EU ja Pariisin sopimus: kohti ilmastoneutraaliutta 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

EU on tehnyt pitkän aikavälin ilmastotavoitteita - unionin pyrkimys olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä on laillisesti sitova.

Vedenpinta on noussut vaarallisen korkealle Venetsiassa marraskuussa 2019. Kuva: ©123RF/European Union–EP  

Euroopan parlamentti hyväksyi 28. marraskuuta 2019 päätöslauselman, jossa se vaatii EU:ta asettamaan Pariisin sopimuksen mukaiseksi pitkän aikavälin ilmastotavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä sekä tiukentamaan vuoden 2030 päästövähennystavoitteen 55 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista. Erillisessä päätöslauselmassa mepit julistivat Eurooppaan ilmastohätätilan.

Euroopan komissio esitteli Euroopan vihreän kehityksen ohjelman joulukuussa 2019. Ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ilmastoneutraali.

Pariisin sopimuksen tavoite on rajoittaa ilmaston lämpeneminen selvästi alle kahden asteen ja pyrkiä pitämään lämpeneminen alle 1,5 asteessa ilmastonmuutoksen katastrofaalisten seurausten estämiseksi. Sopimuksen on allekirjoittanut 194 maata sekä Euroopan unioni. Kaikki EU-maat ovat myös allekirjoittaneet Pariisin sopimuksen, mutta ne sopivat kannoistaan yhteisesti ja asettavat yhteisiä päästövähennystavoitteita EU-tasolla.

Kansalliset päästövähennystavoitteet

Jotta Pariisin sopimuksen tavoitteeseen voidaan päästä, kaikkien maiden tulee asettaa viiden vuoden välein uusi tavoite ilmastotoimilleen ja lisätä joka kerralla hieman kunnianhimon tasoa. Näitä tavoitteita kutsutaan kansallisesti määritellyiksi panoksiksi (NDC, nationally determined contribution).

EU:n ilmastotavoitteet

EU oli ensimmäinen merkittävä talousmahti, joka ilmoitti päästövähennystavoitteekseen Pariisin ilmastosopimukseen vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon).

Parlamentti hyväksyi EU:n ilmastolain kesäkuussa 2021. Hyväksynnän myötä EU:n tavoite olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä on laillisesti sitova. Laki tuo Euroopan kansalaisille ja yrityksille ennustettavuutta ja varmuutta vihreän siirtymän suunnitteluun.

Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan globaalien nettopäästöjen tulee laskea nollaan vuoteen 2050 mennessä, jos 1,5 asteen tavoitteeseen halutaan päästä.

Ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Thunbergin aloittamat kansainväliset nuorten mielenosoitukset ja ilmastolakot sekä tuore ilmastonmuutokseen keskittynyt eurobarometri-kysely osoittavat, että eurooppalaiset ovat valmiita tiukempiin päästövähennyksiin.

Vuoden 2021 keväällä tehdyn eurobarometrin mukaan 34 % EU:n kansalaisista piti ilmastonmuutoksen torjuntaa yhtenä parlamentin tärkeimmistä tehtävistä.

Keskeisiä lyhenteitä 
  • UNFCCC (United Nations Framework Convention on Climate Change, eli YK:n ilmastonsuojelun puitesopimus): solmittiin vuonna 1994. UNFCCC:n alla ovat sekä Pariisin sopimus että Kioton pöytäkirja. 
  • COP: UNFCCC:n osapuolten kokous (Conference of parties) järjestetään vuosittain, jotta voidaan keskustella sopimuksen tavoitteiden saavuttamisesta. 
  • NDC (nationally determined contribution, eli kansallisesti määritetty panos): ilmastotavoite, joka vaaditaan kaikilta Pariisin sopimuksen allekirjoittajilta viiden vuoden välein.