Teollisuuden kannalta keskeisten kriittisten raaka-aineiden kestävä saatavuus

Mepit haluavat, että Eurooppa olisi vähemmän riippuvainen sellaisten kriittisten raaka-aineiden tuonnista, jotka ovat tärkeitä strategisille teollisuudenaloille.

Aurinkosähköpaneelien valmistamiseen tarvitaan useita kriittisiä raaka-aineita, kuten indiumia.
Aurinkosähköpaneelien valmistamiseen tarvitaan useita kriittisiä raaka-aineita, kuten indiumia. ©CHARLY TRIBALLEAU / AFP

Jotta EU voisi olla yhä digitaalisempi, energiatehokkaampi ja ilmastoneutraalimpi, se tarvitsee lisää kriittisiä raaka-aineita, kuten litiumia ja kobolttia, akkujen ja sähkömoottoreiden valmistukseen. Nämä teknologiat mahdollistavat strategisten alojen, kuten uusiutuvan energian, sähköautojen ja digiteknologian kehittymisen.

Vihreä ja digitaalinen siirtymä lisäävät myös kriittisten raaka-aineiden kysyntää. Vuoteen 2050 mennessä litiumin kysyntä voi olla jo 21 kertaa suurempi kuin vuonna 2020.

Covid-19-pandemia iski jo ennestään kuormittuneisiin globaaleihin toimitusketjuihin. Euroopassa on siksi puutetta kriittisistä raaka-aineista, ja teollisuudella on haasteita resurssien saatavuuden varmistamisessa.

Venäjän sota Ukrainassa sekä Kiinan entistä aggressiivisempi kauppa- ja teollisuuspolitiikka tarkoittavat, että kriittisistä raaka-aineista on tullut myös geopoliittisia aiheita.

EU:n tuontiriippuvuuden muuttaminen

EU:n toimitusketjussa on pullonkauloja ja haavoittuvuuksia, koska EU on vahvasti riippuvainen yksittäisistä lähteistä peräisin olevasta tuonnista.

Kiina tuottaa tällä hetkellä 86 % maailman harvinaisista maametalleista. EU tuo 100 % tarvitsemistaan harvinaisista maametalleista Kiinasta, 98 % booristaTurkista ja 71 % platinasta Etelä-Afrikasta.

Vaikka Kiina onkin yhä merkittävä alkuperämaa, jotkin raaka-aineet tulevat nykyään EU-alueelta. Esimerkiksi koksi ja kupari tulevat Puolasta, arseeni Belgiasta, hafnium Ranskasta, strontium Espanjasta ja nikkeli Suomesta.

Joulukuussa 2023 parlamentti hyväksyi kriittisiä raaka-aineita koskevat säännöt sen jälkeen, kun tekstin muotoilusta oli sovittu neuvoston kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että suurempi osuus raaka-aineista tuotetaan, käsitellään ja kierrätetään EU:ssa.

Uusissa säännöissä asetetaan tavoitteita EU:n vuosittaiselle kulutukselle vuoteen 2030 mennessä:

  • vähintään 10% EU:ssa käytetyistä raaka-aineista tulee louhia sen omalta alueelta
  • vähintään 40 % EU:ssa käytetyistä strategisista raaka-aineista tulee käsitellä sen omalla alueella
  • EU:ssa tulisi tuottaa vähintään 25 % vuosittain tarvittavista raaka-aineista kierrättämällä jätettä

EU aikoo myös:

  • monipuolistaa kriittisten raaka-aineiden hankintalähteitä ja vähentää riippuvuutta muutamista EU:n ulkopuolisista maista
  • tukea pienempiä yrityksiä sekä yrityksiä, jotka investoivat Eurooppaan
  • lisätä vaihtoehtoisiin materiaaleihin keskittyvää tutkimusta ja kehitystä ja ympäristöystävällisempiä louhinta- ja tuotantomenetelmiä
  • varmistaa strategisia pitkän aikavälin kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa.

Vuoteen 2030 mennessä yhdenkään EU:n ulkopuolisen maan ei pitäisi tuottaa yli 65 prosenttia minkään strategisen raaka-aineen vuosittaisesta kulutuksesta unionin alueella.

Raaka-aineiden kierrätys EU:ssa

Vanhoista tuotteista saatavia raaka-aineita voidaan kierrättää. Niitä kutsutaan uusioraaka-aineiksi. Uudet säännöt edistävät kaivos-, jalostus- ja kauppajätevirroista peräisin olevien kriittisten raaka-aineiden kierrätystä ja talteenottoa, jotta varmistetaan kriittisten raaka-aineiden luotettava, turvallinen ja kestävä saatavuus.

Lue lisää kiertotalouden merkityksestä ja hyödyistä

Raaka-aineala tarjosi noin 3,5 miljoonaa työpaikkaa EU:ssa vuonna 2017. Siirtyminen kohti kiertotaloutta voisi lisätä nettomääräisesti 700 000 työpaikkaa EU:ssa vuoteen 2050 mennessä.


Taustaa

Euroopan komissio ehdotti kriittisiä raaka-aineita koskevaa asetusta maaliskuussa 2023. Parlamentti hyväksyi neuvoston kanssa sovitun version asetuksesta joulukuun 2023 täysistunnossa. Kun neuvosto on virallisesti hyväksynyt tekstin, laki voi astua voimaan.

Lue lisää kiertotaloudesta:

Find out more

Artikkeleita samasta aiheesta

Jaa tämä artikkeli aiheesta: