Työttömyyden vähentäminen: Mitä EU tekee? 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Työttömyys laski EU:ssa vuodesta 2013 vuoteen 2020. Pandemia käänsi työttömyyden kuitenkin nousuun. Lue, mitä EU tekee työllisyyden parantamiseksi.

© AP Images/European Union - EP  

Työolot ja työntekijöiden oikeudet ovat parantuneet EU:ssa viime vuosina merkittävästi. Taistelu työttömyyttä ja koronakriisin seurauksia vastaan on kuitenkin edelleen haaste unionille, joka pyrkii kohti laadukkaita työmarkkinoita ja sosiaalisempaa Eurooppaa.

Lue, kuinka EU suojelee työpaikkoja ja työntekijöitä koronaviruspandemian seurauksilta.

Monilla aloilla on ryhdytty toimiin: nuoria autetaan pääsemään työmarkkinoille, pitkäaikaistyöttömyyttä ehkäistään, työntekijöiden taitoja päivitetään ja heidän liikkuvuuttaan EU:n alueella helpotetaan.

Työttömyysaste EU:ssa

 

Euroalueen työttömyysaste oli 8 % huhtikuussa 2021. Saman vuoden maaliskuussa aste oli 8,1 % ja vuoden 2020 huhtikuussa 7,3 %.

EU:n ja jäsenvaltioiden toimivalta

Vastuu työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta on pääasiassa EU:n jäsenmailla. EU voi kuitenkin täydentää ja koordinoida jäsenmaiden toimia sekä auttaa niitä jakamaan parhaita käytäntöjä keskenään.

EU:n toimintaa koskevan perussopimuksen artiklassa 9 määritetyn niin sanotun horisontaalisen sosiaalilausekkeen mukaan unionin tulisi kaikissa politiikoissaan ja toimissaan ottaa huomioon korkean työllisyyden tavoite.

Eurooppalainen työllisyysstrategia

Taistellakseen työttömyyttä vastaan ja luodakseen enemmän ja parempia työpaikkoja EU-maat asettivat joukon yhteisiä tavoitteita työllisyyspolitiikalle vuonna 1997 ja loivat eurooppalaisen työllisyysstrategian.

Euroopan komissio valvoo ja toimeenpanee strategiaa eurooppalaisen ohjausjakson kautta. Ohjausjaksossa EU-maat mukauttavat vuosittain talous- ja työllisyyspolitiikkaansa vastaamaan EU:n tasolla sovittuja tavoitteita.

Sosiaalista ja työllisyystilannetta Euroopassa arvioidaan työllisyyspolitiikasta annettujen suuntaviivojen perusteella ja eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Auttaakseen jäsenmaita edistymään komissio antaa maakohtaisia suosituksia, jotka perustuvat kunkin jäsenmaan aiempaan edistykseen.

Miten toimia rahoitetaan?

Euroopan sosiaalirahasto on EU:n pääasiallinen työkalu työmahdollisuuksien tarjoamiseksi kaikille kansalaisille.

Euroopan parlamentti ehdotti työllisyystoimien rahoituksen lisäämistä EU:n pitkän aikavälin budjetissa vuosille 2021–2027. Uudistettu rahasto, Euroopan sosiaalirahasto+ keskittyy koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, laadukkaiden työpaikkojen saavutettavuuteen, sosiaaliseen osallistavuuteen ja köyhyyden vähentäminseen. Rahaston budjetti on 88 miljardia euroa.

Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva EU-ohjelma (EaSI) pyrkii uudistamaan työllisyys- ja sosiaalipolitiikkoja, helpottamaan rahoituksen saamista sosiaalialan yrityksille ja mikroyritystä perustaville yksityishenkilöille sekä edistämään työvoiman liikkuvuutta EURES-verkoston kautta.

Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) tukee globalisaation vuoksi työttömäksi jääneitä (esimerkiksi yritysten siirtäessä tuotantoaan EU:n ulkopuolelle) löytämään työtä tai perustamaan oman yrityksen.

Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) tukee jäsenmaiden hankkeita, joilla varmistetaan ruoan, perustarvikkeiden ja sosiaalituen saatavuus kaikkein heikoimmassa asemassa oleville heidän auttamisekseen pois köyhyydestä.

Uusi sosiaalirahasto ESR+ yhdistää ESF:n, EaSI:n, FEAD:n ja nuorisotyöllisyysaloitteen. Yhdistämällä resurssit päivitetty rahasto tarjoaa keskitetympää ja kohdistetumpaa tukea kansalaisille.

Nuorisotyöttömyyden torjuminen

EU:n toimiin nuorisotyöttömyyttä vastaan kuuluu nuorisotakuu, jonka puitteissa jäsenmaat ovat sitoutuneet varmistamaan, että kaikki alle 30-vuotiaat nuoret saavat työtarjouksen tai pääsevät jatkokoulutukseen tai harjoitteluun neljän kuukauden sisällä työttömäksi jouduttuaan tai valmistuttuaan. Nuorisotakuuta rahoitetaan EU-investoinnein nuorisotyöllisyysaloitteen budjetista.

Euroopan solidaarisuusjoukot tarjoavat nuorille mahdollisuuden työskennellä tai tehdä vapaaehtoistöitä erilaisissa solidaarisuushankkeissa ympäri Eurooppaa. Eka EURES-työpaikka puolestaan auttaa 18–35-vuotiaita nuoria löytämään työ-, harjoittelu- tai oppisopimuspaikan toisesta EU-maasta.

Oikeat taidot, oikea työ

EU auttaa kansalaisia löytämään taitojaan vastaavaa työtä ja tekemään parempia uravalintoja muun muassa parantamalla kouluttautumismahdollisuuksia, helpottamalla tutkintojen vertailukelpoisuutta ja jakamalla tietoa taitojen ja töiden tarpeesta.

Vuonna 2016 käynnistetty uusi osaamisohjelma Euroopalle koostuu kymmenestä keskeisestä toimesta, joiden avulla pyritään tarjoamaan koulutusta ja tukea sitä tarvitseville sekä uudistamaan olemassa olevia työkaluja, kuten eurooppalainen ansioluettelopohja Europassi.

Pitkäaikaistyöttömyys

Pitkäaikaistyöttömyys (eli yli 12 kuukautta jatkunut työttömyys) on yksi keskeinen syy köyhyyteen ja sen osuus kokonaistyöttömyydestä on yhä melkein 50 %. Joissain jäsenmaissa pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen korkea.

Jotta pitkäaikaistyöttömät saataisiin paremmin osallistumaan työmarkkinoille, EU-maat ovat hyväksyneet suosituksia, joissa ne kannustavat pitkäaikaistyöttömiä ilmoittautumaan työllisyyspalveluiden asiakkaaksi, suosittelevat henkilökohtaista avuntarpeen arviota sekä räätälöityä tukea työelämään palaamista varten.

Pitkäaikainen poissaolo töistä johtaa usein työttömyyteen ja työntekijän poistumiseen työmarkkinoilta pysyvästi. Jotta loukkaantumisista tai kroonisista terveysongelmista kärsiviä työntekijöitä voitaisiin auttaa pysymään työelämässä, Euroopan parlamentti ehdotti vuonna 2018 joukkoa toimia jäsenmaille. Työpaikkojen joustavuutta tulisi lisätä panostamalla koulutukseen, takaamalla joustavat työolot sekä tarjoamalla tukea työntekijöille (esimerkiksi valmennusta tai terapiaa).

Työntekijöiden liikkuvuuden edistäminen

Työntekijöiden liikkuvuuden edistäminen jäsenmaiden rajojen yli voi helpottaa työttömyyden ehkäisemisessä. EU:ssa on joukko yhteisiä sääntöjä, joilla suojellaan kansalaisten sosiaaliturvaoikeuksia heidän muuttaessa EU:n sisällä. Lähetettyjä työntekijöitä koskevissa säännöissä määrätään, että samasta työstä tulee maksaa sama palkka samassa paikassa.

Lue, miten EU pyrkii torjumaan globalisaation negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen.

Lue lisää EU:n toimista sosiaalipolitiikan alalla: