Miten EU vähentää muita kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidia?

Lue, miten EU pyrkii vähentämään muiden kasvihuonekaasujen kuin hiilidioksidin päästöjä.

Samalla kun EU pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjä (CO2), se pyrkii sääntelemään myös muita maapalloa lämmittäviä kasvihuonekaasuja. Niitä ovat muun muassa metaani, fluoratut kaasut (eli F-kaasut) ja otsonikerrosta heikentävät aineet. Näitä kaasuja esiintyy ilmakehässä pienempinä määrinä kuin hiilidioksidia, mutta niillä voi olla merkittävä lämmittävä vaikutus.

Mepit vaativat fluoratuille kasvihuonekaasuille ja otsonikerrosta heikentäville aineille kunnianhimoisia päästövähennyksiä. He tukevat komission ehdotuksia, joilla kannustetaan käyttämään fluorattujen kasvihuonekaasujen ja otsonikerrosta heikentävien aineiden vaihtoehtoja silloin, kun se on mahdollista, tai ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla vähennetään niiden vuotoja ja päästöjä tuotannon tai käytön aikana.

Parlamentti hyväksyi tammikuussa 2024 fluorattujen kaasujen päästövähennyksiä ja otsonikerrosta heikentäviä aineiita koskevat säännöt.

Lue lisää muista kuin C02-kasvihuonekaasuista ja niiden vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen.

Fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen

Mitä ovat fluoratut kaasut?

Fluoratut kaasut eli F-kaasut ovat ihmisen valmistamia. Niitä käytetään tavallisissa laitteissa, kuten jääkaapeissa, ilmastointilaitteissa tai lämpöpumpuissa, aerosoleissa, liuottimissa ja ponneaineissa. Niiden osuus EU:n kasvihuonekaasupäästöistä on noin 2,5 prosenttia.

Vaikka F-kaasuja esiintyy ilmakehässä pienempinä määrinä kuin hiilidioksidia, ne voivat ottaa talteen enemmän aurinkoenergiaa. EU:n on vähennettävä päästöjään, jotta se saavuttaisi vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteensa.

Koska F-kaasut eivät vahingoita ilmakehän otsonikerrosta, niillä korvataan usein otsonikerrosta heikentäviä aineita.

Mitä EU on tehnyt tähän mennessä?


F-kaasut kuuluvat hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin lailla Pariisin sopimuksen piiriin sekä otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevien kansainvälisten sopimusten piiriin.

EU valvoo F-kaasupäästöjä F-kaasuasetuksella ja moottoriajoneuvojen ilmastointijärjestelmiä koskevalla direktiivillä. Euroopan ympäristökeskus raportoi vuosittain EU:n yritysten päästämien F-kaasujen tuotannosta, tuonnista, viennistä, hävittämisestä ja käytöstä raaka−aineina.



Miten F-kaasuja koskevat säännöt muuttuvat?


Uusiin toimiin F-kaasujen vähentämiseksi EU:ssa kuuluvat:

  • Fluorihiilivetyjen (HFC-yhdisteiden) käytön lopettaminen täysin vuoteen 2050 mennessä, määrää jatkuvasti vähentäen vuosien 2024 ja 2049 välillä
  • Tiukat rajoitukset, joilla estetään F-kaasuja sisältävien tuotteiden myynti sisämarkkinoilla
  • F-kaasujen käytön lopettaminen asteittain aloilla, joilla on teknologisesti ja taloudellisesti mahdollista siirtyä muihin vaihtoehtoihin


Otsonikerrosta heikentävien kaasujen asteittainen poistaminen

Mitä ovat otsonikerrosta heikentävät aineet?


Otsonikerrosta heikentävät aineet ovat myös ihmisen valmistamia kemikaaleja, ja niitä esiintyy samanlaisissa laitteissa kuin F-kaasuja. Kun näitä aineita pääsee yläilmakehään, ne voivat vahingoittaa otsonikerrosta, joka suojaa maapalloa vaaralliselta auringon säteilyltä.


Mitä EU on tehnyt tähän mennessä?

EU luopuu otsonikerrosta heikentävistä aineista asteittain niiden ympäristövaikutusten vuoksi vuonna 1989 tehdyn maailmanlaajuisen sopimuksen eli otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan Montrealin pöytäkirjan mukaisesti, jotta se voisi saavuttaa EU:n ilmastotavoitteet ja noudattaa Pariisin ilmastosopimusta.


Mikä muuttuu uudistuksen myötä?


Vähentääkseen päästöjä entisestään mepit hyväksyivät uusia sääntöjä, joihin kuuluu otsonikerrosta heikentävien aineiden tuotannon, käytön ja myynnin kieltäminen kaikissa muissa kuin tietyissä tarkoin määritellyissä tapauksissa.

Uusi lainsäädäntö tuo mukanaan vaatimuksen ottaa talteen ja kierrättää kyseiset aineet rakennusmateriaaleista korjaustöiden yhteydessä, sillä tämä on jäljellä olevien päästöjen merkittävin lähde EU:ssa.


Metaanipäästöjen vähentäminen


Mitä metaani on?


Metaania esiintyy ilmakehässä luonnostaan, mutta sitä syntyy myös ihmisen toiminnasta, kuten maataloudesta, teollisuudesta ja fossiilisten polttoaineiden poltosta. Metaanilla on voimakkaasti ilmastoa lämmittävä vaikutus, ja se on hiilidioksidin jälkeen merkittävin syy maapallon lämpenemiseen. Sen osuus lämpötilojen noususta on noin kolmannes.


Mitä EU tekee?


Parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2024 ensimmäisen EU-lain, jolla pyritään vähentämään metaanipäästöjä. Uusissa säännöissä asetetaan sitovia tavoitteita energiasektorille metaanipäästöjen vähentämiseksi. Laki kattaa öljystä, fossiilisesta kaasusta ja hiilestä peräisin olevat päästöt. Toimiin kuuluu:

  • metaanivuotojen havaitsemista ja korjaamista koskevat tiukemmat velvoitteet
  • metaanin tuuletuksen ja soihdutuksen kieltäminen poistoasemilla vuoteen 2025 mennessä ja ilmanvaihtokuiluissa vuoteen 2027 mennessä
  • velvoite laatia päästövähennyssuunnitelmia hylätyille hiilikaivoksille sekä käytöstä poistetuille öljykaivoille ja fossiilisten kaasujen kaivoille (edellyttää näiden paikkojen löytämistä, sulkemista ja seurantaa).


Vuonna 2027 toimet laajennetaan kattamaan kivihiilestä, kaasusta ja öljystä peräisin olevan tuontienergian.

Artikkeleita samasta aiheesta