Laajentuminen: miten EU ottaa uusia jäsenmaita?

Lue, miten EU:n laajentuminen toimii ja miten uusia jäsenvaltioita liittyy Euroopan unioniin.

EU:n laajentuminen on keino taata rauha ja vakaus Euroopassa, lisätä eurooppalaisten hyvinvointia ja tuoda yrityksille lisää toimintamahdollisuuksia.

EU-jäsenyyteen valmistautuvat valtiot hyötyvät läheisemmistä suhteista unionin kanssa, perusoikeuksien vahvemmasta tuesta sekä EU:n rahallisesta ja asiantuntija-avusta liittymisprosessin helpottamiseksi.

Joulukuussa 2023 EU-maiden johtajat ilmoittivat, että EU aloittaa jäsenyysneuvottelut Ukrainan ja Moldovan kanssa, sekä antoivat Georgialle ehdokasmaan aseman. Maaliskuussa 2024 he päättivät aloittaa jäsenyysneuvottelut Bosnia-Hertsegovinan kanssa.

Mitkä maat haluavat liittyä EU:hun?

Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia, Turkki ja Ukraina ovat ehdokasmaita EU:n jäseniksi, joskin jäsenneuvottelut Turkin kanssa ovat olleet jäissä vuodesta 2018 alkaen. Mepit olivat vaatineet jäsenneuvottelujen lopettamista Turkin kanssa useita kertoa johtuen maan tilanteesta erityisesti oikeusvaltion ja lehdistönvapauden osalta.

Kosovo on mahdollinen ehdokasmaa.

Kuka voi liittyä EU:hun ja mitkä ovat jäsenyyden ehdot?

Hakeakseen EU-jäsenyyttä maan täytyy sijaita Euroopassa ja noudattaa EU:n demokraattisia arvoja. Sillä tulee myös olla vakaat instituutiot, jotka turvaavat demokratian ja oikeusvaltion sekä toimiva markkinatalous, ja sen on kyettävä noudattamaan EU-jäsenyyden mukanaan tuomia velvoitteita.

Minkälaista tukea ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille on tarjolla?

Ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat hyötyvät EU-rahoituksesta, yksityiskohtaisesta asiantuntija-avusta sekä assosiaatiosopimuksista, jotka antavat laajan pääsyn EU:n sisämarkkinoille.

Miten EU:n laajentuminen käytännössä toimii?

Maasta voi tulla virallinen ehdokasmaa, kunhan se täyttää tietyt poliittiset, taloudelliset ja uudistuksia koskevat kriteerit. Tämän jälkeen se voi aloittaa EU:n kanssa viralliset neuvottelut, joiden 35 luvussa käydään läpi eri politiikan aloja.

Kun neuvottelut ja uudistukset on saatu päätökseen, viimeistellään liittymissopimus, joka pitää hyväksyä kaikissa EU:n jäsenmaissa sekä itse ehdokasmaassa ennen kuin se voi liittyä EU:n jäseneksi.

Millainen on EU:n laajentumisen historia?

Euroopan yhteisöllä oli syntymänsä aikaan vuonna 1952 kuusi jäsenvaltiota: Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Luxemburg ja Alankomaat. Ensimmäinen laajentuminen tapahtui vuonna 1973, kun Tanska, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta liittyivät mukaan.

1980-luvulla mukaan liittyivät Kreikka (1981) sekä Espanja ja Portugali (1986) päästyään eroon diktatuureistaan 70-luvulla. Vuonna 1985 Grönlannista, joka on autonominen osa Tanskaa, tuli ensimmäinen alue, joka lähti EU:sta.

Berliinin muurin murtuminen ja Neuvostoliiton romahtaminen muuttivat kaiken jälleen. Vuonna 1995 Itävalta, Suomi ja Ruotsi liittyivät EU:hun. Tämän jälkeen seurasi kaksi aaltoa itäisen ja eteläisen Euroopan maita: Tšekki, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia ja Slovenia sekä Kypros ja Malta liittyivät vuonna 2004, ja vuonna 2007 oli Bulgarian ja Romanian vuoro.

Kroatiasta tuli EU:n tuorein jäsen vuonna 2013. Yhdistynyt kuningaskunta puolestaan jätti EU:n vuonna 2020.

Mikä on EU-laajentumisen nykytilanne?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 johti siihen, että Georgia, Moldova ja Ukraina jättivät EU:n jäsenhakemuksen. Kesäkuussa 2022 EU-maiden johtajat tunnustivat huippukokouksessa Moldovan ja Ukrainan ehdokasmaan aseman. Georgiasta tuli virallinen ehdokasmaa joulukuussa 2023.

EU haluaa myös luoda pitkään laajentumisprosessissa mukana olleille Länsi-Balkanin maille selkeän polun kohti jäsenyyttä. Tavoitteena on lisätä alueen vakautta, vauhdittaa uudistuksia ja edistää hyviä naapuruussuhteita.

Mikä on parlamentin rooli?

Mepit keskustelevat ja äänestävät vuosittaisista edistymisraporteista jokaisen ehdokasmaan osalta. Nämä keskustelut ovat mahdollisuus tuoda esiin mahdollisia huolenaiheita.

Lisäksi parlamentin on hyväksyttävä uusien jäsenmaiden liittyminen EU:hun.

Parlamentti on tukenut laajentumisprosessia. Puhemies Roberta Metsola kutsui sitä EU:n vahvimmaksi geopoliittiseksi työkaluksi Eurooppa-neuvoston kokouksessa lokakuussa 2023 pitämässään puheessa. ”Tämän takia Euroopan parlamentti on peräänkuuluttanut EU:n ehdokasmaan aseman myöntämistä Ukrainalle ja Moldovalle”, Metsola sanoi. ”Tämä asema antaa valtioille selkeän eurooppalaisen tulevaisuudennäkymän ja kannustaa merkittävästi vauhdittamaan demokraattisia uudistuksia. Nopea vilkaisu viimeisiin 20 vuoteen auttaa valaisemaan laajentumisen kykyä tuoda mukanaan muutoksia. Siksi haluamme ottaa seuraavan askeleen ennen vuoden loppua, jos maat ovat valmiita.”

Parlamentti on vaatinut useita kertoja, että EU:n ovet avataan Ukrainalle ja Moldovalle. Heinäkuussa 2022 mepit kiittivät neuvoston päätöstä aloittaa liittymisprosessi näiden kahden maan kanssa.

Parlamentti tukee edelleen Länsi-Balkanin maiden liittymistä EU:hun. Kesäkuussa 2020 hyväksytyssä päätöslauselmassa mepit vaativat, että EU toimisi rivakammin näiden maiden liittymisprosessin vauhdittamiseksi.

Joulukuussa 2023 hyväksymässään päätöslauselmassa parlamentti vaati EU:ta aloittamaan jäsenyysneuvottelut Moldovan ja Ukrainan kanssa ja tiettyjen uudistusten jälkeen myös Bosnia ja Hertsegovinan kanssa. Mepit peräänkuuluttivat lisäksi selkeää aikataulua neuvottelujen loppuun viemiseksi vielä tämän vuosikymmenen aikana sekä ehdokasmaan aseman myöntämistä Georgialle.

Lisätietoa

• (avaa uudella välilehdellä) EU-jäsenyyden ehdot