Uusi muuttoliikesopimus sai vaihtelevan vastaanoton mepeiltä 

 
 

Komission viime viikolla esittämä uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus herätti kysymyksiä ensimmäisessä parlamentin valiokuntakeskustelussa.

Tulipalossa tuhoutunut Morian pakolaisleiri Lesboksen saarella Kreikassa ©Στράτος Μπριλάκης/Adobe Stock  

Parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) jäsenet keskustelivat 24. syyskuuta uudesta esityksestä muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseksi.

Komission edellisenä päivänä esittelemän sopimuksen tavoite on päivittää ja parantaa nykyisiä menettelytapoja ja taata vastuun jakaminen ja solidaarisuus EU-maiden kesken. LIBE-valiokunnan meppien vastaanotto oli kuitenkin vaihteleva, ja monet epäilivät, tuoko esitys lopulta todellisia muutoksia nykytilanteeseen.

Komission varapuheenjohtajan Margaritis Schinasin ja sisäasioista vastaavan komissaarin Ylva Johanssonin kanssa käydyssä keskustelussa mepit vaativat lisää tietoa siitä, miten sopimusta konkreettisesti sovellettaisiin sekä miten sen noudattamista valvottaisiin. Monet pitivät aloitetta positiivisena askeleena tilanteesta pahiten kärsivien jäsenmaiden auttamiseksi, kun taas toisten mielestä kyse on ainoasta mahdollisesta ulospääsystä nykyisestä tilanteesta.

Mepit kuitenkin kyseenalaistivat sen, estävätkö uudet säännöt Morian pakolaisleirin tulipalon kaltaisten humanitaaristen kriisien syntymisen, ja pohtivatko, kunnioittavatko uudet rajamuodollisuudet perusoikeuksia. Monet mepit valittelivat sitä, että nykyisen Dublin-asetuksen perusperiaate, jonka mukaan ensimmäisenä vastaanottava maa käsittelee turvapaikkahakemuksen, on edelleen mukana uudessa ehdotuksessa. Meppien mukaan tämän seurauksena ulkorajoilla sijaitsevien maiden taakka ei näin kevene tarpeeksi.

Komission ehdotuksessa on vältetty pakollisia uudelleensijoituksia, jotka saivat ristiriitaisen vastaanoton edellisessä esityksessä. EU-maat voivat valita ottavansa vastaan turvapaikanhakijoita tai sitoutua palauttamaan toisen jäsenmaan puolesta maahanmuuttajia, joilla ei ole oleskeluoikeutta.

Mepit olivat huolissaan, että jousto voisi johtaa tilanteeseen, jossa monet jäsenmaat mieluummin sponsoroivat palautuksia kuin ottavat itse vastaan turvapaikanhakijoita. He myös nostivat esille kysymyksiä sääntöjen noudattamisen valvomisesta sekä yhteistyöstä kolmansien maiden kanssa. Jotkut mepeistä vaativat pakollisia maahanmuuttajien uudelleensijoituksia, kun taas toiset halusivat tiukemman linjan laittomaan maahanmuuttoon.

Komission ehdottama maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus

  • Tehokkaammat ja nopeammat menettelyt, mukaan lukien:
    • maahantuloa edeltävä seulonta, terveys- ja turvallisuustarkistukset, sormenjälkien ottaminen ja niiden tallentaminen Eurodac-tietokantaan
    • nopeutettu menettely rajalla niille, joilla on vain pieni mahdollisuus saada turvapaikka
    • itsenäinen valvontamekanismi, jolla taataan perusoikeuksien kunnioittaminen
  • EU-maat saavat itse valita, miten osoittaa solidaarisuutta:
    • Jäsenmaat voivat ottaa turvapaikanhakijoita vastaan (uudelleensijoitus), ottaa vastuun toisen jäsenmaan puolesta sellaisten turvapaikanhakijoiden palauttamisesta, joiden hakemus on hylätty (sponsoroitu palautus) tai tietyissä tapauksissa tarjota operatiivista tukea
    • Jäsenmaiden tulee osallistua BKT:n ja väkiluvun perusteella määritetyn osuuden verran, riippuen myös siitä, onko kyse meripelastusoperaatiosta, johonkin jäsenmaahan kohdistuvasta paineesta tai akuutista kriisistä
  • EU:n yhteinen palautusjärjestelmä:
    • EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehdään yhteistyötä, jotta voidaan vastata ihmissalakuljetuksen kaltaisiin ongelmiin ja kehittää laillisia maahanmuuton reittejä
    • Tehokkaampi laillinen järjestelmä
    • Vahvempi rooli Euroopan raja- ja merivartiovirastolle
    • Uusi EU:n palauttamisasioiden koordinaattori
  • Kotouttamista ja osallistamista koskeva toimintasuunnitelma vuosille 2021–2024
  • Uusi turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetus korvaamaan Dublin-asetus

Lue lisää maahanmuuttopolitiikasta parlamentin edellisen kauden aikana.

Seuraavaksi

Parlamentin ja neuvoston tulee hyväksyä ehdotettu lainsäädäntö, jotta EU:n yhteistä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa voidaan alkaa soveltaa.

Lue lisää maahanmuutosta:

Maahanmuuton syyt - mikä saa ihmiset lähtemään kodeistaan?

Pakolaiset ja muuttoliike Euroopassa: tietoa ja tilastoja