Parlamentti haluaa tehdä asunnottomuudesta lopun EU:ssa

Euroopan parlamentti haluaa, ettei EU:ssa ole enää kodittomia vuonna 2030. Lue alta, mitä toimia mepit ehdottavat tavoitteen saavuttamiseksi.

Mepit vaativat 24. marraskuuta hyväksymässään päätöslauselmassa, että EU:n ja sen jäsenmaiden tulee tehdä loppu asunnottomuudesta vuoteen 2030 mennessä. He haluavat EU:lle kansallisista strategioista koostuvan yhteisen puiteohjelman ja vaativat jäsenmaita lopettamaan kodittomuuden kriminalisoimisen sekä lisäämään rahoitusta ongelman ratkaisemiseksi.

Miksi kodittomuus on ongelma

Asunto on perusihmisoikeus, parlamentti toteaa, mutta joka yö yli 700 000 ihmistä nukkuu ulkosalla Euroopassa. Luku on kasvanut 70 prosentilla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asunnottomien määrä on tänä aikana pienentynyt.

Koronakriisi on lisännyt kodittomien kohtaamia uhkia, sillä heillä on muuta väestöä enemmän terveysongelmia, eikä useimmiten mahdollisuutta riittävään hygieniaan tai terveydenhuoltoon. Talouden taantuman ja työttömyyden lisääntymisen myötä kodittomien määrä saattaa jatkossa vain kasvaa.

Kodittomiin ihmisiin kohdistuu usein viharikoksia ja väkivaltaa, mukaan lukien sosiaalista leimaamista. Euroopan asunnoton väestö on muuttumassa, ja nykyään kaduilla asuu yhä enemmän lapsia, maahanmuuttajia, naisia ja perheitä.

Parlamentin ehdottamat ratkaisut kodittomuuteen

Parlamentti haluaa, että EU-maat:

• tarjoavat kaikille yhtäläisen pääsyn julkisiin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon, koulutukseen ja sosiaalipalveluihin
• tukevat asunnottomien pääsyä työmarkkinoille erilaisten työllistämisohjelmien, koulutuksen ja kohdennetun avun kautta
• tarjoavat pääsyn hätämajoitukseen viimeisenä ratkaisuna (ennaltaehkäisy- ja tukitoimien ohella)
• sopivat yhteisestä määritelmästä, parantavat tiedonkeruuta ja yhtenäistävät mittareitaan, jotta ongelmaa ja sen laajuutta on helpompi ymmärtää ja arvioida

Lisäksi parlamentti vaatii kaikkia EU-maita ottamaan käyttöön ”asunto ensin” -periaatteen (housing first), joka on jo menestyksekkäästi käytössä useassa maassa. Verrattuna perinteisempiin menetelmiin tässä lähestymistavassa asunnottomat pyritään sijoittamaan pysyviin asuntoihin mahdollisimman nopeasti ennen muiden ongelmien ratkaisua.

Kohtuuhintaisten asuntojen puute kasvava ongelma

EU-maiden välillä on merkittäviä eroja, mutta kohtuuhintaisten asuntojen puute on kaikkialla kasvava ongelma. Asuntojen hinnat nousivat 5,2 % EU-27:n alueella vuoden 2020 toisella vuosineljänneksellä verrattuna samaan aikaan vuonna 2019.

Tämä on ongelma pienituloisille omistajille tai vuokraajille: vuonna 2018 lähes 38 % köyhyysrajan tuntumassa elävistä talouksista käytti yli 40 % tuloistaan asumiseen, kun vastaava osuus kaikista EU-kansalaisista oli vain 10,2 %.

Parlamentti työstää myös ehdotuksia kohtuuhintaisista asunnoista ja inklusiivisista asuntomarkkinoista.

Lisätietoa

• (avaa uudella välilehdellä) Lainsäädäntötietokanta
• Puhemies Sassolin lehdistötiedote: Everyone has a duty of solidarity, even institutions (24.4.2020)
• (avaa uudella välilehdellä) Koronakriisin aikana Euroopan parlamentin rakennukseen Brysselissä majoitettiin kodittomia naisia

Artikkeleita samasta aiheesta

• Sosiaalinen osallisuus ja sosiaaliturva