Tekstiilituotannon ja -jätteen vaikutus ympäristöön (infografiikka) 

 
 

Vaatteet, jalkineet ja kodintekstiilit pilaavat vesiä ja aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöjä ja jätevuoria. Lue lisää infografiikasta.

Pikamuoti eli halpamuodin tarjonta jatkuvalla syötöllä, on lisännyt tuotettujen ja pois heitettyjen vaatteiden määrää valtavasti.


EU haluaa nopeuttaa siirtymistä kiertotalouteen ympäristövaikutuksiin puuttumiseksi.


Komissio hyväksyi maaliskuussa 2020 kiertotaloutta koskevan uuden toimintasuunnitelman. Siihen sisältyy EU:n tekstiilistrategia, jonka tavoitteena on kehittää innovointia ja edistää uudelleenkäyttöä. Parlamentin on määrä äänestää tähän liittyvästä valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä vuoden 2021 alussa.

Infografiikka, jossa on faktoja ja lukuja tekstiilien ympäristövaikutuksista  

Veden käyttö

Tekstiilituotannossa käytetään paljon vettä sekä maata puuvillan ja muiden kuitujen kasvattamiseen. Maailman tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa käytettiin arviolta 79 miljardia kuutiometriä vettä vuonna 2015, kun taas koko EU:n talouden tarpeet olivat 266 miljardia kuutiometriä vuonna 2017. Yhden puuvillaisen t-paidan valmistamiseen tarvitaan arviolta 2 700 litraa makeaa vettä eli yhden henkilön 2,5 vuoden juomavesitarpeen verran.


Infografiikka, jossa on faktoja ja lukuja tekstiilien ympäristövaikutuksista  

Veden pilaantuminen

Tekstiilituotannon värjäys- ja viimeistelytuotteiden arvioidaan aiheuttavan noin 20 prosenttia maailman puhtaan veden pilaantumisesta.


Tekokuitujen pesussa vapautuu arviolta 0,5 miljoonaa tonnia mikrokuitua valtameriin joka vuosi.


Ympäristöön joutuvista primääreistä mikromuoveista 35 prosenttia on peräisin tekokuituvaatteiden pesusta. Koneellisesta polyesterivaatepyykkiä voi vapautua 700 000 mikromuovikuitua, jotka voivat päätyä elintarvikeketjuun.


Infografiikka, jossa on faktoja ja lukuja tekstiilien ympäristövaikutuksista  

Kasvihuonekaasupäästöt

Muotiteollisuuden osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on arviolta 10 prosenttia, eli enemmän kuin kansainväliset lennot ja merikuljetukset yhteensä.


Euroopan ympäristökeskuksen mukaan tekstiilihankinnoista EU:ssa aiheutui vuonna 2017 noin 654 kiloa CO2-päästöjä henkeä kohti.


Tekstiilijäte kaatopaikoilla

Tapa, jolla ihmiset pyrkivät eroon ei-toivotuista vaatteista, on myös muuttunut. Tavaroita heitetään pois eikä lahjoiteta.


Vuodesta 1996 EU:ssa ostettujen vaatteiden määrä henkeä kohti on kasvanut 40 prosenttia, kun hinnat ovat romahtaneet. Samalla vaatteiden käyttöikä on lyhentynyt. Eurooppalaiset kuluttavat lähes 26 kiloa ja heittävät pois noin 11 kiloa tekstiilejä joka vuosi. Käytetyt vaatteet voidaan viedä EU:n ulkopuolelle, mutta suurin osa (87 %) poltetaan tai viedään kaatopaikalle.


Koko maailmassa alle prosentti vaatteista kierrätetään vaatteina, mikä johtuu osittain riittämättömästä teknologiasta.


Tekstiilijätteen torjunta EU:ssa

Uudella strategialla pyritään puuttumaan pikamuotiin ja antamaan ohjeita tekstiilijätteen erilliskeräyksen lisäämiseksi.


Euroopan parlamentin vuonna 2018 hyväksymän jätedirektiivin mukaan EU-maiden on vuoteen 2025 mennessä erilliskerättävä tekstiilit. Komission uuden strategian toimenpiteillä myös tuetaan kiertotalouden materiaali- ja tuotantoprosesseja, puututaan vaarallisiin kemikaaleihin ja autetaan kuluttajia valitsemaan kestäviä tekstiilejä.


Ekologisia arviointiperusteita noudattavat tuottajat voivat hakea tuotteilleen EU:n ympäristömerkkiä. Tämä vähentää haitallisten aineiden käyttöä ja veden ja ilman pilaantumista.


EU on myös ottanut käyttöön toimenpiteitä tekstiilijätteen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitetaan kemialliseen kierrätykseen perustuvaa RESYNTEX-hanketta, joka voisi tarjota kiertotalouden liiketoimintamallin tekstiiliteollisuudelle.

”Euroopassa on meneillään ennennäkemätön terveys- ja talouskriisi, joka on paljastanut globaalien toimitusketjujen heikkoudet. Uusien innovatiivisten liiketoimintamallien edistäminen luo uutta talouskasvua ja työpaikkoja, joita Eurooppa tarvitsee elpyäkseen.”

Jan Huitema (Alankomaat, Renew Europe) 

Lisätietoa jätteistä EU:ssa: