Sukupuolten välinen palkkakuilu edelleen merkittävä EU:ssa 

Rooman sopimuksessa vuonna 1957 säädettiin periaatteesta, jonka mukaan naisille ja miehille tulee maksaa samasta työstä samaa palkkaa. Sukupuolten välinen palkkaero on kuitenkin edelleen olemassa, eikä se ole viimeisten vuosien aikana juuri pienentynyt.

Miten sukupuolten välinen palkkaero lasketaan?

Sukupuolten välinen palkkaero tarkoittaa eroa naisten ja miesten keskimääräisissä bruttoansioissa tunnilta. Se lasketaan työntekijöille maksetun palkan perusteella ennen tuloverojen ja sosiaaliturvamaksujen vähentämistä. Vain vähintään kymmenen työntekijän yritykset otetaan mukaan laskuihin. Vuonna 2021 sukupuolten välinen keskimääräinen palkkaero oli EU:ssa 12,7 prosenttia.

Tällä tavoin laskettuna palkkaeron syissä ei oteta huomioon monia muita asioita, kuten koulutusta, työtunteja, työtehtäviä, keskeytyksiä työuralla tai osa-aikatyötä. Laskelmat osoittavat kuitenkin, että kaikkialla EU:ssa naiset ansaitsevat vähemmän kuin miehet.

Sukupuolten välinen palkkaero EU:ssa

Palkkakuilu naisten ja miesten välillä vaihtelee suuresti eri puolilla EU:ta. Suurimmat erot vuonna 2021 olivat Virossa (20,5 %), Itävallassa (18,8 %), Saksassa (17,6 %), Unkarissa (17,3 %) ja Slovakiassa (16,6 %). Luxemburgissa ei ole enää palkkaeroja sukupuolten välillä. Palkkaerot olivat vuonna 2021 pienimpiä Romaniassa (3,6 %), Sloveniassa (3,8 %), Puolassa (4,5 %), Italiassa (5,0 %) ja Belgiassa (5,0 %).

Lue Euroopan parlamentin toimista sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi

Tilastojen tulkitseminen ei ole helppoa, sillä pieni palkkaero sukupuolten välillä ei välttämättä tarkoita tasa-arvoisempia työmarkkinoita. Joissakin EU-maissa pieni palkkaero johtuu naisten vähäisestä osallistumisesta työelämään. Suuret palkkaerot puolestaan selittyvät monissa maissa naisten suurella osuudella osa-aikatöissä tai sukupuolittuneilla ammattivalinnoilla.

Lue lisää sukupuolten välisestä palkkakuilusta EU:ssa

Palkkaerojen syyt

Osa-aikatyö

Keskimäärin naiset tekevät enemmän palkatonta työtä (esimerkiksi kotitöitä ja lastenhoitoa) ja miehet palkkatyötä.

Ansiotyöhön jää näin vähemmän aikaa. Vuoden 2020 lukujen mukaan lähes kolmasosa naisista (28 %) tekee osa-aikatyötä, kun taas miehistä osa-aikatöissä on vain kahdeksan prosenttia. Kun huomioon otetaan sekä palkaton työ että palkkatyö, naiset tekevät enemmän töitä viikossa kuin miehet.

Perhetilanteen vaikutus uraan

Naisilla on lisäksi miehiä paljon todennäköisemmin keskeytyksiä työurassa johtuen monesti perhe- ja hoivavelvollisuuksista. Vuonna 2018 kolmannes työssäkäyvistä naisista keskeytti työnteon lasten hoidon vuoksi, kun miehistä vastaavasti toimi vain 1,3 %.

Naiset matalapalkka-aloilla

Noin 24 % sukupuolten välisestä palkkakuilusta selittyy naisten yliedustuksella suhteellisen matalapalkkaisemmilla aloilla, kuten hoiva-, terveydenhuolto- ja koulutusalaloilla. Naisten osuus tieteen ja teknologian aloilla on kasvanut. Näillä aloilla naisten osuus työvoimasta oli 41 % vuonna 2021.

