Maahantulijoiden palauttaminen: faktoja, lukuja ja EU:n toimet (infografiikka)
Mepit haluavat, että EU-säännöissä turvataan palautettavien muuttajien perusoikeudet ja edistetään ensisijaisesti vapaaehtoista paluuta. Katso faktat ja luvut.
Palauttamisdirektiivissä määritetään EU:n yhteiset menettelyt sellaisten muuttajien palauttamiselle, joilla ei ole oikeutta jäädä unionin alueelle. Mepit katsoivat direktiivistä annetussa päätöslauselmassa, että EU:n palauttamissäännöissä on puutteita. Päätöslauselma hyväksyttiin 16. joulukuuta 2020.
Tehokkaiden palautusten edistäminen
Vuonna 2020 pääsy EU:n alueelle evättiin 137 840 henkilöltä. Yleisimmät syyt olivat, että heillä ei ollut asianmukaisia asiakirjoja oleskelunsa perusteeksi (41 %), heitä pidettiin uhkana (18 %) tai heillä ei ollut voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa (9 %). Samana vuonna EU:sta määrättiin poistumaan 396 435 ihmistä, mikä on alhaisin luku sitten vuoden 2013.
Vuonna 2020 EU-maat tekivät yli 396 400 palauttamispäätöstä. Silti alle neljännes näistä ulkomaiden kansalaisista poistui tosiasiallisesti unionista. Meppien mukaan vapaaehtoisen paluun lyhyet määräajat ja maahantulokieltojen asettaminen voivat johtaa palautusten epäonnistumiseen. He ovat vaatineet EU-maita mukauttamaan EU:sta poistumisen määräaikoja ja päättämään maahantulokielloista tapauskohtaisesti.
Esittelijä Tineke Strik (Verts/ALE, Alankomaat) katsoo, että palauttamispolitiikan onnistumista ei pidä mitata vain palauttamisasteella, vaan on myös seurattava, mitä palautetuille henkilöille tapahtuu heidän saavuttuaan kohdemaahan.
Vuonna 2020 lähtökäskyjä saivat eniten algerialaiset, marokkolaiset, albanialaiset, ukrainalaiset ja pakistanilaiset.
Vapaaehtoista paluuta tuettava
Palauttamissäännöissä asetetaan etusijalle vapaaehtoinen paluu. Tällöin muuttaja lähtee EU:sta omasta aloitteestaan eikä häneen kohdisteta pakkotoimia. Frontexin mukaan 59 prosenttia kaikista palautuksista perustui vuonna 2020 vapaaehtoisuuteen.
On kuitenkin EU-maita, jotka ovat toistuvasti evänneet vapaaehtoisen paluun mahdollisuuden tai lyhentäneet sen määräaikaa, esimerkiksi jos maahanmuuttaja on säilöön otettuna tai jos on syytä uskoa palautettavan henkilön pakenevan.
Parlamentti kehottaa jäsenvaltioita investoimaan tuetun vapaaehtoisen paluun ohjelmiin, joiden osuus palautuksista oli 27,5 prosenttia vuonna 2020, ja asettamaan vapaaehtoisen paluun etusijalle, koska se on ratkaisuna kestävämpi ja helpompi järjestää. Myös yhteistyö kohdemaiden kanssa käy näissä tapauksissa helpommin. Tärkeimpiä palauttamista haittaavia käytännön ongelmia ovat muuttajien henkilöllisyyden todentaminen ja tarvittavien asiakirjojen saaminen EU:n ulkopuolisten maiden viranomaisilta.
Meppien mielestä ilman huoltajaa EU:ssa olevia alaikäisiä ei pitäisi palauttaa, jollei sen voida varmuudella katsoa olevan lapsen edun mukaista.
Perusoikeuksien turvaaminen
Parlamentti korostaa, että EU:n palauttamissääntöjä sovellettaessa on tärkeää turvata perusoikeudet ja noudattaa menettelyllisiä takeita. Se myös vaatii EU-maita antamaan palautuspäätöksen saaneille henkilöille riittävästi aikaa valittaa päätöksestä sekä tarjoamaan heille oikeudellista apua ja tulkkauspalveluita maksutta.
Mepit ilmaisivat huolensa eräiden EU:n ulkopuolisten maiden, kuten Turkin, Afganistanin ja Gambian, kanssa tehdyistä epävirallisista järjestelyistä, joissa viitataan perusoikeuksiin vain ylimalkaisesti.
Taustatietoa
Mietintö on vastaus komission vuonna 2018 esittämään ehdotukseen EU:n palauttamispolitiikan tarkistamisesta, jolla halutaan tehostaa EU:n palauttamispolitiikkaa ja pohjustaa uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta.
Joulukuussa 2020 hyväksytyssä erillisessä turvapaikka-asioita koskevassa päätöslauselmassa mepit kehottivat EU-maita olemaan solidaarisempia ja lisäämään rahoitusta etulinjan maille erityisesti silloin, kun turvapaikanhakijoita saapuu paljon.
