Mitä tekoäly on ja mihin sitä käytetään?
Tekoälyä pidetään keskeisenä tulevaisuuden teknologiana. Mutta mitä tekoäly tarkalleen on ja miten se vaikuttaa arkeemme jo nyt?
Mitä tekoäly on?
Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista.
Tekoälyn ansiosta tekniset järjestelmät voivat havainnoida ympäristöään, käsitellä havaintojaan ja ratkaista ongelmia saavuttaakseen tietyn päämäärän. Tietokone ottaa vastaan tietoa, jonka sen omat tunnistimet (esimerkiksi kamera) ovat keränneet, käsittelee sen ja vastaa siihen.
Tekoälyjärjestelmät kykenevät muokkaamaan käytöstään tiettyyn pisteeseen asti analysoimalla aiempien toimien vaikutuksia ja työskentelemällä itsenäisesti.
Miksi tekoälyllä on merkitystä?
Joitain tekoälysovelluksia on käytetty jo yli 50 vuotta, mutta tietokoneiden laskentatehon lisääntyminen, tiedon määrän valtava lisääntyminen ja uudet algoritmit ovat johtaneet useisiin tekoälyn läpimurtoihin viime vuosina.
Tekoälyä pidetään keskeisenä osaa yhteiskunnan digitaalista muutosta, ja sitä pidetään nyt yhtenä EU:n prioriteeteista.
Tulevien sovellusten ennustetaan tuovan mukanaan valtavia muutoksia, mutta tekoäly on jo nyt keskeinen osa arkielämäämme.
Lue lisää tekoälyn luomista mahdollisuuksista sekä tulevasta tekoälysäädöksestä, jota EU:ssa työstetään.
Tekoälyn muodot (Euroopan komission määritelmä)
- Ohjelmistot: virtuaaliset avustajat, kuvia analysoivat ohjelmistot, hakukoneet, puheen- ja kasvojentunnistusjärjestelmät
- ”Ruumiillistettu” tekoäly: robotit, itseohjautuvat autot, droonit, asioiden internet
Tekoäly arkielämässä
Emme aina välttämättä edes tiedosta käyttävämme tekoälyä. Alla on muutamia esimerkkejä arjen tekoälysovelluksista.
Nettiostokset ja mainonta
Tekoälyä käytetään laajalti kohdennettujen suositusten tarjoamiseksi ihmisille, perustuen esimerkiksi heidän aiempiin hakuihinsa tai ostoksiinsa tai muuhun käytökseen verkossa. Tekoälyä käytetään kaupan alalla paljon muun muassa tuotteiden optimoinnissa, inventaarioiden suunnittelussa tai logistiikassa.
Hakukoneet
Verkon hakukoneet oppivat jatkuvasti niihin syötetystä valtavasta määrästä dataa tarjoamaan käyttäjille oleellisia hakutuloksia.
Digitaaliset avustajat
Älypuhelimet käyttävät tekoälyä tehdäkseen tuotteestaan mahdollisimman yksilöllisen. Virtuaaliset avustajat vastaavat kysymyksiin, tarjoavat suosituksia ja auttavat arjen rutiinien ylläpitämisessä.
Konekäännökset
Kielen kääntämiseen käytetyt ohjelmat, jotka perustuvat joko kirjoitettuun tai puhuttuun kieleen, käyttävät tekoälyä käännösten tekemisessä ja parantamisessa. Sama koskee myös muita vastaavia sovelluksia, kuten esimerkiksi automaattista tekstitystä.
Älykkäät kodit, kaupungit ja infrastruktuuri
Älytermostaatit oppivat käytöksemme perusteella säästämään energiaa, kun taas älykkäiden kaupunkien kehittäjät haluavat liikenteen säätelyn avulla parantaa kulkuyhteyksiä ja vähentää ruuhkia.
Autot
Vaikka itseohjautuvat autot eivät vielä kuulukaan arkeemme, autot käyttävät jo nyt tekoälyyn perustuvia turvatoimintoja. EU on esimerkiksi rahoittanut VI-DAS-järjestelmää, jonka automaattisten sensorien avulla voidaan havaita vaaratilanteita ja onnettomuuksia.
Kyberturvallisuus
Tekoälyjärjestelmät voivat auttaa tunnistamaan ja torjumaan kyberhyökkäyksiä ja muita kyberuhkia uuden datan, mallien tunnistamisen ja toteutettujen iskujen analysoinnin avulla.
Tekoälyn käyttö koronavirusta vastaan
Koronaviruksen torjunnassa tekoälyä on käytetty muun muassa lentokenttien lämpökameroissa. Lääketieteessä tekoälyä on hyödynnetty tartuntojen tunnistamisessa tietokoneelle siirretyistä keuhkokuvista. Lisäksi tekoälyä käytetään taudin leviämisen jäljittämisessä.
Disinformaation vastainen taistelu
Jotkin tekoälysovellukset osaavat tunnistaa valeuutiset ja disinformaation analysoimalla sosiaalisen median sisältöjä ja etsimällä sensaationhakuisia tai muuten huolestuttavia sanoja sekä tunnistamalla virallisia lähteitä verkossa.
Lue lisää siitä, miten mepit haluavat muokata datalainsäädäntöä innovoinnin edistämiseksi ja yksityisyyden turvaamiseksi.
Muita esimerkkejä tekoälyn käytöstä
Tekoälyn odotetaan muuttavan käytännössä kaikkia arkielämän ja talouden osa-alueita. Tässä on vain muutamia esimerkkejä.
Terveys
Tutkijat selvittävät, kuinka tekoälyä voi käyttää analysoimaan suuria määriä terveystietoa ja löytämään yhteyksiä, jotka voisivat johtaa uusiin lääketieteellisiin keksintöihin ja diagnostiikan parantamiseen.
Tutkijat ovat esimerkiksi kehittäneet tekoälyohjelman, joka kykenee tunnistamaan hätäpuhelun aikana sydänkohtauksen nopeammin ja useammin kuin puhelimeen vastannut ihminen. Toinen esimerkki on EU:n osittain rahoittama KConnect, joka kehittää monikielisiä teksti- ja hakupalveluita auttamaan ihmisiä löytämään mahdollisimman oleellista lääketieteellistä tietoa.
Liikenne
Tekoäly voi parantaa raideliikenteen turvallisuutta, nopeutta ja tehokkuutta vähentämällä rengaskitkaa, maksimoimalla nopeuden ja sallimalla autonomisen ajamisen.
Teollisuus
Tekoälyn ansiosta eurooppalaiset teollisuusvalmistajat voisivat olla tehokkaampia ja tuoda tehtaita takaisin Eurooppaan käyttämällä valmistuksessa robotteja, optimoimalla myyntiä tai ennustamalla reaaliajassa huollon tarvetta älykkäissä tehtaissa.
SatisFactory, EU:n osittain rahoittama tutkimushanke, käyttää yhteistyöhön perustuvia ja lisätyn todellisuuden teknologioita lisäämään työn tyydyttävyyttä älykkäissä tehtaissa.
Ruoantuotanto ja maanviljely
Tekoälyä voidaan hyödyntää myös EU:n ruoantuotantojärjestelmän kehittämisessä kestävämpään suuntaan: se voi taata terveellisempää ruokaa vähentämällä lannoitteiden, torjunta-aineiden ja kastelun käyttöä, lisätä tuottavuutta ja vähentää viljelyn vaikutuksia ympäristöön. Robotteja voidaan hyödyntää esimerkiksi rikkaruohojen kitkemisessä, jolloin kasvintorjunta-aineiden käyttöä voidaan vähentää.
Monilla tiloilla ympäri EU:ta käytetään jo tekoälyä tuotantoeläinten liikkeiden, lämpötilan ja ruoan kulutuksen valvomisessa.
Julkishallinto ja palvelut
Tekoäly voi auttaa tunnistamaan luonnonkatastrofien aikaisia ennusmerkkejä erilaisten tunnistusjärjestelmien ansiosta, jolloin tilanteeseen voidaan valmistautua tehokkaasti ja seurauksia lievittää.
88 %
61 % eurooppalaisista suhtautuu myönteisesti tekoälyyn ja robotteihin, mutta 88 % on sitä mieltä, että uusia teknologioita tulee valvoa tarkasti. (Eurobarometri 2017, EU28)