Vähemmän ja pienempipalkkaisia naisjohtajia

Naiset ovat miehiä harvemmin johtotehtävissä: vuonna 2020 heidän osuutensa johtajista EU:ssa oli 34 %, vaikka lähes puolet työntekijöistä on naisia. Jos palkkaeroa tarkastellaan eri ammateissa, naisjohtajat ovat kaikkein epäedullisimmassa asemassa, sillä heidän tuntiansionsa ovat 23 % pienemmät kuin miesjohtajien.

Lukuisia tekijöitä yhtä aikaa

Naiset eivät siis ainoastaan tienaa vähemmän, vaan tekevät myös miehiä enemmän palkatonta työtä ja jäävät todennäköisemmin kokonaan työelämän ulkopuolelle. Kaikkien näiden tekijöiden yhteenlaskettu vaikutus kasvattaa kokonaistulojen eroa naisten ja miesten välillä lähes 37 prosenttiin EU-tasolla (vuonna 2018).

Palkkakuilun poistamisen edut

Palkkaero sukupuolten välillä kasvaa entisestään iän myötä uran edetessä ja perhe-elämän vaatimusten lisääntyessä. Koska naisilla on vähemmän rahaa säästöön ja sijoitettavaksi, sukupuolten välinen kuilu kasvaa entisestään, ja naiset ovat suuremmassa riskissä elää köyhyydessä vanhemmiten. Sukupuolten välinen eläke-ero oli noin 28 % vuonna 2020.

Yhtäläisessä palkassa ei ole kyse vain oikeudenmukaisuudesta, vaan se vauhdittaisi myös taloutta, kun naisille jäisi enemmän rahaa kulutettavaksi. Se lisäisi veropohjaa ja veisi jonkin verran painetta pois hyvinvointiyhteiskunnalta. Arvioiden mukaan palkkakuilun kaventaminen prosenttiyksiköllä lisäisi bruttokansantuotetta 0,1 prosentilla.

Parlamentin toimet sukupuolten välisten palkkaerojen poistamiseksi

Parlamentin ja EU-maiden neuvottelijat sopivat joulukuussa 2022, että EU:n yritysten pitää julkistaa tiedot, jotka helpottavat palkkavertailua saman työnantajan palveluksessa työskentelevien välillä. Tämä auttaa paljastamaan sukupuolten väliset palkkaerot. Parlamentti hyväksyi nämä uudet sitovia palkka-avoimuusitoimenpiteitä koskevat säännöt maaliskuussa 2023. Jos palkkaraportointi osoittaa, että sukupuolten väliset palkkaerot ovat ainakin viisi prosenttia, työnantajien on tehtävä yhteinen palkka-arviointi yhteistyössä työntekijöiden edustajien kanssa. EU-maiden on määrättävä sääntöjä rikkoville työnantajille seuraamuksia, esimerkiksi sakkoja. Avoimia työpaikkoja koskevien ilmoitusten ja työnimikkeiden on oltava sukupuolineutraaleja. Neuvoston on vielä hyväksyttävä sopimus virallisesti, jotta säännöt tulevat voimaan.

Ehdotus uusista säännöistä on jatkoa parlamentin tammikuussa 2021 hyväksymälle päätöslauselmalle sukupuolten tasa-arvoa koskevasta EU-strategiasta. Siinä mepit vaativat komissiota laatimaan uuden kunnianhimoisen sukupuolten palkkaeroja pienentävän strategian, johon tulisi kirjata selkeät tavoitteet EU-maille palkkakuilun kaventamiseksi seuraavien viiden vuoden aikana.

Parlamentti haluaa myös helpottaa naisten ja tyttöjen pääsyä huipputehtäviin ja lisätä sukupuolten tasa-arvoa johtokunnissa. Parlamentin jäsenet hyväksyivät marraskuussa 2022 säännöt, joilla pyritään ottamaan käyttöön avoimet rekrytointimenettelyt. Tarkoituksena on, että vähintään 40 prosenttia toimivaan johtoon kuulumattomista johtokunnan jäsenistä tai 33 prosenttia kaikista johtokunnan jäsenistä on naisia kesäkuun 2026 loppuun mennessä.

Lue lisää siitä, miten parlamentti torjuu sukupuolten välistä palkkaeroa