Tekstiilituotannon ja -jätteen vaikutus ympäristöön (infografiikka)
Vaatteet, jalkineet ja kodintekstiilit pilaavat vesiä ja aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä ja jätevuoria. Lue lisää infografiikasta.
Pikamuoti eli halpamuodin tarjonta jatkuvalla syötöllä, on lisännyt tuotettujen ja pois heitettyjen vaatteiden määrää valtavasti. EU haluaa nopeuttaa siirtymistä kiertotalouteen ympäristövaikutuksiin puuttumiseksi.
Lue kiertotalouden määritelmästä sekä sen merkityksestä ja hyödyistä.
Veden käyttö
Tekstiilituotannossa käytetään paljon vettä sekä maata puuvillan ja muiden kuitujen kasvattamiseen. Maailman tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa käytettiin arviolta 79 miljardia kuutiometriä vettä vuonna 2015, kun taas koko EU:n talouden tarpeet olivat 266 miljardia kuutiometriä vuonna 2017. Yhden puuvillaisen t-paidan valmistamiseen tarvitaan arviolta 2 700 litraa makeaa vettä eli yhden henkilön 2,5 vuoden juomavesitarpeen verran.
Veden pilaantuminen
Tekstiilituotannon värjäys- ja viimeistelytuotteiden arvioidaan aiheuttavan noin 20 prosenttia maailman puhtaan veden pilaantumisesta.
Tekokuitujen pesussa vapautuu arviolta 0,5 miljoonaa tonnia mikrokuitua valtameriin joka vuosi.
Ympäristöön joutuvista primääreistä mikromuoveista 35 prosenttia on peräisin tekokuituvaatteiden pesusta. Koneellisesta polyesterivaatepyykkiä voi vapautua 700 000 mikromuovikuitua, jotka voivat päätyä elintarvikeketjuun.
Kasvihuonekaasupäästöt
Muotiteollisuuden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on arviolta 10 prosenttia, eli enemmän kuin kansainväliset lennot ja merikuljetukset yhteensä.
Euroopan ympäristökeskuksen mukaan tekstiilihankinnoista EU:ssa aiheutui vuonna 2017 noin 654 kiloa CO2-päästöjä henkeä kohti.
Tekstiilijäte kaatopaikoilla
Tapa, jolla ihmiset pyrkivät eroon ei-toivotuista vaatteista, on myös muuttunut. Tavaroita heitetään pois eikä lahjoiteta.
Vuodesta 1996 EU:ssa ostettujen vaatteiden määrä henkeä kohti on kasvanut 40 prosenttia, kun hinnat ovat romahtaneet. Samalla vaatteiden käyttöikä on lyhentynyt. Eurooppalaiset kuluttavat lähes 26 kiloa ja heittävät pois noin 11 kiloa tekstiilejä joka vuosi. Käytetyt vaatteet voidaan viedä EU:n ulkopuolelle, mutta suurin osa (87 %) poltetaan tai viedään kaatopaikalle.
Koko maailmassa alle prosentti vaatteista kierrätetään vaatteina, mikä johtuu osittain riittämättömästä teknologiasta.
Tekstiilijätteen torjunta EU:ssa
Helmikuussa 2021 parlamentti hyväksyi uutta kiertotalouspakettia koskevan päätöslauselman, jossa se peräänkuulutti lisää toimia hiilineutraalin, ympäristön kannalta kestävän ja myrkyttömän kiertotalouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi kierrätyksen sääntöjä tulisi kiristää ja materiaalien kulutukselle asettaa sitovia tavoitteita vuoteen 2030 mennessä.
Osana esitystä mepit vaativat uusia toimia mikrokuitujen luontoon joutumista vastaan sekä tiukempia normeja veden kulutukselle.
Osana kiertotalouden toimintasuunnitelmaa Euroopan komissio esitteli maaliskuussa 2022 uuden tekstiilistrategian, jolla on määrä tehdä tekstiileistä kestävämpiä, korjattavampia, uudelleenkäytettävämpiä ja kierrätettävämpiä, puuttua pikamuotiin ja vauhdittaa alan innovaatioita.
Uuteen strategiaan sisältyy vaatimuksia tekstiilien ekologisemmasta suunnittelusta, selkeämmästä tiedon jakamisesta sekä digitaalisesta tuotepassista. Lisäksi yrityksiä vaaditaan kantamaan vastuunsa ja toimimaan hiili- ja ympäristöjalanjälkensä minimoimiseksi.
Euroopan parlamentin vuonna 2018 hyväksymän jätedirektiivin mukaan EU-maiden on vuoteen 2025 mennessä erilliskerättävä tekstiilit. Komission uuden strategian toimenpiteillä myös puututaan vaarallisiin kemikaaleihin, vaaditaan valmistajia ottamaan vastuu tuotteistaan niiden koko elinkaaren ajan jätteeksi asti ja autetaan kuluttajia valitsemaan kestäviä tekstiilejä.
Ekologisia arviointiperusteita noudattavat tuottajat voivat hakea tuotteilleen EU:n ympäristömerkkiä. Tämä vähentää haitallisten aineiden käyttöä ja veden ja ilman pilaantumista.
EU on myös ottanut käyttöön toimenpiteitä tekstiilijätteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitetaan kemialliseen kierrätykseen perustuvaa RESYNTEX-hanketta, joka voisi tarjota kiertotalouden liiketoimintamallin tekstiiliteollisuudelle.
”Euroopassa on meneillään ennennäkemätön terveys- ja talouskriisi, joka on paljastanut globaalien toimitusketjujen heikkoudet. Uusien innovatiivisten liiketoimintamallien edistäminen luo uutta talouskasvua ja työpaikkoja, joita Eurooppa tarvitsee elpyäkseen.”