Koronavirus: miten EU torjuu nuorisotyöttömyyttä?
Nuorisotyöttömyys on entistä merkittävämpi huolenaihe koronaviruskriisin jälkeen. Lue lisää EU:n aloitteesta, jolla autetaan nuoria löytämään työtä.
Koronaviruspandemia voi johtaa ”sulkutoimien sukupolven” syntymiseen, sillä kriisi vaikuttaa nuorten työllistymismahdollisuuksiin. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaan pandemialla on ”tuhoisa ja suhteeton” vaikutus nuorten työllisyyteen. Tuoreimmat luvut osoittavat, että nuorilla on suuria vaikeuksia päästä jatkokoulutukseen ja työmarkkinoille tai vaihtaa työpaikkaa.
Lisätietoa EU:n toimista nuorisotyöttömyyden torjumiseksi
Nuorisotyöttömyyden vähentäminen koronaviruskriisin aikana
Ennen pandemiaa 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli EU:ssa 14,9 prosenttia, ja korkeimmillaan se oli 24,4 prosenttia vuonna 2013. Elokuussa 2020 se nousi 17,6 prosenttiin. Komission kesän 2020 talousennusteen mukaan EU:n talous supistuu 8,3 prosenttia vuonna 2020, mikä merkitsee EU:n historian syvintä taantumaa. Nuoriin kohdistuvien vaikutusten vastapainoksi komissio ehdotti heinäkuussa 2020 seuraavaa: Nuorisotyöllisyyden tukeminen – Silta työelämään seuraavalle sukupolvelle.
Lue aikajanalta lisää EU:n toimista koronaviruskriisin ratkaisemiseksi
Nuorisotyöllisyyspaketti koostuu neljästä toimintalinjasta:
- Vahvistettu nuorisotakuu
- Tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottava ammatillinen koulutus
- Uusi panostus oppisopimuskoulutukseen
- Lisätoimet nuorisotyöllisyyden tukemiseen
Mikä on nuorisotakuu?
Komissio ehdottaa nuorisotakuun vahvistamista. Se luotiin nuorisotyöllisyyskriisin ollessa pahimmillaan vuonna 2013, ja sen tavoitteena on varmistaa, että alle 25‑vuotiaille nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä.
Vahvistettu nuorisotakuu
- kattaa 15–29-vuotiaat nuoret (aiemmin yläraja oli 25 vuotta)
- tavoittaa heikommassa asemassa olevat ryhmät, kuten vähemmistöihin kuuluvat ja vammaiset nuoret
- vastaa yritysten tarpeita ja tarjoaa vaadittua osaamista ja lyhyitä valmennuskursseja
- tarjoaa räätälöityä neuvontaa, opastusta ja mentorointia
Parlamentti hyväksyi 8. lokakuuta päätöslauselman, jossa mepit kiittivät komission esitystä, mutta vaativat lisää rahoitusta nuorisotakuulle seuraavalla budjettikaudella (2021-2027). He myös valittelivat heinäkuun EU-huippukokouksessa tehtyjä nuorisotyöllisyyden tukemiseen kohdistuvia budjettileikkauksia.
Lisäksi parlamentti haluaa perustaa lailliset puitteet, joilla kiellettäisiin palkattomat harjoittelut EU:ssa. Mepit kritisoivat EU-maita, sillä ne eivät kaikki noudata nuorisotakuun suosituksia, joista pitäisikin meppien mielestä tehdä pakollisia.
Lue, miten EU tukee talouden elpymistä koronaviruskriisistä.
Parlamentti vaatii lisää kunnianhimoa
EU:n työllisyyden suuntaviivoista 10. heinäkuuta annetussa päätöslauselmassa parlamentin jäsenet kehottivat tarkistamaan tulevia suuntaviivoja koronaviruskriisin vuoksi ja korostivat tarvetta asettaa etusijalle nuorisotyöttömyyden torjunta vahvistamalla nuorisotakuuta.
Parlamentti kannatti heinäkuussa myös nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen lisäämistä 145 miljoonaan euroon vuonna 2020, sillä se on EU:n jäsenvaltioiden nuorisotakuujärjestelmien tärkein talousarvioväline.
Parlamentti kannatti rahoituksen huomattavaa lisäämistä EU:n seuraavassa pitkän aikavälin talousarviossa päätöslauselmassaan nuorisotyöllisyysaloitteen täytäntöönpanosta jo vuonna 2018. Jäsenet olivat tyytyväisiä siihen, että nuorisotyöllisyysaloitteesta oli annettu tukea yli 1,6 miljoonalle nuorelle vuodesta 2013, mutta vaativat parannuksia, kuten ikärajan nostamista ja selkeiden laatuvaatimusten asettamista ja työelämän normien noudattamista.
24 miljoonaa
Seitsemän vuoden aikana nuorisotakuu on auttanut yli 24:ää miljoonaa nuorta.
Lisätietoa
-
(avaa uudella välilehdellä)
Nuorisotyöllisyyden tukeminen – Silta työelämään seuraavalle sukupolvelle
-
(avaa uudella välilehdellä)
Tietolehtinen: Ammatillinen koulutus
