EU:n ja Turkin suhde: yhteistyötä ja jännitteitä 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Demokratiaa, muuttoliikettä ja laittomia kaasuporauksia koskevat jännitteet ovat johtaneet EU:n ja Turkin suhteiden uuteen arviointiin. Mikä on yhteistyön tila tällä hetkellä?

Meppien mukaan EU:n ja turkin väliset suhteet ovat ajautuneet historiallisen huonolle tasolle. Parlamentti hyväksyi toukokuussa 2021 mietinnön, jonka mukaan EU:n on arvioitava suhteensa Turkkiin uudelleen. Mepit ilmaisivat mietinnössä huolensa ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Turkissa.


Kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, kun parlamentti arvostelee Turkkia, mutta EU:lla ja Turkilla on silti läheiset suhteet monilla aloilla.


Vuosikymmenten ajan EU ja Turkki ovat käyneet kauppaa ja tehneet yhteistyötä muun muassa Naton kautta. Viime vuosina suhteet ovat kuitenkin viilenneet. EU:ta ovat huolestuttaneet Turkin sotilaallinen väliintulo Syyriassa, sen muuttoliikettä koskevat linjaukset sekä oikeusvaltion ja demokratian tila maassa, jossa on muun muassa lakkautettu tiedotusvälineitä ja vangittu toimittajia. Huolta ovat herättäneet myös Turkin laittomat toimet Kyproksessa sekä Kreikan aluevesien ja ilmatilan loukkaukset.


Tässä tilanteessa on aika tarkastella lähemmin EU:n ja Turkin yhteistyötä. Lue alta katsaus EU:n ja Turkin suhteen tämänhetkiseen tilaan.


EU:n ja Turkin muuttoliikesopimus


Sisällissodan puhjettua Syyriassa vuonna 2011 Turkkiin on saapunut noin 3,6 miljoonaa pakolaista. Kaikista maailman maista Turkissa on tällä hetkellä eniten pakolaisia.


Muuttoliikekriisin ratkaisemiseksi EU ja Turkki tekivät maaliskuussa 2016 sopimuksen, joka vähensi huomattavasti Eurooppaan laittomasti saapuvien määrää. Lue lisää EU:n vastauksesta muuttoliikkeeseen.


Sopimuksen mukaisesti kaikki Turkista Kreikan saarille laittomasti saapuvat palautettaisiin Turkkiin. Vastineeksi Turkki sai EU:lta humanitaarista apua noin 6 miljardia euroa Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kautta.


Turkin presidentti Recep Erdoğan uhkasi kuitenkin puheessaan 28. helmikuuta 2020 avata uudelleen Kreikan vastaisen rajan, sillä hänen mukaansa EU ei ollut pitänyt lupauksiaan. Päätöksen seurauksena Kreikka julisti poikkeustilan ja EU-johtajat päättivät myöntää Kreikalle 700 miljoonaa euroa rahoitusapua ja lisätä merkittävästi muuttoliikkeen ja rajaturvallisuuden määrärahoja EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehyksessä.

EU:n ja Turkin väliset jännitteet Kreikassa ja Kyproksessa


Huolta on herättänyt myös se, että Turkki on toteuttanut laittomia kaasun etsintä- ja poraustoimia itäisellä Välimerellä sekä loukannut Kreikan ilmatilaa ja tunkeutunut Kreikan ja Kyproksen aluevesille useaan otteeseen. Mepit tuomitsivat Turkin laittoman toiminnan Kreikan ja Kyproksen talousvyöhykkeillä ja ilmaisivat täyden solidaarisuutensa näille maille 17. syyskuuta 2020 hyväksytyssä päätöslauselmassa.


Turkki miehitti Kyproksen vuonna 1974, minkä seurauksena saari jaettiin kahteen osaan. Turkin miehittämän Pohjois-Kyproksen on tunnustanut vain Turkki itse.


Löydettyään itäiseltä Välimereltä merenalaisia maakaasuvarantoja Turkki on armeijoineen loukannut naapurimaiden aluevesiä ja ilmatilaa voidakseen porata alueella maakaasua.

Mepit arvostelivat tilannetta Turkin miehittämässä Pohjois-Kyproksessa 26. marraskuuta 2020 hyväksymässään päätöslauselmassa ja vaativat asettamaan Turkille voimakkaita pakotteita vastauksena sen laittomiin toimiin.


EU-jäsenyys jäissä?


Turkki solmi assosiaatiosopimuksen Euroopan talousyhteisön kanssa vuonna 1963 ja haki jäsenyyttä vuonna 1987. Se hyväksyttiin ehdokasmaaksi vuonna 1999, mutta jäsenyysneuvottelut alkoivat vasta vuonna 2005, eikä edistystä ole senkään jälkeen tapahtunut merkittävästi. Yhteensä 35 neuvotteluluvusta on avattu vasta 16, ja niistä vain yksi on saatu päätökseen. Turkin hallituksen voimatoimet 15. heinäkuuta 2016 tehdyn vallankaappausyrityksen jälkeen käytännössä lopettivat jäsenyysneuvottelut, eikä uusia neuvottelulukuja ole sen jälkeen avattu.


Marraskuussa 2016 mepit hyväksyivät päätöslauselman, jossa he vaativat keskeyttämään neuvottelut niin pitkäksi aikaa kuin poliittiset sortotoimet jatkuvat Turkissa. Nämä vaatimukset toistettiin heinäkuussa 2017 hyväksytyssä päätöslauselmassa maan ihmisoikeustilanteen ollessa yhä huolestuttava. Vaikka päätöslauselmat eivät ole sitovia, niistä välittyy tärkeä viesti.


Mepit keskustelevat säännöllisesti Turkin tilanteesta. Esimerkiksi helmikuussa 2018 parlamentissa käytiin keskustelu ihmisoikeuksista Turkissa sekä maan sotilaallisesta väliintulosta Syyrian Afrinissa. Samassa kuussa hyväksytyssä päätöslauselmassa vaadittiin Turkkia lopettamaan maan poikkeustila.

Sotilaallisen väliintulon tuomitseminen Syyriassa


Lokakuussa 2019 Turkki käynnisti Syyrian pohjoisosassa sotilasoperaation tavoitteenaan luoda maiden välille turvavyöhyke, jonne Turkissa asuvia syyrialaispakolaisia voitaisiin siirtää. Mepit tuomitsivat hyökkäyksen 23. lokakuuta käydyssä keskustelussa . He vaativat 24. lokakuuta hyväksymässään päätöslauselmassa määräämään Turkille pakotteita vastauksena sen sotilasoperaatioon.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan puhumassa kannattajilleen ©Yasin Bulbul/AP Photos/Euroopan unioni-EP  

Läheisempää taloudellista yhteistyötä


Joulukuussa 2016 komissio ehdotti EU:n ja Turkin välisen tulliunionin päivittämistä sekä kahdenvälisten kauppasuhteiden laajentamisesta, mutta neuvosto ei ole vielä hyväksynyt neuvotteluvaltuutusta. Kun neuvottelut on saatu päätökseen, sopimus on vielä hyväksyttävä parlamentissa ennen kuin se voi tulla voimaan.


EU on Turkin ylivoimaisesti tärkein vientimarkkina-alue (42,4 % vuonna 2019), ja Turkki on EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani niin viennissä kuin tuonnissakin.


Artikkeli julkaistiin alun perin 27. huhtikuuta 2017, ja sitä on päivitetty 11. marraskuuta 2019, 13. maaliskuuta 2020, 30. marraskuuta 2020 ja 25. toukokuuta 2021.