Maahanmuuton syyt – mikä saa ihmiset lähtemään kodeistaan? 

Päivitetty: 
 
Luotu:   
 

Maahanmuutolle on monia syitä turvallisuudesta, väestörakenteesta ja ihmisoikeuksista köyhyyteen ja ilmastonmuutokseen. Lue aiheesta lisää artikkelistamme.

©Ajdin Kamber/AdobeStock  

EU-maissa asuvien, EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten määrä oli tammikuun 2019 alussa 21,8 miljoonaa, mikä vastaa 4,9 % EU:n väestöstä. Lisäksi 13,3 miljoonaa EU-kansalaista asui tammikuun 2019 alussa toisessa jäsenmaassa kuin omassaan.

Miksi ihmiset muuttavat Eurooppaan ja EU:n sisällä?

Työntävät ja vetävät tekijät

Työntävät tekijät tarkoittavat niitä syitä, jotka saavat ihmiset lähtemään kotimaastaan. Vetävät tekijät puolestaan selittävät, miksi he haluavat muuttaa tiettyyn maahan. Keskeisiä työntäviä ja vetäviä tekijöitä on yhteensä kolme.

Sosiaaliset ja poliittiset tekijät

Etniset, uskonnolliset, poliittiset tai rotuun tai kulttuuriin perustuvat vainot saavat ihmiset jättämään kotimaansa. Merkittävä syy on myös sota tai konfliktin uhka tai hallituksen vaino. Aseistettuja konflikteja, ihmisoikeusrikkomuksia tai vainoa pakenevat ovat muita todennäköisemmin humanitaarisia pakolaisia. Se vaikuttaa heidän määränpäähänsä, sillä jotkin maat suhtautuvat liberaalimmin humanitaarisiin pakolaisiin kuin toiset. Todennäköisimmin nämä ihmiset päätyvät lähimpään turvalliseen maahan, joka hyväksyy turvapaikanhakijoita.

Viime vuosina ihmiset ovat paenneet suurina joukkoina Eurooppaan konflikteja, terrorismia ja vainoa kotimaissaan. Vuonna 2019 neljäsosa EU:ssa turvapaikan saaneista 295 800 pakolaisesta tuli sodan runtelemasta Syyriasta. Afganistan ja Irak olivat listalla toisena ja kolmantena.

Katso infografiikkamme turvapaikanhakijoiden määrästä EU:ssa.

Väestörakenteelliset ja taloudelliset tekijät

Muutokset väestörakenteessa vaikuttavat siihen, miten ja minne ihmiset muuttavat. Kasvava tai pienenevä, ikääntyvä tai nuori väestö vaikuttaa talouskasvuun ja työllistymismahdollisuuksiin lähtömaassa sekä maahanmuuttopolitiikkaan kohdemaissa.

Väestönrakenteeseen ja taloudellisiin tekijöihin perustuva maahanmuutto on läheisessä suhteessa työolosuhteisiin, työttömyyden määrään ja yleisemmin talouden tilaan lähtömaassa. Vetäviä tekijöitä ovat korkeammat palkat, paremmat työllisyysmahdollisuudet, korkeampi elintaso sekä koulutusmahdollisuudet. Jos talous on heikkoa ja näyttää heikkenevän entisestään, yhä useammat muuttavat pois muihin maihin, joiden tulevaisuuden näkymät ovat parempia.

YK:n kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan maailmassa oli vuonna 2017 noin 164 miljoonaa työperäistä maahanmuuttajaa, eli ihmistä, jotka ovat muuttaneet työn perässä toiseen maahan. He edustivat lähes kahta kolmasosaa maahanmuuttajista. Lähes 70 % työperäisistä maahanmuuttajista päätyi korkean elintason maihin, 18,6 % ylemmän keskitason, 10,1 % alemman keskitason ja 3,4 % matalan elintason maihin.

Ympäristötekijät

Ympäristö on aina ollut yksi maahanmuuton syistä, sillä ihmiset pakenevat luonnonkatastrofeja, kuten tulvia, hurrikaaneja ja maanjäristyksiä. Ilmastonmuutoksen odotetaan lisäävän äärimmäisten sääilmiöiden määrää, mikä tarkoittaa, että yhä useammat saattavat tulevaisuudessa jättää kotinsa.

Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n mukaan ympäristöpakolaiset ovat niitä, jotka elinoloihinsa kohdistuvien ympäristön äkkinäisten tai vähittäisten negatiivisten muutosten vuoksi joutuvat lähtemään kodeistaan joko väliaikaisesti tai pysyvästi ja jotka muuttavat joko oman maansa sisällä tai ulkomaille.

On vaikea arvioida, kuinka paljon ympäristöpakolaisia on maailmassa, sillä ilmiöön vaikuttavat myös muun muassa väestönkasvu, köyhyys, hallinto, turvallisuusongelmat ja konfliktit. Arvioiden mukaan luku voisi olla 25 miljoonasta jopa miljardiin pakolaiseen vuonna 2050.

Uusi EU:n maahanmuuttosopimus

Maahanmuuton tehokas hallinnointi, jota tarvitaan turvapaikkahakemusten käsittelemiseksi ja ulkorajojen suojelemiseksi, on ollut EU:lle tärkeä prioriteetti jo vuosia. Komissio ehdotti 23. syyskuuta uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta, jonka myötä parannettaisiin ja nopeutettaisiin EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmää. Uudessa sopimuksessa päivitetään Dublin-asetus, joka määrittää, missä maassa mikäkin turvapaikkahakemus käsitellään.

Lue lisää maahanmuutosta Euroopassa: