Mehiläisten ja muiden pölyttäjien kannat ovat heikentyneet rajusti Euroopassa. Mikä muutoksen takana on, ja miten se vaikuttaa meihin?

Viime vuosina mehiläishoitajat monissa Länsi-Euroopan maissa, kuten Ranskassa, Belgiassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Italiassa, Espanjassa ja Alankomaissa, ovat raportoineet mehiläisyhdyskuntien katoamisista. Kun samanlaisia uutisia on alkanut kuulua myös muun muassa Yhdysvalloista, Venäjältä ja Brasiliasta, on selvää, että ongelma on maailmanlaajuinen.

Pölyttäjät uhattuina

Mehiläiset ja muut pölyttäjät ovat elintärkeitä ekosysteemeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Pölyttäjien väheneminen johtaa monien kasvilajien kantojen heikentymiseen tai jopa katoamiseen, mikä puolestaan vaarantaa niistä riippuvaisten muiden lajien selviytymisen. Pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen vaarantaa lisäksi ruoantuotannon maatalouden huonompien satojen vuoksi.

Vastatakseen ongelmaan EU-tasolla Euroopan komissio esitteli vuonna 2018 EU:n pölyttäjiä koskevan aloitteen, joka keskittyy erityisesti luonnonvaraisiin pölyttäviin hyönteisiin. Aloitteen tavoite on saada lisää tietoa pölyttäjäkadosta ja ratkaista ongelman juurisyyt.

Parlamentin täysistunto hyväksyi 18. joulukuuta aloitetta koskevan päätöslauselman, jossa mepit vaativat lisää kohdennettuja toimia luonnonvaraisten pölyttäjien suojelemiseksi. Mepit haluavat vähentää torjunta-aineiden käyttöä sekä lisätä rahoitusta tutkimukseen.

Mitä pölyttäjät ovat?

Vain harvat kasvit pölyttävät itse itsensä. Suurin osa kasvilajeista voi lisääntyä vain eläinten, tuulen tai veden avulla. Mehiläisten ja muiden hyönteisten lisäksi myös monet muut eläimet, kuten lepakot, linnut tai liskot, jotka etsivät mettä trooppisista kukista, tai apinat, jyrsijät ja oravat voivat pölyttää kasveja.

Mehiläiskantojen heikkenemisen vuoksi mehiläishoitajat muun muassa Kiinassa ovat alkaneet pölyttää käsin kasvitarhojaan.

Mehiläiset Euroopassa

Euroopassa pölyttäjiä ovat pääasiassa mehiläiset ja kukkakärpäset, mutta myös perhoset, yöperhoset, jotkin kovakuoriaiset ja ampiaiset pölyttävät. Kesytetty tarhamehiläinen on tunnetuin laji, jota mehiläishoitajat hyödyntävät hunajantuotannossa. Lisäksi Euroopassa tavataan noin 2000 luonnonvaraista lajia.

Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että tarhamehiläiset eivät korvaa luonnonvaraisia pölyttäjiä vaan täydentävät niiden työtä, mikä haastaa perinteisen ajatuksen maataloussatojen ”hallitusta pölyttämisestä”.

Pölyttäjät  

Mistä pölyttäjäkato johtuu?

Nykytieto ei riitä antamaan täyttä kuvaa tilanteesta, mutta pölyttäjäkannat ovat heikentyneet hälyttävästi, ja syy tähän on pääasiassa ihmisen toiminnassa. Mehiläisistä ja perhosista on eniten tietoa tarjolla: yksi kymmenestä mehiläis- ja perhoslajista on vaarassa kuolla sukupuuttoon Euroopassa.

Ongelmaan ei ole yhtään yksittäistä syytä, vaan pölyttäjiä uhkaavat muun muassa maankäytön muutokset maataloudessa sekä kaupungistuminen, joka johtaa luonnollisten elinympäristöjen katoamiseen. Tehomaanviljely johtaa luonnon yksipuolistumiseen ja monipuolisen kasviston vähenemiseen, minkä seurauksena pölyttäjille on tarjolla vähemmän ruokaa ja pesimäpaikkoja.

Torjunta-aineet ja muut saasteet vaikuttavat myös pölyttäjiin joko suorasti (hyönteisten ja sienien torjunta-aineet) tai epäsuorasti (kasvintorjunta-aineet). Tämän vuoksi Euroopan parlamentti pitää torjunta-aineiden käytön vähentämistä erityisen tärkeänä.

Herkästi leviävät vieraslajit kuten aasianherhiläinen (Vespa velutina) ja taudit ovat erityisen vaarallisia tarhamehiläisille. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat muutokset, kuten äärisääilmiöt vaikuttavat lisäksi omalta osaltaan.

Monet pölyttäjät ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon  

Pölyttäjien taloudellinen vaikutus

EU:ssa 78 % villikukkalajeista ja 84 % maatalouskasveista on ainakin osittain riippuvaisia hyönteisistä lisääntyäkseen. Hyönteisten ja muiden eläinten tekemä pölyttäminen takaa monipuolisempia ja parempilaatuisia hedelmiä, kasviksia, pähkinöitä ja siemeniä.

Maataloustuotteet, jotka ovat riippuvaisia hyönteispölytyksestä: 
  • Omenat, appelsiinit, mansikat, aprikoosit, kirsikat... 
  • Pavut, kurkut, kurpitsat... 
  • Yrtit, kuten basilika, timjami tai kamomilla 
  • Myös tomaatit, paprikat ja sitrushedelmät hyötyvät eläinten tekemästä pölytyksestä. 

Arvioiden mukaan 5–8 % nykyisestä maataloustuotannosta on riippuvaista eläinten tekemästä pölytyksestä.

Pölyttäjien vaikutus talouteen  

15 miljardia euroa  ; EU:n vuosittaisesta maataloustuotannosta on hyönteispölytyksen ansiota.