Eläinkuljetusten ongelmia paljastunut (haastattelu)
Eläinkuljetuksia koskevien sääntöjen noudattamatta jättäminen vaarantaa eläinten hyvinvoinnin, toteaa tutkintavaliokunnan puheenjohtaja Tilly Metz.
Parlamentti perusti vuonna 2019 eläinten suojelua kuljetusten aikana selvittävän tutkintavaliokunnan arvioimaan tilannetta Euroopassa sen jälkeen, kun täysistunto oli hyväksynyt tiukempia sääntöjä vaativan päätöslauselman. Valiokunta hyväksyi loppuraporttinsa joulukuussa 2021, ja se hyväksyttiin vuoden 2022 ensimmäisessä täysistunnossa tammikuussa.
Valiokunnan puheenjohtaja, luxemburgilaismeppi Tilly Metz (vihreät/EVA) sanoi: ”On tärkeää varmistaa, että eläimiä kohdellaan yhtä hyvin koko matkan ajan, samoin kuin on tärkeää, että rajat ylittävissä kuljetuksissa säännöt pysyvät samoina alusta loppuun asti.”
Miten parlamentti haluaa parantaa eläinten oloja kuljetusten aikana?
Valiokunta totesi, että nykyisten eläinten hyvinvointia kuljetusten aikana koskevien sääntöjen toimeenpanossa on järjestelmällisiä vikoja, ja antoi suosituksia sääntöjen päivittämiseksi ensi vuonna.
Valiokunta vaatii kuljetusmatkojen lyhentämistä: matka teurastettavaksi saisi kestää enintään kahdeksan tuntia ja tuotantoeläinten (maidon tai munien tuotantoa tai siitosta varten pidettyjen eläinten) matka enintään neljä tuntia. Lisäksi nuoria ja raskaana olevia eläimiä tulisi kohdella entistä paremmin. Entisen kymmenen päivän rajan sijaan vieroittamattomia eläimiä ei saisi kuljettaa ennen viiden viikon ikää, ja raskaana oleville eläimille kuljetukset olisivat mahdollisia vain raskauden toisen kolmanneksen loppuun (tällä hetkellä raja on 90 % raskauden kestosta).
EU:n ulkopuolelle suuntautuvien kuljetusten osalta valiokunta haluaa, että elävien eläinten kuljetukset sallittaisiin vain maihin, jotka noudattavat vastaavia eläinten hyvinvointia koskevia normeja.
”On myös tärkeää varmistaa, että kuluttajille EU:ssa on tarjolla paikkansapitävää tietoa myynnissä olevista eläintuotteista, sillä se antaa kuluttajalle vallan valita ostoksensa eläinten hyvinvoinnin perusteella”, Metz sanoi.
Mitä eläinkuljetuksiin liittyviä käytäntöjä tulisi muuttaa?
”EU:n on parannettava ja täydennettävä eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöään, jotta voidaan varmistaa, että kaikki eläimet voivat yhtä hyvin riippumatta siitä, missä ne ovat syntyneet ja kasvaneet ja missä ne teurastetaan”, Metz sanoi.
”Tarvitsemme yhdenmukaisempia sääntöjä, tarkastuksia ja rangaistuksia”, Metz sanoi ja painotti, että on EU:n tehtävä ”varmistaa yhtenäiset pelisäännöt kasvattajille ja kuljettajille”. Valiokunnan loppuraportissa suositellaan keskeisten sääntöjen, kuten kuljetusajoneuvojen ominaisuuksista määräävien sääntöjen keskittämistä EU-tasolle. Karjankasvattajat saavat EU-tukea yhteisen maatalouspolitiikan kautta, mutta Metzin mukaan siihenkin tulisi liittyä konkreettisempia ratkaisuita eläinten hyvinvoinnin takaamiseksi.
Metz toteaa, että tarvitaan uusia työkaluja tukemaan ”pieniä paikallisia teurastamoita samoin kuin liikkuvia teurastamoita”, joiden avulla voitaisiin vähentää stressaavien teurastuskuljetusten määrää.
Elävien eläinten kuljetuksia EU-alueen ulkopuolelle tulisi myös säännellä yhtenäisemmin. Nyt joistain jäsenmaista viedään eläimiä EU-rajojen ulkopuolelle, ja ”nykyjärjestelmässä on hyvin vaikeaa valvoa” hyvinvointinormien täytäntöönpanoa.
Miten muutokset hyödyttäisivät kansalaisia ja karjankasvattajia?
Metzin mukaan valiokuntaa ei olisi koskaan perustettu ilman kansalaisyhteiskunnan ja kyllästyneiden kansalaisten sinnikkäitä vaatimuksia. ”On selvää, että suuri enemmistö kansalaisista haluaa parantaa tilannetta nopeasti.”
Kansalaisaloitteilla, kuten ”End the cage age”-kampanjalla on ollut vaikutusta valiokunnan työhön, ja ”nämä kansalaisten vaatimukset on otettu mahdollisimman hyvin huomioon”, joskin Metz myöntää, että ”parannuksia on yhä mahdollista tehdä suosituksiin”.
Metz uskoo, että ”monille kansalaisille ensisijainen syy vaatia tiukempia sääntöjä ja enemmän rangaistuksia on eettinen huoli ja halu välttää tai ainakin vähentää eläinten kärsimystä. Heille mikä tahansa parannus on jo voitto, minkä lisäksi näin voidaan vähentää terveysriskejä ja ympäristöongelmia”.
Kyse ei kuitenkaan ole vain kansalaisten huolista, sillä myös kasvattajat voisivat hyötyä oikeudenmukaisemmasta ja läpinäkyvämmästä järjestelmästä, joka ”palkitsisi eläinten hyvinvoinnin takaamisesta julkisella tuella”.
”Monet kasvattajat valittavat läpinäkyvyyden ja valvonnan puutetta nykyisessä järjestelmässä. Useimmat heistä välittävät kasvattamistaan eläimistä, mutta he eivät usein tiedä, millaisiin oloihin eläimet myynnin jälkeen päätyvät.”
