, eri työntekijäryhmille (raskaana olevat naiset, nuoret jne.), tietyille työtehtäville (kuten kuorman lastaamiselle käsin) ja työpaikoille (kuten kalastusaluksille).
Esimerkiksi työntekijöitä syöpää aiheuttavilta aineilta suojaavaa direktiiviä päivitetään säännöllisesti ja tiettyjen aineiden altistumisrajoja korjataan. Vuonna 2022 mepit lisäsivät listalle lisääntymisterveydelle haitallisia aineita direktiivin tuoreimmassa päivityksessä. Parlamentti on myös hyväksynyt uutta lainsäädäntöä, jolla rajoitetaan asbestille altistumista työpaikalla.
Jäsenmailla on vapaat kädet säätää tiukempia lakeja viedessään EU-direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Työvoiman ikääntyessä ja eläkeiän noustessa terveysongelmien riskit ovat kasvaneet. Vuonna 2018 Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa ehdotetaan toimia pitkältä sairaslomalta palaavien työntekijöiden töihin paluun helpottamiseksi ja kroonisesti sairaiden sekä vammaisten ottamiseksi osaksi työelämää.
Työn ja arjen yhteensovittaminen sekä sukupuolten tasa-arvo
Euroopan parlamentti on aina puhunut naisten ja miesten välisen tasa-arvon puolesta ja pyrkii kaikissa toimissaan edistämään sukupuolten tasa-arvoa.
Jotta naisilla ja miehillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet ja jotta hoivavastuu jakautuisi tasaisemmin, parlamentti hyväksyi vuonna 2019 joukon uusia sääntöjä, joilla helpotetaan työn ja arjen yhteensovittamista vanhemmille ja vakavasti sairaista omaisistaan huolehtiville työntekijöille.
Isyysloman vähimmäismääräksi on asetettu 10 päivää, vanhempainvapaan pituudeksi neljä kuukautta kummallekin vanhemmalle (josta vähintään kahta kuukautta ei voi siirtää toiselle vanhemmalle) ja omaishoitovapaan pituudeksi viisi päivää vuodessa. Direktiivissä säädetään myös joustavammista työjärjestelyistä.
Äitien oikeuksista määrätään raskaana olevia työntekijöitä koskevassa direktiivissä, jonka perusteella äitiysloman vähimmäispituus on 14 viikkoa, josta kaksi viikkoa on pakollista lomaa synnytystä ennen tai sen jälkeen.
Parlamentti taistelee lisäksi jatkuvasti sukupuolten välisen palkkatasa-arvon parantamiseksi ja eläke-erojen kaventamiseksi. Se on myös vaatinut EU-sääntöjä työpaikkakiusaamista ja seksuaalista häirintää vastaan.
Lue lisää EU:n toimista sosiaalipolitiikan alalla:
Multimediapaketit
-
(avaa uudella välilehdellä)
Työllisyys
-
(avaa uudella välilehdellä)
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen
