EU ja Pariisin sopimus: kohti ilmastoneutraaliutta
EU on tehnyt pitkän aikavälin ilmastotavoitteita - unionin pyrkimys olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä on laillisesti sitova.
Euroopan parlamentti hyväksyi 28. marraskuuta 2019 päätöslauselman, jossa se vaatii EU:ta asettamaan Pariisin sopimuksen mukaiseksi pitkän aikavälin ilmastotavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä sekä tiukentamaan vuoden 2030 päästövähennystavoitteen 55 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista. Erillisessä päätöslauselmassa mepit julistivat Eurooppaan ilmastohätätilan.
Euroopan komissio esitteli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman joulukuussa 2019. Ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali.
Pariisin sopimuksen tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahden asteen ja pyrkiä pitämään lämpeneminen alle 1,5 asteessa ilmastonmuutoksen katastrofaalisten seurausten estämiseksi. Sopimuksen on allekirjoittanut 194 maata sekä Euroopan unioni. Kaikki EU-maat ovat myös allekirjoittaneet Pariisin sopimuksen, mutta ne sopivat kannoistaan yhteisesti ja asettavat yhteisiä päästövähennystavoitteita EU-tasolla.
Kansalliset päästövähennystavoitteet
Jotta Pariisin sopimuksen tavoitteeseen voidaan päästä, kaikkien maiden tulee asettaa viiden vuoden välein uusi tavoite ilmastotoimilleen ja lisätä joka kerralla hieman kunnianhimon tasoa. Näitä tavoitteita kutsutaan kansallisesti määritellyiksi panoksiksi (NDC, nationally determined contribution).
EU:n ilmastotavoitteet
EU oli ensimmäinen merkittävä talousmahti, joka ilmoitti päästövähennystavoitteekseen Pariisin ilmastosopimukseen vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon).
Parlamentti hyväksyi EU:n ilmastolain kesäkuussa 2021. Hyväksymisen myötä EU:n tavoite olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä on laillisesti sitova.
Miksi COP26-ilmastokokous on tärkeä?
Kansallisia päästövähennystavoitteita päivitetään ensimmäisen kerran COP26-kokouksessa Glasgow’ssa, Isossa-Britanniassa, marraskuussa 2021. Kokousta jouduttiin siirtämään vuodella eteenpäin koronapandemian vuoksi. Jotkin maat eivät edelleenkään ole päivittäneet tavoitettaan, ja arvioiden mukaan jo ilmoitetut päästövähennysaikeet eivät ole riittäviä saavuttamaan Pariisin sopimuksen mukaisia tavoitteita.
Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n vuonna 2021 julkaiseman raportin mukaan ilman välittömiä, nopeita ja laaja-alaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä ilmaston lämpenemisen rajoittaminen lähelle 1,5 asteen tai edes kahden asteen rajaa ei tule onnistumaan.
Euroopan parlamentti ilmaisi lokakuussa 2021 hyväksymässään päätöslauselmassa huolensa siitä, että Pariisissa vuonna 2015 sovitut tavoitteet johtaisivat yli kolmen asteen lämpenemiseen vuoteen 2100 mennessä. Mepit vaativat G20-maita näyttämään esimerkkiä kansainvälisesti ja sitoutumaan ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.
- UNFCCC (United Nations Framework Convention on Climate Change, eli YK:n ilmastonsuojelun puitesopimus): solmittiin vuonna 1994. UNFCCC:n alla ovat sekä Pariisin sopimus että Kioton pöytäkirja.
- COP: UNFCCC:n osapuolten kokous (Conference of parties) järjestetään vuosittain, jotta voidaan keskustella sopimuksen tavoitteiden saavuttamisesta.
- NDC (nationally determined contribution, eli kansallisesti määritetty panos): ilmastotavoite, joka vaaditaan kaikilta Pariisin sopimuksen allekirjoittajilta viiden vuoden välein.