Kohti digitaalista Eurooppaa 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Digitalisaatio hyödyttää Euroopan kansalaisia, yrityksiä ja ympäristöä. Lue, miten EU luo edellytyksiä digitaaliselle kehitykselle.

Digitalisaatio on yksi EU:n päätavoitteista. EU:n tavoitteena on mm. sujuvoittaa digitaalisten julkisten palvelujen käyttöä. Samalla halutaan huolehtia, että kansalaisten perusoikeudet toteutuvat myös virtuaalisessa ympäristössä. Parlamentti auttaa luomaan käytäntöjä, jotka vahvistavat eurooppalaisten valmiuksia käyttää uusia teknologioita.


Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia sekä kuluttajille että yrityksille. Samalla se voi tukea EU:n tavoitteita olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.


Parlamentti hyväksyi Euroopan digitaalista tulevaisuutta käsittelevän mietinnön toukokuussa 2021. Mietinnössä mepit kehottavat komissiota varmistamaan digitaalisen siirtymän sujuvuuden. Erityistä huomiota tulee mietinnön mukaan kiinnittää digitaalisten sisämarkkinoiden tarjoamiin mahdollisuuksiin, tekoälyn tehokkaampaan hyödyntämiseen ja innovaatioiden tukemiseen.

Mitä digitalisaatio tarkoittaa? 
  • Digitalisaatiolla tarkoitetaan teknologian roolin lisääntymistä yhteiskunnassa. 
  • Digitaaliset alustat, esineiden internet, pilvipalvelut ja tekoäly ovat teknologioita, jotka vaikuttavat liikenne- ja energia-aloihin, maatalouteen, viestintään, rahoituspalveluihin, teollisuuteen ja terveydenhuoltoon. 
  • Teknologiat voivat auttaa tuotannon tehostamisessa, jätteen määrän ja päästöjen vähentämisessä, yritysten kilpailukyvyn parantamisessa sekä uusien palveluiden ja tuotteiden luomisessa. 

EU:n digitavoitteiden rahoitus


Digiasiat huomioidaan kaikessa EU:n päätöksenteossa. Koronakriisi on osoittanut tarpeen pitkän aikavälin suunnitelmille, jotka valmistavat Eurooppaa tulevien haasteiden selättämiseen.


Digitaaliset ratkaisut ovat avain Euroopan elpymiseen ja pärjäämiseen globaalissa kilpailussa. EU:n elpymissuunnitelmaan on kirjattu, että jäsenmaiden tulee ohjata elpymis- ja palautumistukivälineen 672,5 miljardista eurosta vähintään 20 % digitaalisen siirtymän toteuttamiseen.


EU:n yleinen tavoite on kehittää digitalisaatiota kaikkien EU-ohjelmien kautta. Tietyt investointiohjelmat ja toimet keskittyvät kuitenkin erityisesti digiasioihin. Horisontti Eurooppa ja Verkkojen Eurooppa -ohjelmat ovat esimerkiksi merkittäviä digitaalisen kehityksen rahoittajia EU-maissa.


Digitaalinen Eurooppa -ohjelma


Parlamentti hyväksyi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman huhtikuussa 2021. Kyseessä on EU:n ensimmäinen ohjelma, jonka tavoitteena on parantaa kansalaisten ja yritysten mahdollisuuksia käyttää uusia teknologioita. Ohjelma tavoitteena on investoida digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen.


Tehokas digitaalinen infrastruktuuri edesauttaa Europan kilpailukyvyn parantamista, vihreää siirtymää sekä teknologista riippumattomuutta. Digitaalinen Eurooppa -ohjelma sijoittaa yhteensä noin 7,6 miljardia euroa viiteen eri painopisteeseen: supertietokoneet (2,2 miljardia euroa), tekoäly (2,1 miljardia euroa), kyberturvallisuus (1,6 miljardia euroa), digitaalisten taitojen parantaminen (577 miljoonaa euroa) ja teknologioiden käyttöönoton helpottaminen (1,1 miljardia euroa). Esitetyt luvut ovat pyöristettyjä.


