Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu EU:ssa: faktoja ja lukuja (infografiikka)

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on EU:ssa nopeimmin kasvava jätevirta, ja siitä alle 40 prosenttia kierrätetään. Katso infografiikasta lisää tietoa.

Elämää on nykyaikana vaikea kuvitella ilman pesukonetta, pölynimuria, älypuhelinta ja tietokonetta. Sähkö- ja elektroniikkalaitteet määrittävät elämäämme. Niiden tuottama jäte on kuitenkin muodostunut esteeksi, joka vaikeuttaa EU:n pyrkimyksiä pienentää ekologista jalanjälkeään.

Tässä artikkelissa kerrotaan, miten EU torjuu sähkö- ja elektroniikkalaiteromun syntymistä siirtyessään kohti kiertotaloutta.


Mitä sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on?

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu kattaa monia erilaisia käytön jälkeen pois heitettäviä tavaroita, kuten esimerkiksi:

  • suuret kodinkoneet, kuten pesukoneet ja sähköuunit
  • tietotekniikka- ja televiestintälaitteet (kannettavat tietokoneet, tulostimet)
  • kuluttajaelektroniikan (videokamerat, loistelamput) ja aurinkopaneelit
  • pienet kodinkoneet (pölynimurit, leivänpaahtimet)
  • muut luokat, kuten sähkökäyttöiset työkalut ja lääkinnälliset laitteet

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu EU:ssa

EU-markkinoille päätyvien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden määrä kasvoi 7,6 miljoonasta tonnista vuonna 2012 lähes kaksinkertaiseksi, 13,5 miljoonaan tonniin vuonna 2021. Käytön jälkeen kerättyjen laitteiden määrä puolestaan kasvoi 3 miljoonasta tonnista (2012) 4,9 miljoonaan tonniin (2021).

Sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyskäytännöt vaihtelevat jäsenvaltioittain. Vuonna 2021 Itävalta keräsi EU-maista ahkerimmin elektroniikkajätettä, eli keskimäärin 15,46 kg asukasta kohti.

EU-keskiarvo elektroniikkajätteen keräämiselle vuonna 2021 oli 11 kg asukasta kohden.

Miksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromu on kierrätettävä?

Käytöstä poistetut sähkö- ja elektroniikkalaitteet sisältävät mahdollisesti haitallisia materiaaleja, jotka pilaavat ympäristöä. Haitalliset materiaalit lisäävät myös sähkö- ja elektroniikkalaiteromun kierrätykseen osallistuville ihmisille aiheutuvia riskejä. Ongelman ratkaisemiseksi EU:ssa on annettu lainsäädäntöä, jolla kielletään tiettyjen kemikaalien, kuten lyijyn, käyttö.

Monet nykyteknologiassa tarvittavat harvinaiset mineraalit tulevat maista, joissa poljetaan ihmisoikeuksia. Jotta ei tultaisi tahattomasti tukeneeksi aseellisia konflikteja ja ihmisoikeusloukkauksia, Euroopan parlamentin jäsenet ovat hyväksyneet sääntöjä, jotka velvoittavat harvinaisten maametallien unionin maahantuojat tarkastamaan tavarantoimittajiensa taustat.

Mitä EU tekee sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vähentämiseksi?

Euroopan komissio esitti maaliskuussa 2020 uuden kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman, jonka yhtenä päätavoitteena on sähkö- ja elektroniikkalaiteromun vähentäminen. Ehdotuksessa esitetään konkreettisia tavoitteita, kuten korjauttamisoikeus ja uudelleenkäytettävyyden parantaminen yleensä, yleislaturin käyttöönotto ja palkkiojärjestelmän perustaminen elektroniikan kierrätyksen edistämiseksi.

USB-C:stä tulee yleislaturi suurimpaan osaan elektronisista laitteista EU:ssa vuoden 2024 loppuun mennessä. Kannettavissa tietokoneissa tulee olla USB-C-portti 28. huhtikuuta 2026 mennessä.

Maaliskuussa 2023 komissio ehdotti uutta lainsäädäntöä tavaroiden korjaamisoikeuden parantamiseksi. Uudistuksen myötä myyjien tulisi takuuajan aikana korjauttaa tuotteet, ellei niiden korvaaminen ole edullisempaa. Takuuajan jälkeenkin tavaroiden korjaaminen olisi jatkossa helpompaa ja halvempaa.

EU:ssa on hyväksytty sääntöjä sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräämisestä, käsittelystä ja kierrättämisestä, jotta voitaisiin ratkaista elektroniikkajätteen jatkuvasti kasvava ongelma.

Helmikuussa 2023 komissio esitti sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin päivittämistä. Tarkoituksena on ottaa huomioon EU:n tuomioistuimen päätös, joka koskee aurinkopaneelien valmistajille asetettuja vaatimuksia.

Parlamentti ja neuvosto pääsivät alustavaan sopimukseen päivityksestä marraskuussa 2023. Ne sopivat myös siitä, että vuoteen 2026 mennessä komission tulee arvioida direktiiviä ja tarpeen mukaan ehdottaa uusia muutoksia sekä esittää kattava arvio direktiivin vaikutuksista yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Mepit äänestävät päivityksestä helmikuun 2024 alussa.

Parlamentin kanta

Helmikuussa 2021 parlamentti hyväksyi uutta kiertotalouden toimintasuunnitelmaa koskevan päätöslauselman, jossa se peräänkuulutti lisää toimia hiilineutraalin, ympäristön kannalta kestävän ja myrkyttömän kiertotalouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi kierrätyksen sääntöjä tulisi kiristää ja materiaalien kulutukselle asettaa sitovia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä.

Elektroniikkaromun osalta mepit haluavat, että EU:ssa pidennetään tuotteiden elinikää panostamalla uudelleenkäyttöön ja korjaamiseen jo suunnitteluvaiheessa.


Lue lisää kiertotaloudesta ja jätteestä: