Uusi alku EU:n ja Turkin suhteelle 

 
 

Jaa tämä sivu: 

Huoli ihmisoikeuksien toteutumisesta sekä Turkin toimet Syyriassa ovat johtaneet EU:n ja Turkin suhteiden uuteen arviointiin. Mitä mieltä mepit ovat?

Mepit keskustelevat Turkin poraustoimista EU:n aluevesillä itäisellä Välimerellä 13. marraskuuta Brysselin täysistunnossa. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun parlamentti on kritisoinut Turkkia, mutta kaikesta huolimatta EU:lla ja Turkilla on läheiset suhteet monilla aloilla.

Vuosikymmenten ajan EU ja Turkki ovat käyneet kauppaa sekä tehneet yhteistyötä muun muassa Naton kautta. Viime aikoina suhteet ovat viilenneet johtuen niin Turkin hyökkäyksestä Syyriaan kuin oikeusvaltion ja demokratian huolestuttavasta tilasta maassa. Turkissa on muun muassa suljettu tiedotusvälineitä ja toimittajia on viety vankilaan.

Näiden muutosten myötä mepit on tullut aika arvioida uudelleen EU:n ja Turkin suhdetta. Lue alta katsaus suhteen ajankohtaisiin aiheisiin.

EU-jäsenyys jäissä?

Turkki ja Euroopan talousyhteisö solmivat assosiaatiosopimuksen jo 1963, ja Turkki on jättänyt jäsenyyshakemuksensa vuonna 1987. Se hyväksyttiin ehdokasmaaksi vuonna 1999, mutta varsinaiset neuvottelut alkoivat vasta 2005, eikä edistystä ole senkään jälkeen tapahtunut merkittävästi. Yhteensä 35 neuvotteluluvusta on avattu toistaiseksi 16, ja niistä vain yksi on viety loppuun asti.

Turkin hallituksen voimatoimet heinäkuussa 2016 tapahtuneen vallankaappausyrityksen jälkeen käytännössä lopettivat jäsenyysneuvottelut, eikä uusia neuvottelulukuja ole sen jälkeen avattu.

Marraskuussa 2016 mepit hyväksyivät päätöslauselman, jossa he vaativat neuvottelujen jäädyttämistä, kunnes sortotoimet Turkissa lakkaavat. Parlamentti toisti vaatimuksensa heinäkuussa 2017 äänestetyssä päätöslauselmassa ihmisoikeustilanteen herättämän huolen vuoksi. Vaikka päätöslauselmat eivät ole sitovia, ne lähettävät tärkeän viestin.

Mepit keskustelevat säännöllisesti Turkin tilanteesta. Esimerkiksi 6. helmikuuta 2019 parlamentissa käytiin keskustelu ihmisoikeuksien toteutumisesta Turkissa sekä maan sotilastoimista Afrinissa, Syyriassa. 8. helmikuuta äänestetyssä päätöslauselmassa mepit vaativat Turkkia peruuttamaan hätätilan alueeltaan.

Sotilastoimet Syyriassa

Lokakuussa 2019 Turkki hyökkäsi Pohjois-Syyriaan tavoitteenaan luoda maiden välille turvavyöhyke, jonne voitaisiin siirtää Turkissa asuvia syyrialaispakolaisia. Mepit tuomitsivat hyökkäyksen 23. lokakuuta täysistunnossa käydyssä keskustelussa sekä seuraavana päivänä hyväksytyssä päätöslauselmassa, jossa he lisäksi vaativat pakotteita Turkkia vastaan.

Assosiaatiosopimus: vaihtoehto EU-jäsenyydelle?

EU voi solmia assosiaatiosopimuksia naapurimaidensa kanssa, kuten se on tehnyt esimerkiksi Islannin ja Tunisian kanssa. Sopimuksissa määritetään puitteet läheiselle taloudelliselle ja poliittiselle yhteistyölle.

EU vaatii yleensä parannuksia kumppanuusmaiden ihmisoikeustilanteeseen sekä taloudellisen tilanteen kohentamista. Vastaavasti kumppanuusmaat hyötyvät taloudellisesta ja teknisestä avustuksesta sekä tullimaksujen poistamisesta joiltain tai kaikilta kauppatavaroilta.

EU:lla ja Turkilla on jo assosiaatiosopimus, mutta joidenkin meppien mielestä uusi sopimus voisi olla hyvä vaihtoehto Turkin EU-jäsenyydelle.

Läheisempää taloudellista yhteistyötä

Joulukuussa 2016 Euroopan komissio ehdotti EU:n ja Turkin välisen tulliunionin päivittämistä sekä kahdenvälisten kauppasuhteiden laajentamisesta, mutta EU-maiden neuvosto ei ole vielä hyväksynyt mandaattia. Neuvottelujen käymisen jälkeen Euroopan parlamentin tulisi vielä hyväksyä sopimus ennen kuin se voi astua voimaan.

EU on Turkin tärkein vientimarkkina (50 % Turkin viennistä suuntautuu EU:hun), ja Turkki on EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani niin viennin kuin tuonninkin osalta.

Muu yhteistyö

Sekä Turkki että suuri osa EU-maista on puolustusyhteisö Naton jäseniä. Lisäksi maat tekevät yhteistyötä muun muassa maahanmuuton saralla. Maaliskuussa 2016 EU ja Turkki solmivat maahanmuuttokriisin hallitsemiseksi sopimuksen, jonka ansiosta Eurooppaan on saapunut huomattavasti vähemmän laittomia siirtolaisia.

Lue lisää EU:n ratkaisuista maahanmuuttoon.