Verkkoturvallisuus ja alustatalous


Verkkoalustat ovat tärkeä osa ihmisten elämää ja taloutta. Ne ovat tärkeitä viestintäkanavia ja paikkoja harjoittaa yritystoimintaa. Hyvien puolien lisäksi verkkoalustat ovat kuitenkin tuoneet mukanaan myös haasteita.


EU valmistelee parhaillaan uusia sääntöjä digitaalisille palveluille. Uudet säännöt pyrkivät edistämään kilpailukykyä, innovointia ja kasvua. Niiden tavoitteena on myös vahvistaa verkkoturvallisuutta, puuttua laittomaan sisältöön verkossa ja varmistaa sanan- ja lehdistönvapauden sekä demokratian suojelu verkossa.


Parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2021 säännöt, joilla halutaan estää terroristisen sisällön leviäminen verkossa. Mepit myös tukivat uuden Euroopan kyberturvallisuuskeskuksen perustamista toukokuussa 2021. Keskus parantaa Euroopan valmiutta torjua kyberuhkia.


Tekoäly ja datastrategia


EU:n kansalaiset voivat hyötyä tekoälystä paremman terveydenhuollon, turvallisempien autojen ja räätälöityjen palvelujen kautta. Eurooppalaiset yritykset puolestaan voivat tehostaa tuotantoprosessejaan sen avulla ja saada siten kilpailuetua.


Tekoälyä voi soveltaa myös sellaisilla aloilla, joilla eurooppalaiset yritykset ovat jo valmiiksi vahvoja. Näitä aloja ovat esimerkiksi kiertotalous, koneiden valmistaminen, maatalous ja matkailu.


Mepit ovat korostaneet ihmislähtöisten tekoälysääntöjen tarpeellisuutta. Parlamentti haluaa uusien sääntöjen varmistavan, että tekoälyä käytetään eettisesti. Tekoälyn käyttöönoton tulisi myös tukea työmarkkinoita ja EU:n tulisi panostaa eurooppalaisen tekoälyn kehittämiseen. Komissio antoi ehdotuksensa tekoälylaista 21. huhtikuuta 2021.


Lue lisää siitä, miten mepit haluavat säädellä tekoälyn käyttöä.

Menestyksekkään eurooppalaisen tekoälyn kehittäminen edellyttää toimivaa datastrategiaa. Parlamentti ilmaisi kantansa komission esittämään Euroopan datastrategiaan mietinnössä, jonka esittelijänä toimi suomalainen meppi Miapetra Kumpula-Natri.


Parlamentti on painottanut teollisen ja julkisen datan tarjoamia mahdollisuuksia eurooppalaisille yrityksille ja tutkijoille. Datan käyttöä edistääkseen mepit ovat vaatineet panostuksia massadatan infrastruktuurin ja lainsäädäntöä, joka lisää kansalaisten luottamusta uusia teknologioita kohtaan.

Lue lisää siitä, minkälaisen Euroopan datastrategian parlamentti haluaa.


Digitaidot ja koulutus


Koronaviruspandemia on osoittanut, kuinka tärkeitä digitaidot ovat. Kaikilla kansalaisilla ei kuitenkaan ole riittäviä digitaitoja esimerkiksi etätyöskentelyyn. Parlamentti haluaakin, että Euroopan osaamisohjelma huomioi digitaitojen kouluttamistarpeet. Osaamisen parantamisella eurooppalaiset saavat teknologian kehityksestä enemmän hyötyä irti.

42 %  ; EU:n kansalaisista ei hallitse digitaitojen perusteita

Digitalouden oikeudenmukainen verotus

Useimmat verotussäännöt on luotu aikana, jolloin digitaalista taloutta ei vielä ollut olemassa. Mepit ovat vaatineet maailmanlaajuista vähimmäisveroastetta ja uusia verotusoikeuksia. Näillä uudistuksilla voitaisiin puuttua veronkiertoon ja tehdä verotuksesta oikeudenmukaisempaa.

Lue aiheesta lisää: